Lue keskustelun säännöt.
Nyt ymmärrän naisia, jotka jättävät perheensä ja lähtevät uuden miehen matkaan
10.03.2023 |
Aina olen moralisoinut perheensä jättäviä ihmisiä, että ei saa olla vain viettiensä vietävänä. Vaan nyt olen oivaltanut, että se tosiaan voi olla ainut pakomahdollisuus elämästä, jota ei enää halua.
Minä olen nyt siinä pisteessä, että voisin lähteä, en epäröisi hetkeäkään lähteä pois tästä elämästäni ja aloittaa kaiken jossakin muualla joidenkin muiden kanssa.
Parikymmentä vuotta muiden palvelemista, muista huolehtimista ja auttamista, on iäkkäät vanhemmat ja omat lapset. Ja vastuuntuntoisesti olen käyttänyt kaiken töiden jälkeen jäävän ajan muiden auttamiseen. Nyt olen 50 ja voimat on loppu. Ja tahtotila on loppu. En enää halua tätä. Koko ajan joku vaatii minulta jotakin, vanhukset uhriutuvat jos en joka päivä taivu vaatimuksiinsa.
Hei prinssi uljas, tule hakemaan minut pois täältä, lähdetään jonnekin kaukaiseen maahan!
Kommentit (11)
Etkö osaa yksin lähteä? Surullista selittelyä pettämisen puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatuksena tuollainen varmasti tuntuu hyvältä ja helpottavalta, mutta jos ajattelee asiaa yhtään pitemmälle niin ei se ehkä sittenkään olisi paras ratkaisu. Ainakin luulisin, että sinunkin omatuntoasi alkaisi jossain vaiheessa kaduttamaan jättäessäsi omat lapsesi noin kylmästi. Vain kivisydämen omaava voisi sen kanssa elää onnellisesti.
Eikö olisi kuitenkin helpompi ja nopeampi ratkaisu alkaa sanomaan ei tästä hetkestä lähtien asioille joita et halua etkä jaksa tehdä. Se on sinun oikeutesi ja velvollisuutesi pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi.
Alaikäisistä lapsistaan tietenkin täytyy pitää huolta, (jos sellaisia on), mutta muista asioista voit kieltäytyä. Sano suoraan, ettet enää jaksa. Takkisi on tyhjä, täytyy levätä ja ottaa omaa aikaa. Elämässä kuuluu olla iloakin, muuten ei jaksa elää.
No lopeta se tekeminen. Oot aikuinen ihminen, kykenet kai ottamaan vittuilua vastaan. Joskus muut pitää heittää syvään päätyyn. Anna mennä vaan.
Samaa mieltä, mutta en odota pelastavaa prinssiä, vaan osaan lähteä yksinkin.
Kuulostaa siltä, että et ole osannut elää oman näköistä elämää ja nyt olet katkera ja haluat lyödä kaiken läskiksi
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini kertoi joskus lukeneensa romaania, jossa perheenäiti lomamatkalla lähtee kävelemään uimarantaa pitkin poispäin perheestään. Siis ihan vain pienelle kävelylenkille rantaleikkien lomassa. Mutta hän ei pysähdykään tai käänny takaisin, vaan jatkaa vain kävelemistä hamaan tappiin asti.
En muista mitä tarinassa sen jälkeen tapahtuu tai mitä äidille lopulta käy, mutta äitini sanoi että ruuhkavuosien aikana se kirja olisi uponnut syvälle. Kokoajan saa palvella ja olla tavoitettavissa, mutta kukaan ei tunnu arvostavan. Olet täysin itsestäänselvyys koko perheelle vuosikaudet. Hän mietti että kauanko olisi mennyt että perhe olisi huomannut hänen poissaolonsa, jos hän olisi tehnyt samoin kuin kirjan äiti. Viimeistään sitten kun tulisi joku ongelmatilanne eteen.
Itse halutaan se perhehelvetti ja sitten se ei kelpaa
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini kertoi joskus lukeneensa romaania, jossa perheenäiti lomamatkalla lähtee kävelemään uimarantaa pitkin poispäin perheestään. Siis ihan vain pienelle kävelylenkille rantaleikkien lomassa. Mutta hän ei pysähdykään tai käänny takaisin, vaan jatkaa vain kävelemistä hamaan tappiin asti.
En muista mitä tarinassa sen jälkeen tapahtuu tai mitä äidille lopulta käy, mutta äitini sanoi että ruuhkavuosien aikana se kirja olisi uponnut syvälle. Kokoajan saa palvella ja olla tavoitettavissa, mutta kukaan ei tunnu arvostavan. Olet täysin itsestäänselvyys koko perheelle vuosikaudet. Hän mietti että kauanko olisi mennyt että perhe olisi huomannut hänen poissaolonsa, jos hän olisi tehnyt samoin kuin kirjan äiti. Viimeistään sitten kun tulisi joku ongelmatilanne eteen.
Anne Tyler, Elämän tikapuilla
En muista loppua minäkään, jonnekin nainen meni ja töihin, perhe tiesi missä hän on muttei kukaan pyydellyt takaisin. Aikuistuvat lapset.
Oliko siinä joku sairaus, tapaturma tai kuolema lopussa joka palautti perheen yhteen.
Pitääpä lainata. Kirja aikoinaan teki minuunkin vaikutuksen kun tuntui ettei omaa aikaa ja elämää ole ollenkaan. Nyt sitä on mutta nyt kaipaakin kaikkea tohinaa mikä lasten kanssa oli
Alkuasetelma jo on paha, eli muiden palveleminen! Mistä hitosta sen olet oppinut? Jos sinua vaikka pienenä opetettiin (koska olet tyttö, ehkä) ajattelemaan että palveleminen on roolisi, kyllä kai omilla aivoillasi olet voinut päätyä toiseen kuvaan rooleista? Ja menit vielä yhteenkin sellaisen kanssa, joka vaatii tätä palvelua? Miksi?
Minua onnellisena 3 aikuisen äitinä, joka suuresti nautin myös lapsenlapsistani, harmittaa syvästi nämä jutut naisista, jotka muka eivät ole kyenneet sanomaan että ei, en kaikkeen kerkeä enkä kaikkea jaksa enkä viitsi tehdä. Mokomat ammattivalittajat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin että sinulla on vain uusi työpaikka haussa kun olet kyllästynyt passaamaan samoja ihmisiä? Mikä järki tuossakin on? Onko ne vieraat passattavat joten erillaisia? Oletko oikeasti jotain muutakin kuin orja etsimässä uutta isäntää?
Vieras ki kiinnostaa?