Lue keskustelun säännöt.
Muita joilla lapsen/lasten saaminen kouluun on tuskaista?
Väsynyt yksinhuoltaja
17.02.2023 |
Tiedän että monella ei ole, kaipaankin nyt vertaistukea niiltä joilla on kokemusta.
Meillä isommalla on kausittaista. Välillä on käynyt koulua suht hyvin, välillä ei ollenkaan, välillä sitten on näitä kausia kun aamuisin on hidas kuin etana tai äärimmäisen kärttyinen puolet kamoista unohtuu ellen ole auttamassa jne. Hänellä nepsyoireilua joten se selittää asiaa, mutta on kuitenkin raskasta.
Sit on tämä nuorempi, tyttö, joka on kasvanut vain todella omapäiseksi ja määrätietoiseksi. Hänen kanssa sitten väännetään pukeutumisesta, lelujen ym viemisestä kouluun, hammaspesusta jne. Välillä ihan järjettömäksi huudoksi menee aamut.
Lasken vain että näitä vuosia on ihan he*vetisti jäljellä ja teinivuodetkin vasta edessä. Miten jaksaa ja pärjätä?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse kotona päivät?
En, käyn töissä. Joten voinet kuvitella stressin määrän aamuisin kun itsellä kiire töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne kasvaessa muuttuu. Otin tavaksi herätä tuntia enne kuin lähtö koittaa niin siinä kerkii mennä sitä etanankin vauhtia ja kiukkukin laantua. Anna ottaa lelunsa mukaan mutta muista toistaa että jos varastetaan tai menee rikki niin saa itse mennä töihin jos uuden haluaa.
Meillä ainakin on raskasta aamuisin. Ydinperhe ja fiksut, koulusta tykkäävät lapset. Mutta aamuisin eivät liiku kuin rageamalla.
Ikävä kyllä olen itse samaa maata. Pari tuntia hereillä oltuani muutun omaksi itsekseni. Illalla sitten alan kukoistaa.
Juu, on ollut tuskaista. Siinä vaiheessa on helpottanut kun koulussa on tajuttu ja osattu vähentää nepsyn kuormittumista ja ennen kaikkea hänelle irtosi pienryhmäpaikka. Aiemmin aamut ja illat meni siinä kun nuori paniikissa hoki ettei halua mennä kouluun. Nyt samainen nuori menee, ainakin toistaiseksi, nätisti kouluun kun siellä olosuhteet kunnossa. Toki tänä aamunakin kyseenalaisti mitä hyötyä on kuviksesta, miksei vaan voisi laskea matikkaa tai tehdä enkkua eteenpäin.
Aikaisemmin nukkumaan, aikaisemmin ylös. Aamulle ei mitään muita aktiviteettejä, kyllä ne siitä lähtee kun tylsistyyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa miettiä mm. näitä:
- nukkuma-ajat ja lepo (iltavirkutkin lapset nukkuvat iltaisin jos rytmi on kunnossa. Useimmat ihmiset ovat ilgavirkkuja, aamuvirkkuja on vähän) (jos jotain ongelmia nukkumisessa niin lääkäriin)
- miksi se koulu on vastenmielistä? Esim. kiusataanko? Tiedän myös lapsen joka on onnettomasti sosiaalistettu ja epäluotettava kaveri olematta mikään nepsy eikä kestä kun koulukaverit eivät mielistele kuten äiti. Voi myös olla jotain itsetunto-ongelmaa tai ihan vain turhautumista johonkin?
Jos saisitte pari positiivista aamua alle niin pystyisit vähän analysoimaan että mikä niissä meni oikein. Teidän tapauksessa varmaan helpottaisi se nukkuminen, ehdottomasti laitteet pois aikaisin ennen nukkumaanmenoa ja lapset leikkimään keskenään tai vaikka lukemaan. Opastat iltaisin valitsemaan vaatteet valmiiksi ja pakkaamaan repun, tekemään aamupalansa valmiiksi. Sit heillä on jotain mistä tietävät että pitää jatkaa aamulla. Tarpeeksi unta niin ei tarvitse edes herättelemällä herätellä
Minkä ikäisiä sun lapset on?
Meillä kahdella lapsella ollut vaikeaa mennä kouluun. Ensimmäistä kiusattiin ja lisäksi löytyi oppimishaasteita, kouluun meno oli todella raskasta. Alakoululainen tuolloin itki sängyn alla ettei mene kouluun. Oppimiseen sai tukea, kiusaamista selviteltiin ja me vanhemmat koitettiin parhaamme auttaa ja tukea ja valaa uskoa että jonain päivänä on parempi. Nyt on jo toisen asteen opiskelija ja koulu sujuu hyvin ja ei ole enää luojan kiitos kiusaamista.
Sitten nuorempi lapsemme, hänen kouluunmeno vaikeus johtuu nähdäkseni väsymyksestä. On ollut vauvasta asti huono nukkuja, edelleen nukahtaa liian myöhään ja aamuisin ja päivisin väsyttää. Tätä yritän saada käännettyä parempaan.
Tärkeimpänä katson että pitää puheyhteyttä lapseen, ja on hänen puolellaan. Kynnys kouluunmenoon myös kasvaa, jos antaa jäädä sieltä pois. Epäkohtiin on kuitenkin puututtava, kuka haluaisi aikuisenakaan vaikka työpaikkaan jossa kiusataan tai saa pelätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isommalla kouluunmenon vaikeus johtunee puhtaasta väsymyksestä. Ja en tarkoita liian vähää nukkumista, vaan väsymystä itse opiskeluun. Kognitiivista ja sosiaalista kuormitusta. Hänellä kun on noita haasteita. Käy siis erityisluokkaa. On nyt käynyt siellä ihan hyvin, mutta näkee että alkaa olla kuormittunut taas (onneksi ensi viikolla on hiihtoloma).
Nuorempi taas ei vaan ole kiinnostunut pesemään hampaitaan, haluaisi ottaa leluja mukaan kouluun koska ne on kivoja, ja haluaisi pukea vaikka napapaidan keskellä talvea koska hänestä se nyt vain on tyylikäs. Tämä lapsi viihtyy siis koulussa, eli nuo taistelut on luonteeltaan erilaista rajojen laittoa.
Molemmat herää itse klo 6 aikaan, joten vaikeus ei ole siinä että heitä olisi vaikea saada sängystä ylös varsinaisesti. Puhelimet sammuu klo 18 viimeistään joka ilta ja he leikkivät ym. Esim eilen illalla pelattiin yhdessä lautapelejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin makaa kun petaa. Kun olet päättänyt ryhtyä aamujen seremoniamestariksi tavasta on vaikea päästä eroon eli vika on sinussa ei lapsissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi valehtelet? Et saa siten oikeaa apua. Vai toivotko että avuksesi keksitään pilleri joka saa isompaan virtaa oikeaan aikaan? Ja riittäisi kun joku muu pistäisi pienemmälle lapselle rajat ja keksisi miten se saadaan kouluun kun sinä sentään puutuit lepsusti jotenkin siihen napapaitaan? Kyllä sun kasvatuksessa on joku pielessä jos lapset herää omatoimisesti muka klo 6 mutta isompaa väsyttää kuormitus niin ettei just kouluun viitti mennä ja pienempi tahtoo päiväkotiin. Kaipaavatko isäänsä, sitäkö ne sitten oireilee? Missä se mies edes on?
Vierailija kirjoitti:
Miksi valehtelet? Et saa siten oikeaa apua. Vai toivotko että avuksesi keksitään pilleri joka saa isompaan virtaa oikeaan aikaan? Ja riittäisi kun joku muu pistäisi pienemmälle lapselle rajat ja keksisi miten se saadaan kouluun kun sinä sentään puutuit lepsusti jotenkin siihen napapaitaan? Kyllä sun kasvatuksessa on joku pielessä jos lapset herää omatoimisesti muka klo 6 mutta isompaa väsyttää kuormitus niin ettei just kouluun viitti mennä ja pienempi tahtoo päiväkotiin. Kaipaavatko isäänsä, sitäkö ne sitten oireilee? Missä se mies edes on?
Pyysin vertaistukea, mitä sainkin. Ei täällä sua nyt edes kaivattu niin ei tarvi sun pientä päätäs asialla vaivata, mee pois :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valehtelet? Et saa siten oikeaa apua. Vai toivotko että avuksesi keksitään pilleri joka saa isompaan virtaa oikeaan aikaan? Ja riittäisi kun joku muu pistäisi pienemmälle lapselle rajat ja keksisi miten se saadaan kouluun kun sinä sentään puutuit lepsusti jotenkin siihen napapaitaan? Kyllä sun kasvatuksessa on joku pielessä jos lapset herää omatoimisesti muka klo 6 mutta isompaa väsyttää kuormitus niin ettei just kouluun viitti mennä ja pienempi tahtoo päiväkotiin. Kaipaavatko isäänsä, sitäkö ne sitten oireilee? Missä se mies edes on?
Pyysin vertaistukea, mitä sainkin. Ei täällä sua nyt edes kaivattu niin ei tarvi sun pientä päätäs asialla vaivata, mee pois :)
Jos äidin asenne on tuo niin en ihmettele lasten käyttäytymistä.
Onpas taas ynseitä syyllistäviä aavee vastauksia osa, hyppää vain niiden ohi.
Onneksi kohta on loma, niin vanhempi lapsesi saa tarvitsemaansa lepoa. Hänen kohdalla kiinnittäisin huomiota rutiineihin, rauhallisiin hetkiin vapaa-ajalla koulukuormituksen vastapainoksi. Laittaisin myös luokanohjaajalle asiasta viestiä, hänelläkin voisi olla ideoita miten vähentää kuormitusta. Jos vaikka saisi välillä kuulokkeita/korvatulppia käyttää jos on itsenäistä työskentelyä, voisi yleistä hälyä ja melua vähentää ja näin saada ärsykkeitä pienemmäksi. Välitunnilla kannattaisi ehkä käydä ulkona haukkaamassa happea?
Nuoremman kohdalla järkevää on vain pitää selvät rajat ja pitää niistä kiinni. Anna ottaa reppuun pieni lelu, mutta ehdoksi se ei saa häiritä oppitunteja. Lisäksi sano että koulussa voi hävitä tai joskus varastetaan tavaroita, rakkaimpia leluja ei kannata viedä. Napapaitaan voit sanoa vain ei, se ei käy kouluun, mutta voit pukea sen kotona kun tulet koulusta. Hampaat nyt vain on pestävä, perustele miksi. Tehkää paperille lyhyt lista tai kuvat, mitkä hommat teidän aamuun kuuluu, tyyliin pue vaatteet, pese hampaat, syö aamupala jne. Meillä se auttoi. Huom, teimme listan yhdessä ja lapsikin sai sanoa mitä siihen kuuluu ja koristeli itse paperin ennen kuin laitettiin se seinälle.
Sitten, sinä itse. Olet väsynyt. Jo tämä vertaistuen etsiminen, kokemusten jakaminen on hyvä. Puhu asiasta vaikka kaverille, että on välillä raskasta. Koita saada välillä myös itsellesi omaa aikaa, tehdä jotain mistä itse pidät. Ja ajan kanssa nämäkin asiat sitten helpottaa. Nauttikaa hyvistä hetkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valehtelet? Et saa siten oikeaa apua. Vai toivotko että avuksesi keksitään pilleri joka saa isompaan virtaa oikeaan aikaan? Ja riittäisi kun joku muu pistäisi pienemmälle lapselle rajat ja keksisi miten se saadaan kouluun kun sinä sentään puutuit lepsusti jotenkin siihen napapaitaan? Kyllä sun kasvatuksessa on joku pielessä jos lapset herää omatoimisesti muka klo 6 mutta isompaa väsyttää kuormitus niin ettei just kouluun viitti mennä ja pienempi tahtoo päiväkotiin. Kaipaavatko isäänsä, sitäkö ne sitten oireilee? Missä se mies edes on?
Pyysin vertaistukea, mitä sainkin. Ei täällä sua nyt edes kaivattu niin ei tarvi sun pientä päätäs asialla vaivata, mee pois :)
Jos äidin asenne on tuo niin en ihmettele lasten käyttäytymistä.
Monen vastaajan asenne täällä syvältä on, ei äidin.
Ap, onko nepsyllä lääke? Kokeile antaa lääke aiemmin jonkun smoothien kanssa. Herättelet tuntia aiemmin, annat smoothien ja lääkkeen, sitten saa lapsi jatkaa unta.
Herättyään kuudelta on sitten täysin "toimintakunnossa".
Kannattaa selvittää ihan kunnolla miksi lapsi ei halua lähteä kouluun.
Me emme selvittäneet, vaan pakotimme vaan menemään. Seuraukset olivat kurjat. Emme tienneet, että lapsella on nepsyongelmaa. Se selvisi vasta kun tilanne kärjistyi ja lapsi joutui sairaalaan. Loput peruskoulusta kävi sairaalakoulussa.
En tiedä tuleeko hän koskaan täysin toipumaan siitä, että jäi peruskoulun alkupuolella ilman tarvitsemaansa erityistä tukea ja siitä että häneltä vaadittiin samaa kuin "normaaleilta" lapsilta 😭
Varmaan ne lapset tarvitsisivat rajojen lisäksi myös kurin. Tämä on perusongelma useimmissa nykyperheissä, eli lapsilla kyllä laaditaan sääntöjä, mutta ei olla valmiita aidosti pakottamaan lapsia noudattamaan sääntöjä.
Joku "nepsyoireilu" taas nyt ei tarkoita yhtään mitään. Sitä on joka toisella lapsella nykyään ainakin jos vanhemmilta kysytään.
Oletko itse kotona päivät?