Kasvatusalan ammattilainen vastailee kysymyksiisi, jos vain osaa ;)..

täydellinen aivojen osa-alueiden integroituminen?



Vain vapaa ja ei-pedagoginen leikki mahdollistaa alemman aivorungon ja ylemmän aivokuoren välillä tapahtuvan vapaan liikenteen ja erilaisten yhteyksien syntymisen.



Tuo limbisen keskuksen kautta tapahtuva vapaa liikenne on siis edellytys sille, että ihmisestä kasvaa luova, älykäs ja kyseenalaistamaan kykenevä yksilö :)



Ja älykäshään ei tietystikään tässä yhteydessä tarkoita yhteiskunnallisen normatiivisuuden alle asettuvaa älyä.



T. se lähäri

korosta sitä, että kasvatustyön keskeisimpiä näkökulmia on vallitsevan yhteiskunnan YLITTÄMINEN.



Ei siis vallitsevaan yhteiskuntaan kasvattaminen, mikä sekin on tärkeää mutta sekundääristä suhteessa tuon yhteiskunnan ylittämisen tavoitteen.



Tuota kysymystähän käsitellään vaikkapa pedagogisen interaktion epäsymmetriassa...



Lähäri

Lapseni menee 1,5 vuotiaana hoitoon. Hoitomuoto on perhepäivähoito neljänä päivänä viikossa. Hoidossa on kaksi muuta samanikäistä lasta. Lapsi on mielestäni sosiaalinen ja iloinen. Nyt hän on alkanut huomioida muiden lasten läsnäolon esim. puistossa.



Lapsemme siis vaikuttaa sosiaaliselta, mutta onko 1,5 vuotia liian nuori hoitoon? Miten ilmenee hoidon aloittamisen jälkeen, jos hän ei olekaan vielä tarpeeksi kypsä hoitoon.

Jos suinkin on, niin mahdollisimnman myöhään.



Kysymys. Olosuhteiden pakosta laitan nyt vaippaikäisen hoitoon. Voiko hän selvitä tästä ongelmitta?

Voi ja hyvin todennäköisesti selviääkin. Iso osa suomalaisia lapsia menee jo noin varhain hoitoon. Sellainen asia, mihin voisit tässä tilanteessa puuttua, on oma jaksamisesi työpäivän päätteeksi. Jos olet päivästä väsynyt, kun haet lapset kotiin, on lasten kasvuympäristö kotona epämiellyttävä (vanhemmat tiuskivat, eivät jaksa huomioida lapsiaan jne). Eli panosta kotiaikaan ja mieti, miten saisit niistä rauhalliset ja miellyttävät.



Tämä kuulostaa tietysti hirveältä, mutta mitä tähän sanoisit? Onko ilmiö tuttu, mitään vinkkiä, miten autan itseni tästä ulos?



Olet tiedostanut ongelman, hyvä! Aina ei tunteitaan voi ohjata, mutta siitä huolimatta pitää pystyä olemaan tasa-arovoinen. Jospas lähdet siitä. Eli et vaadikaan itseltäsi samanlaisia tunteita kuin muita lapsiasi kohtaan, mutta siitä huolimatta kohtelet heitä samoin. Tämä on usein siten, että esikoiselta vaaditaan enemmän kuin muilta. Harvoin keskimmäiseltä.

Ota tietoisesti aikaa, jolloin vietät kahden kesken tämän lapsen kanssa. Käytte uimassa, kirjastossa tms. Näin siis jokaisen lapsen kanssa erikseen, jolloin tutustus myös keskimmäiseen kahden kesken. Älä odota häneltä ja yhteiseltä hetkeltänne mitään. Vain, että menette ja olette kahden.



Onko keskimmäisen luonne lähellä omaasi? Jos, on lapsessa monesti vaikea nähdä ne omat piirteet, joita ei itsessään pidä. Miten lapsen suhde omaan isäänsä? Onko se läheisempi? Monesti näin on..



Nämä on normaaleja törmäystilanteita lapsen kasvatuksessa. Tällaisissa asioissa vanhempana kokee syyllisyyttä ja riittämättömyyttä. Mutta niiden avulla oppii myös muuttamaan omia toimintatapojaa.



ap

lähes kokonaan aikuisten seurassa. Lapsi tarvitsee vain perushoitoa ja suunnattoman määrän rakkautta. Läheiset voivat ne parhaiten antaa! Lapsi ehtii sosiaalistua hyvin 3-vuoden jälkeenkin.



ap

leikin korkeimpana tavoitteena on opettaa lapselle taitoja?



Toi on mun mielestäni niin vahvasti näitä kasvatusfilosofian Antikaisia ja juuri Siljanderinkin ajatuksia vastaan, että ihmettelen sun näkökulmaasi.



Mua kiinnostaakin, että millä perusteella kumoat nuo lapseen kohdistuvaa normatiivista valtaa käsittelevät argumentit?



Taas se innokas lähäri :)

Näistähän on kirjoiteltu paljon viime vuosina (mm. Keltikangas-Järvinen).



Kuinka nopeasti tulistuvaa lasta voisi tukea koulunkäynnissä? Koulumenestys on kiitettävää ja lapsella on hyvä muisti, mutta joskus se tehtävien tekeminen tuntuu niiiiiiin vaikealta. Hänellä nimenomaan se aloittaminen on vaikeaa.



Lähärille: tuskin täällä kukaan (ehkä sinua lukuunottamatta) haluaa tieto/oppikirjatekstiä asioista - soveltaminen käytäntöön kiinnostaa minua enemmän. Alan kirjallisuutta löytää helposti itsekin.

kun tässä pohdiskelen. Hulluksihan te sanoisitte ja arjesta erkaantuneena pitäisitte, jos kirjoittaisin vastauksia eri teoreetikoiden malleista ja näkökulmista (joita on lukemattomia ja jotka ovat keskenään hyvinkin ristiriitaisia), kasvatuksen tieteen teoreettisista perusteista jne.



ap

oma iloinen ja tasapainoinen itsensä, kaikki on hyvin. Mikäli hän on väsynyt, kärttyinen, nukkuu huonosti, ei mielellään mene hoitoon, purskahtaa itkuun hoitajan nähdessä jne. Silloin on syytä puuttua tilanteeseen -> lapsellasi ei ole hyvä olla!



ap

kuten hän sen edellä on määritellyt, antaahan se aihetta ihmettelyyn.



Ei kyse ole sen kummemmin oppikirjajargoniasta, kuin että ajatusten taustalta on hyvä löytyä muutakin kuin "musta tuntuu" juttuja.





Noi vallan ja vapauden teemat on niin keskeisiä kasvatuksessa, että miksi niistä ei saisi kysyä?



Ne nousevat kasvatustieteessä hyvin merkittäviksi teemoiksi..

oma iloinen ja tasapainoinen itsensä, kaikki on hyvin. Mikäli hän on väsynyt, kärttyinen, nukkuu huonosti, ei mielellään mene hoitoon, purskahtaa itkuun hoitajan nähdessä jne. Silloin on syytä puuttua tilanteeseen -> lapsellasi ei ole hyvä olla!

ap

Kiitos!

kun tässä pohdiskelen. Hulluksihan te sanoisitte ja arjesta erkaantuneena pitäisitte, jos kirjoittaisin vastauksia eri teoreetikoiden malleista ja näkökulmista (joita on lukemattomia ja jotka ovat keskenään hyvinkin ristiriitaisia), kasvatuksen tieteen teoreettisista perusteista jne.

ap

että sä nostit merkittävimmäksi funktioksi lapsen sosiaalistumisen VALLITSEVAAN olosuhteeseen.

Eiköhän toi ole todella vakavaa, mikäli esim. päiväkodissa henkilökunta pitäisi tuota tavoitetta kaiken ylittävänä leikin olosuhteita järjestettäessä.

Sorry, en jaksa. Mutta voin kommentoida, että tutut ovat minullekin Pauli (siljander) ja hänen luentonsa ja tuotantonsa. Mielestäni kaukana käytännöstä. Mutta hän onkin teoreetikko, hän on melko kaukana käytännön tason kasvatustyöstä, johon tässä haluan vastailla ...



Leikin funktiosta löytyy paljon tietoa mm. yliopistojen kirjastoista. Niistä voit hakea tarkemmin tietoa ja toisistaan eriäviä mielipiteitä. Ajattelen, että teoreettinen pohdiskelu harvoin kohtaa käytäntöä :).



6

oma iloinen ja tasapainoinen itsensä, kaikki on hyvin. Mikäli hän on väsynyt, kärttyinen, nukkuu huonosti, ei mielellään mene hoitoon, purskahtaa itkuun hoitajan nähdessä jne. Silloin on syytä puuttua tilanteeseen -> lapsellasi ei ole hyvä olla!

ap

Lapsi tietää, että äiti lähtee, ja tuo vaihe on monesti lapselle ahdistava. Ei siitä tarvi ainakaan päätellä hoitajan kyvyistä mitään. Itkuhan loppuu heti, kun äiti lähtee. Ja alkuun voi olla väsymystä ja kärttyisyyttäkin ja silti lapsella on hyvä olla hoidossa. Nuo asiat eivät välttämättä millään tavalla johdu hoidosta. Ei ap ainakaan mikään varhaiskasvatuksen asiantuntija ole.

Ja kyllä tiedän, että vastaukseni eivät ole syvää luotaavia, koska en sitä yritäkään. En jaksa alkaa sepustamaan pitkiä pohdintoja, ajatuksia tms. Ihmetellä ja kyseenalaistaa saa vapaasti, ei ammatti-identiteettini tai-itsetuntoni siitä alas kolise! :)

pedagogisen tietoisuuden paradoksi.



Jos tietoisuus kasvatustoimintaa ohjaavista teoreettisista jäsennyksistä on piilossa, työssä piilevät latentit tekijät saavat yhä enemmän valtaa.



Tuo on vaarallista, sillä työn eettinen toteuttaminen edellyttää jatkuvaa objektiivista arvointia ja ratkaisujen taustalla olevien motiivien tiedostamista.



Nämä seikat ovat omassa työyhteisössäni jatkuvasti esillä ja senpä takia meille järjestetään näitä arvoiltoja ym.



Pohjustuksena on näitä tässä mainitsemiani helppoja perusjäsennyksiä.



Kyllä mulle on tullut käytännön työssä hyvin selväksi, että ilman tietosta suhdetta ettisesti kesvää kasvatustyötä on mahdotonta tehdä.

Mielestäni lapsen eroahdistusta ei tarvitse 1,5-vuoden ikäisen kokea. Kysymys ei ole kerrasta, vaan, jos tämä (kärttyisyy jne.) jatkuu. Kyllä ne ovat jatkuessaan merkkejä, että lapsella ei ole kaikki hyvin, varsinkin, jos lapsen käyttäytyminen on aikaisemmin ollut erilaista.



ap

alani teorioista. Mutta, mutta. Mielestäni täällä tuoksahtaa nyt vahvasti bessewisserin hajuvedelle ;).

ap lähtee ostamaan mansikoita pakkaseen..



Lämmintä kesäpäivää!



ap

Onko tytöissä ja pojissa synnynnäisiä eroja esim. luonteenpiirteissä tai käyttäytymisessä? Siis nimenomaan sukupuolen perusteella. Vai ovatko kaikki erot yhteiskunnan luomia?