Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt tarvitsen oikeasti neuvoja fiksuilta ihmisiltä - lapsettomuudesta ja parisuhteesta
11.08.2008 |
Olen ollut mieheni kanssa useamman vuoden yhdessä ja lapset on olleet suunnitelmissa "sitten joskus tulevaisuudessa". Sain kuitenkin tietää, että mulla on PCO eli todennäköisesti vaikeuksia tulla raskaaksi.
Mieheni ei tästä huolimatta suostu yrittämään raskautta. Olen ehdottanut, että jätetään pillerit pois ja kokeillaan, hoitoihin ei tarvitse vielä mennä, koska olen kuitenkin vielä melko nuori.
Elämäntilanne ei ole lasta ajatellen paras mahdollinen, mutta varmasti pärjäisimme ja lapsia syntyy taatusti myös hankalimpiin tilanteisiin. Mies kokee olevansa valmis isäksi, mutta sanoo, että ajatus vaan tuntuu vieraalta ja pelottavalta.
Mä en tiedä, kuinka kauan voin odottaa. Lapsia kuitenkin haluan ja pelottaa, että odottamalla miestäni jään lapsettomaksi. Asiasta on tullut mulle jo melkein pakkomielle ja jauhan siitä päivittäin ja pelkään, että miehelläni menee pian hermot ihan kokonaan.
Kuinka te toimisitte? Vieläkö jatkan suostuttelua? Odotanko miestäni? Antakaa mulle vastauksia.
Kommentit (10)
.että sanoo olevansa valmis isäksi mutta ajatus tuntuu vieraalta ja pelottaa?
ajattelee olevansa kypsä isäksi sillä tavalla, että on vastuuntuntoinen ja olisi varmasti todella onnellinen ja iloinen lapsesta. Toisaalta taas häntä mietityttää, millainen elämänmuutos olisi edessä, parisuhde muuttuisi ja sitten olisi niin vastuussa toisesta ihmisestä. Mielestäni kaikki ihan luonnollisia ajatuksia - kyllä muakin oma äitiys mietityttää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihan lyhyen aikaa vasta niin anna miehelle hetki aikaa totutella ajatukseen. Päivittäin ei taida kannattaa jauhaa kuitenkaan.
Jos se on jo vanha juttu niin saattaisin ilmoittaa miehelle, että jätän nyt pillerit pois ja jos hän ei lapsia halua niin hän huolehtii ehkäisystä tästä lähtien... ;)
Meillä oli vähän sama tilanne, vauvakuumeilin pitkään mutta ehkäisy lopetettiin kun sain kuulla että en ehkä ovuloi. Vuoden päästä vauva ilmoitti tulostaan.
mutta jos vuoden jälkeen mies olisi yhä samaa mieltä ja minä kiihkeästi haluaisin lapsia, pitäisi varmaankin etsiä joku toinen isäehdokas.
Mulla ei ollut tiedossa mitään estettä raskautumiselle, mutta kyllä täällä neuvolassa ne tädit alkoivat patistaa vauvahommiin 29-vuotiaana, kun menin pillerireseptiä uusimaan. Eivät meinanneet edes uusia sitä, kun olin "jo sen ikäinen". Ei kuulemma kannata odottaa ihan viime tippaan. Ruvettiin sitten itsekin miettimään, että kaipa se niin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullekin gynekologi sanoi, että kannattaa ajatella, haluaako niitä lapsia vai ei.
Miehen on jotenkin niin helppoa vaan olla ajattelematta asiaa ja lykätä päätöstä. Mä en pysty olla ajattelematta sitä. Se pyörii mun päässä joka ikinen sekunti.
Joku sanoi, että lapsettomuushoidoissa voi mennä kymmenen vuotta. Mä tiedän! Se mua ahdistaakin. Mut entäs jos mä tuunkin ihan heti raskaaksi. Kokeeko mies "itsensä petetyksi"?
Kunpa joku sanoisi, mitä mun / meidän pitää tehdä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi tai osa sanoa mitä sun tai teidän pitäisi tehdä. Tai siis tehdä päätöksiä teidän puolesta. Kuulostaa kyllä ihan hyvältä isä ehdokkaalta, jos oikeasti miettii mitä se vastuu lapsesta tarkoittaa ja miten lapsi muuttaa parisuhdetta.
Ehkä voisitte vauvan sijaan keskustella lapsesta. Millaista on olla 1,5 - 3 vuotiaan uhmaikäisen kanssa, joka haastaa teidät työ/hoitopäivän jälkeen. Tai millaista on laittaa koululaista koulutielle ekaa kertaa ja miettiä miten se viettää iltapäivät jne. Ne vauva jutut on ohi vuodessa. Siis suunniitella tulevaisuutta missä olette 5 tai 10 vuoden kuluttua. Millaisia yhteisiä tavoitteita asetatte.
olette ap kyllä aika nuoria---
rakkaus testataan vastamäessä
Alue: Aihe vapaa
.että sanoo olevansa valmis isäksi mutta ajatus tuntuu vieraalta ja pelottaa?