Typerin ohje laihduttamiseen

Saa niitä laskea, mutta ei se ole pysyvä ratkaisu. Asiasta voi olla hyötyä silloin kun opettelee uudet ruokailutavat, mutta eihän sitä kukaan loppuikäänsä jaksa.

Syö vähemmän ja liiku enemmän. Ensinnäkin ruuan laadulla on merkitystä ja myös liikunnan laadulla. Enemmän liikuntaa ei ole välttämättä parempi vaihtoehto, jos keho on jo valmiiksi stressaantunut. Silloin liikunnan laatu ratkaisee enemmän, kuin liikuntaan käytetty aika.

Paras ohje: lopeta sokerin syöminen ja juominen.

Sillä tavoin minä aloitin. Selvittämällä oman kalorintarpeeni ja laskemalla mitä missäkin on. Ei sitä kauaa tarvinnut tehdä, kun oppi minkä verran se tarkoittaa mitäkin sorttia lautasella. Parhaiten olen saanut painoa alas, kun olen jättänyt kaikki herkut, leivän, riisin, pastan, perunat ja vehnäjauhopohjaisten höttöjen syömisen. Toki nykyisin taas syön niitä, mutta ovat niitä turvottavia ja turhia syömisiä.

Vierailija kirjoitti:

Paras ohje: lopeta sokerin syöminen ja juominen.

Jep. Sitten kun vielä ymmärtää, mikä kaikki, esim. ruisleipä ja kaikki maizenalla pilattu, on sokeria.

Vierailija kirjoitti:

Paras ohje: lopeta sokerin syöminen ja juominen.

Haettiin huonointa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras ohje: lopeta sokerin syöminen ja juominen.

Haettiin huonointa.

Eiku typerintä, näsä.

Kaloreita täytyy laskea ainakin tuhat ennenkuin yksikään kilokalori on koossa eli sitten menisi aika vain kaloreita laskiessa, kun niitä joutuisi laskemaan yli miljoonan päivässä, eihän päivässä ehdi millään?

Kyllähän siitä on hyvä aloittaa, jotta realisoituu syötyjen kalorien määrä. Mutta sitä pitää jatkaa maksimissaan pari kuukautta ettei siitä muodostu pakkomiellettä. Siinä ajassa oppii jo suurin piirtein paljon missäkin on kaloreita ja koostaa sen mukaan annoksensa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siitä on hyvä aloittaa, jotta realisoituu syötyjen kalorien määrä. Mutta sitä pitää jatkaa maksimissaan pari kuukautta ettei siitä muodostu pakkomiellettä. Siinä ajassa oppii jo suurin piirtein paljon missäkin on kaloreita ja koostaa sen mukaan annoksensa.

Kalorienlaskenta on kuitenkin se huonoin tapa.

Kun olin 90-luvulla teini, oli laihdutusperiaate käytännössä: Älä syö. 

Kalorien lasku oli vaikeaa, ennen internetin yleistymistä kunnon ravitsemustietoa sai tyyliin lehdistä ja kirjoista ja se oli oikeasti mitä sattuu. Joku kaveri kertoi, että ananas estää rasvan imeytymistä, niin sitten kaveriporukan tytöt veti pelkkää purkkiananasta. Joku sanoi että kylmä vesi vilkastuttaa aineenvaihduntaa, niin sitten tytöt imeskelivät jääpaloja. Ravintoaineiden puutos ja anemia oli yleistä. Syömishäiriöt jossa kaikki ruoka oli pahasta, oli yleistä. Joku sanoi joskus syövänsä pelkkää riisiä ja maustavansa sen erilaisilla mausteliemikuutioilla. Eli käytännössä nollaravinteikasta höttöä liialla suolan saannilla. 

Pakko sanoa, että kun 2010-luvulla tuli vihdoin muotiin olla ennemmin lihaksikas ja vahva kuin luurangonlaiha, se oli erittäin tervetullutta. Ja nykyään on helppoa, kun jengi tietää mistä saada hyviä rasvoja, kuituja, proteiinia ja vitamiineja. 

Mitä väliä laskeeko joku niitä? Kunhan uskoo laihtuvansa niin yleensä sitä tulosta tulee. Laihdutin joskus lähemmäs 30 kiloa niin etten katsonut vaakaa. Tein vaan paskanahkalla uusia reikiä vyöhön kun housut alkoivat pudota. Eliminoin stressin ja söin harvemmin herkkuja. Viikonloppuisin join vähemmän ja saatoin silloin hiukan kiihdyttää aineenvaihdutaani. Uskoin. Putosi. Tyyli on vapaa mielestäni. Mieli siis isossa roolissa laihdutuksessa.

Minä luin aikanaan olikohan se seura-lehdessä kun Mikko Kivinen pudotti kymmeniä kiloja kahvin ja näkkileivän dieetillä. Se toimi itselläkin, tosin pudotin vähemmän kuin Kivinen, mutta -15 kiloa lähti 4kk jälkeen, olin ihan tyytyväinen. Samalla tosin söin vitamiinilisiä, kalanmaksaöljyä ja viikonloppuisin vähän lihatuotteita.

"Muista syödä riittävästi ja kunnon ruokaa ja lopeta napostelu".

No minä sitten vedin kunnon lautasellisen kermaperunoita ja pihviä pari kertaa päivässä ja tuhdit aamu- ja iltapalat tietty. Ne naposteluporkkanat jätin kaappiin.

Typeristä typerin ohje on tämä: lisää liikuntaa. Se nyt vaan on niin, että jos liikuntaa lisäämällä pitäisi laihtua, pitäisi liikkua aivan älyttämästi. Käytännössä ei ole mahdollista. Liikunta on kyllä terveellistä ja monella tapaa hyväksi, mutta ei se kyllä laihduta! Ainoa tapa laihtua, on muuttaa ruokailutottumuksiaan. Se, miten se tapahtuu on yksilöllistä. Muutoksen tarve riippuu nykyisistä tottumuksista, mutta jokin on ruokavaliossa pielessä, jos ylipainoa on.

Vierailija kirjoitti:

Syö vähemmän ja liiku enemmän. Ensinnäkin ruuan laadulla on merkitystä ja myös liikunnan laadulla. Enemmän liikuntaa ei ole välttämättä parempi vaihtoehto, jos keho on jo valmiiksi stressaantunut. Silloin liikunnan laatu ratkaisee enemmän, kuin liikuntaan käytetty aika.

No toimi mulla. Kuntopyörää päivittäin tunnin ajan.

Nyt -8kg. Täysin sohvaperuna moodista lähdin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siitä on hyvä aloittaa, jotta realisoituu syötyjen kalorien määrä. Mutta sitä pitää jatkaa maksimissaan pari kuukautta ettei siitä muodostu pakkomiellettä. Siinä ajassa oppii jo suurin piirtein paljon missäkin on kaloreita ja koostaa sen mukaan annoksensa.

Kalorienlaskenta on kuitenkin se huonoin tapa.

Ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

"Muista syödä riittävästi ja kunnon ruokaa ja lopeta napostelu".

No minä sitten vedin kunnon lautasellisen kermaperunoita ja pihviä pari kertaa päivässä ja tuhdit aamu- ja iltapalat tietty. Ne naposteluporkkanat jätin kaappiin.

Tuolla ohjeella siis kehosi timmiytyi. Ai eikö? No sitten sinä vain valehtelet siellä. Otapa vielä kymmenes olut!

Vierailija kirjoitti:

Paras ohje: lopeta sokerin syöminen ja juominen.

Huonoin sellaiselle joka ei syö sokeria eikä juopottele kuten sinä.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin 90-luvulla teini, oli laihdutusperiaate käytännössä: Älä syö. 

Kalorien lasku oli vaikeaa, ennen internetin yleistymistä kunnon ravitsemustietoa sai tyyliin lehdistä ja kirjoista ja se oli oikeasti mitä sattuu. Joku kaveri kertoi, että ananas estää rasvan imeytymistä, niin sitten kaveriporukan tytöt veti pelkkää purkkiananasta. Joku sanoi että kylmä vesi vilkastuttaa aineenvaihduntaa, niin sitten tytöt imeskelivät jääpaloja. Ravintoaineiden puutos ja anemia oli yleistä. Syömishäiriöt jossa kaikki ruoka oli pahasta, oli yleistä. Joku sanoi joskus syövänsä pelkkää riisiä ja maustavansa sen erilaisilla mausteliemikuutioilla. Eli käytännössä nollaravinteikasta höttöä liialla suolan saannilla. 

Pakko sanoa, että kun 2010-luvulla tuli vihdoin muotiin olla ennemmin lihaksikas ja vahva kuin luurangonlaiha, se oli erittäin tervetullutta. Ja nykyään on helppoa, kun jengi tietää mistä saada hyviä rasvoja, kuituja, proteiinia ja vitamiineja. 

Olis helppoa kun porukka oikeisti tietäis.