"Jatkosodan tuloksena suuri osa terijokelaisista asettui Tuusulaan." - Miten nämä päätettiin, että kuka muuttaa minnekin?

Veikko Vennamo suunnitteli kaiken, ja eiköhän virkakoneisto tehnyt osoittamisen ihan yksilötasolla.

Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan. 

Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..

Mutta Laatokan kalastajia ei päästetty rannikoille, koska RKP kielsi.

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..

Isot maanomistajat joutuivat antamaan maitaan evakoille. Karjalaiset oli kuitenkin kovia kauppamiehiä, joten maatalous ei sinällään ollut heille se juttu, vaan bisnes. Ja sen ansiosta syntyikin paljon yrityksiä ja työllistivät itsensä ja muita. 

Toinen isoäitini sanoi että asenne evakkoja kohtaan oli todella kielteistä. Heitä pidettiin jopa venäläisinä eikä puhetta ymmärretty. Toinen isoäitini sen sijaan suhtautui aika hyvin, koska sukuun oli naitu evakko jo välirauhan aikana ja samalla karjalainen kulttuuri tuli tutuksi suvulle. Ortodoksiset kirkonmenot oli olleet melkoinen kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..

Mutta Laatokan kalastajia ei päästetty rannikoille, koska RKP kielsi.

Nyt esittävät niin suvaitsevaisia että... kaikki muut tulijat kelpaavat, mutta ei suomenkieliset.

Vierailija kirjoitti:

Toinen isoäitini sanoi että asenne evakkoja kohtaan oli todella kielteistä. Heitä pidettiin jopa venäläisinä eikä puhetta ymmärretty. Toinen isoäitini sen sijaan suhtautui aika hyvin, koska sukuun oli naitu evakko jo välirauhan aikana ja samalla karjalainen kulttuuri tuli tutuksi suvulle. Ortodoksiset kirkonmenot oli olleet melkoinen kokemus.

Sama kieli, eri murre.

Vierailija kirjoitti:

Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan. 

13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini

Siirtoväen asuttaminen oli jättimäinen urakka

Julkaistu 06.11.2007 - 10:00. Päivitetty 14.04.2015 - 14:28

"Koska suurin osa siirtoväestä oli maatalousväestöä, siirtoväkeä varten perustettiin uusia maatiloja.

Uusiin tiloihin otettiin maata erityisesti valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta. Valtaosa maasta pakkolunastettiin kuitenkin maanviljelijöiltä.

Ruotsinkieliset alueet saivat erityiskohtelun, koska kuntien kielisuhteita ei haluttu muuttaa. Tämä taas katkeroitti suomenkielistä väestöä."

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/06/siirtovaen-asuttaminen-oli-jat…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..

Mutta Laatokan kalastajia ei päästetty rannikoille, koska RKP kielsi.

Nyt esittävät niin suvaitsevaisia että... kaikki muut tulijat kelpaavat, mutta ei suomenkieliset.

Se on hyvä esittää suvaitsevaista kun s2-oppilaista ei ruotsinkielisissä kouluissa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..

Mutta Laatokan kalastajia ei päästetty rannikoille, koska RKP kielsi.

Ohjeistus tähän tuli Tukholmasta.

Vierailija kirjoitti:

Siirtoväen asuttaminen oli jättimäinen urakka

Julkaistu 06.11.2007 - 10:00. Päivitetty 14.04.2015 - 14:28

"Koska suurin osa siirtoväestä oli maatalousväestöä, siirtoväkeä varten perustettiin uusia maatiloja.

Uusiin tiloihin otettiin maata erityisesti valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta. Valtaosa maasta pakkolunastettiin kuitenkin maanviljelijöiltä.

Ruotsinkieliset alueet saivat erityiskohtelun, koska kuntien kielisuhteita ei haluttu muuttaa. Tämä taas katkeroitti suomenkielistä väestöä."

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/06/siirtovaen-asuttaminen-oli-jat…

1945 vain noin 1500 karjalaista jäivät ilman maata ruotsinkielisiltä alueila. 13 000 sijoitettiin, joten nyt vähän suhteellisuudentajua kehiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..

Isot maanomistajat joutuivat antamaan maitaan evakoille. Karjalaiset oli kuitenkin kovia kauppamiehiä, joten maatalous ei sinällään ollut heille se juttu, vaan bisnes. Ja sen ansiosta syntyikin paljon yrityksiä ja työllistivät itsensä ja muita. 

Kaupunkien väestö sijoitettiin yleensä kaupunkialueille, viljelijät maalle ja kalastajat rannikolle ja Saimaan kaltaisille järvialueilla. Petsamosta tuli väkeä rannikolle Oulun seudulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan. 

13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini

Lähes puolesta miljoonasta 13000 sai armosta tulla ruotsinkieliselle laajalle rannikkoalueelle. Onko tämä mielestäsi paljon vai vähän?

Toki sinulle sopii mainiosti että ruotsinkieliset katselivat evakkoja nenänvarttaan pitkin ja siksi karjalaisia jouduttiin sijoittamaan raivaamaan peltoja kaikkein karuimmille Suomen alueille mm. Lappiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen isoäitini sanoi että asenne evakkoja kohtaan oli todella kielteistä. Heitä pidettiin jopa venäläisinä eikä puhetta ymmärretty. Toinen isoäitini sen sijaan suhtautui aika hyvin, koska sukuun oli naitu evakko jo välirauhan aikana ja samalla karjalainen kulttuuri tuli tutuksi suvulle. Ortodoksiset kirkonmenot oli olleet melkoinen kokemus.

Sama kieli, eri murre.

Osa evakoista puhui karjalan kieltä, joka on oma kielensä ja eri asia kuin suomen kielen karjalan murre.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan. 

13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini

Lähes puolesta miljoonasta 13000 sai armosta tulla ruotsinkieliselle laajalle rannikkoalueelle. Onko tämä mielestäsi paljon vai vähän?

Toki sinulle sopii mainiosti että ruotsinkieliset katselivat evakkoja nenänvarttaan pitkin ja siksi karjalaisia jouduttiin sijoittamaan raivaamaan peltoja kaikkein karuimmille Suomen alueille mm. Lappiin.

Minusta on paljon, kun maata lohkotaan uusille pienviljeliöille. Sen vihapuheesi voit nielaista. Et tiedä etkä ymmärrä miten suuri auttamishalu minunkin isovanhemmilla oli. Kehtaakin ajaa poliittista agendasi etnisydellä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtiolla oli oma virasto evakoille ja sieltä sitten siirrettiin kyläkunnittain sisä-Suomen alueille. Esim Lahteen tuli viipurilaisia jne. Paitsi ruotsinkielisille alueille rannikolle ei otettu ollenkaan, koska eivät halunneet antaa maitaan (evakoille siis annettiin maatilkku ja se pakko-otettiin isommilta maanomistajilta). Hyvinhän evakot sopeutui, ainakin päällisin puolin, vaikka alkuun asenne oli kielteinen heitä kohtaan. 

13 000 karjalaista sijoitettiin ruotsinkieliselle rannikolle. Että silleen, persuliini

Lähes puolesta miljoonasta 13000 sai armosta tulla ruotsinkieliselle laajalle rannikkoalueelle. Onko tämä mielestäsi paljon vai vähän?

Toki sinulle sopii mainiosti että ruotsinkieliset katselivat evakkoja nenänvarttaan pitkin ja siksi karjalaisia jouduttiin sijoittamaan raivaamaan peltoja kaikkein karuimmille Suomen alueille mm. Lappiin.

On Suomessa suomenkielistä rannikkoakin. Esim. Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Kymenlaakso

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijäväestö meni sinne, mistä saivat korvaavaa maata menetetyn tilalle..

Mutta Laatokan kalastajia ei päästetty rannikoille, koska RKP kielsi.

Ohjeistus tähän tuli Tukholmasta.

Niin ja RUOTSALAINEN kansanpuolue tietenkin tekee mitä Tukholma käskee.

Vierailija kirjoitti:

Siirtoväen asuttaminen oli jättimäinen urakka

Julkaistu 06.11.2007 - 10:00. Päivitetty 14.04.2015 - 14:28

"Koska suurin osa siirtoväestä oli maatalousväestöä, siirtoväkeä varten perustettiin uusia maatiloja.

Uusiin tiloihin otettiin maata erityisesti valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta. Valtaosa maasta pakkolunastettiin kuitenkin maanviljelijöiltä.

Ruotsinkieliset alueet saivat erityiskohtelun, koska kuntien kielisuhteita ei haluttu muuttaa. Tämä taas katkeroitti suomenkielistä väestöä."

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/06/siirtovaen-asuttaminen-oli-jat…

Siirtoväen lisäksi maata saivat sotalesket, sotaorvot ja armeijasta kotiutuvat renkipojat. Porukka haluttiin asuttaa maalle kauas kaupungeista joissa voisi esiintyä poliittista levottomuutta.