Lue keskustelun säännöt.
Keski-iän kirous
09.02.2023 |
Muita joiden puolisot keski-iän kynnyksellä muuttuneet jääräpäisiksi? Siis en en tiedä miten tämän esittäisi mutta alkanut tosissaan harmittaa kun toinen ei panosta siis enää yhtään mihinkään ulkonäössään, ei siis edes hygieniaan. Ennen niin tyylikäs ihminen on jämähtänyt mukavuusalueelle ja pukee samat vaatteet jopa viikon putkeen. Kampaajalla ei käy, ei hoida hampaitaan mutta suihkussa kyllä onnistuu käymään onneksi vielä. Mitään uutta ei halua tehdä tai kokeilla, ei enää matkustaa ja aina kaikki kivan keksiminen toisen harteilla jos haluaa muutakin tehdä kuin istua ruudun äärellä viikonloput. Lista vaan jatkuu ja jatkuu. Olen houkutellut puolisoa lähtemään kanssani jopa muuttamaan ulkomaille, mutta ei kuulemma byrokratian vuoksi jaksa. Seksiä meillä ei olisi jos en tekisi kaikki aloitteet.
Puoliso tekee kyllä kovasti töitä ja on hyvä vanhempi ainoalle lapselleen, arki rullaa kun tehdään yhdessä ruokaa ja siivoillaan, mutta muuta ei oikeastaan enää ole.
Kommentit (19)
Minulla tuo johtuu ihan aivoverenkierron häiriöistä ja osittaisesta dementoitumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Onpa vain pinnallista. Olen itse miestäni reilusti nuorempi, mutta en mikään lapsi. Kuitenkaan en usko hänen haluavan ihan mitään lapsukaisia panna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Onpa vain pinnallista. Olen itse miestäni reilusti nuorempi, mutta en mikään lapsi. Kuitenkaan en usko hänen haluavan ihan mitään lapsukaisia panna.
No niin. Tässä miehet näette mitä tapahtuu kun ottaa vanhemman miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, mä olen 48 v nainen ja tunnistan itseni, mutta: minä olen myös onnellisempi elämässäni kuin koskaan. Joten en koe tätä mitenkään kiroukseksi vaan henkiseksi kasvuksi ja uudeksi elämänvaiheeksi. Minulla onneksi ei ole puolisoa, joten saan ihan vapaasti olla tällainen kodin rauhassa lähinnä viihtyvä "tylsä" ihminen, joka ei koskaan tee mitään ihmeempää. Ulkonäöstä en myös välitä yhtään, työnkin teen 100% etänä, eikä meillä käytetä kameroita kokouksissa päällä, joten ihan sama onko viikon ollut samat vaatteet tai hiukset kampaamatta. Enkä välitä ollenkaan, mitä muut ulkonäöstäni ajattelee. En itsekään ajattele sitä, missään mielessä. Se vain on mikä on. Mulle riittää että käyn suihkussa joka ilta ja olen puhdas.
Ja tosiaan en siis ole masentunut, kuten näissä ketjuissa aina vihjataan, vaan vain jo tarpeekseni saanut maailmalla seikkailuista ja menemisistä ja tekemisistä, ja nyt elämäni tärkein asia on syvyyssuunta, hetken ja läsnäolon rauhan syveneminen ja hiljaisuus ja pienet aistinautinnot. Olisi se kauheaa, jos elämässä olisi joku joka yrittäisi väkisin pakottaa siihen vanhaan suorittamis-, tekemis- ja menemiselämään, jossa en koskaan ollut onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Se on ihan vain luonnon tapa poistaa parasta ennen päiväyksen -ylittänyt spermasi geenipoolista. Sanalla kun sinä et saa seisomaan enää kuin parikymppisen kanssa, joka taas ei sulle anna, vaimoasi kärkkyy nuoret puumanmetsästäjät jotka kyllä saa kikkelinsä nousemaan vaimosi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on masennusta, ei keski-ikää
Mitä sitten ehdotat? Puolison viemistä väkisin hakemaan apua? Itsekin kärsin masennuksesta ajoittain, mutta tiedän sen johtuvan liiallisesta ruudun vahtaamisesta ja vähäisestä liikunnasta sekä vähäisestä valonmäärästä. Mikä minua eniten ärsyttää on se, että masentuneet usein tuudittautuvat siihen tunteeseen ettei itsestä enää tarvitse huolta pitää, eikä myöskään parisuhteesta. Monet liitot päättyvät kun pidetään toista itsestäänselvänä. Ulkonäöstä huolehtiminen kuulostaa ehkä pinnalliselta, mutta se kyllä piristää kun joskus ostaa vaikkapa uusia vaatteita, ja leikkauttaa hiuksiaan. Vai väitätkö että itseään on kiva katsella peilistä metsänpeikkona?
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mä olen 48 v nainen ja tunnistan itseni, mutta: minä olen myös onnellisempi elämässäni kuin koskaan. Joten en koe tätä mitenkään kiroukseksi vaan henkiseksi kasvuksi ja uudeksi elämänvaiheeksi. Minulla onneksi ei ole puolisoa, joten saan ihan vapaasti olla tällainen kodin rauhassa lähinnä viihtyvä "tylsä" ihminen, joka ei koskaan tee mitään ihmeempää. Ulkonäöstä en myös välitä yhtään, työnkin teen 100% etänä, eikä meillä käytetä kameroita kokouksissa päällä, joten ihan sama onko viikon ollut samat vaatteet tai hiukset kampaamatta. Enkä välitä ollenkaan, mitä muut ulkonäöstäni ajattelee. En itsekään ajattele sitä, missään mielessä. Se vain on mikä on. Mulle riittää että käyn suihkussa joka ilta ja olen puhdas.
Ja tosiaan en siis ole masentunut, kuten näissä ketjuissa aina vihjataan, vaan vain jo tarpeekseni saanut maailmalla seikkailuista ja menemisistä ja tekemisistä, ja nyt elämäni tärkein asia on syvyyssuunta, hetken ja läsnäolon rauhan syveneminen ja hiljaisuus ja pienet aistinautinnot. Olisi se kauheaa, jos elämässä olisi joku joka yrittäisi väkisin pakottaa siihen vanhaan suorittamis-, tekemis- ja menemiselämään, jossa en koskaan ollut onnellinen.
Sinä oletkin puolisoani 10 vuotta vanhempi ja minä sinua melkein 20 vuotta nuorempi. Olemme puolison kanssa aikanaan puhuneet siitä kuinka pidetään kipinää yllä parisuhteessa ja itse toivon kyllä näkeväni puolisoni vielä muissakin vaatteissa kuin pieruverkkareissa. Haluan käydä treffeillä hänen kanssaan, ja toivon todellakin näkeväni hänet hiukset siistinä, sekä puhtaat ja skarpit vaatteet päällä. Ja mikä tärkeintä, olisi hienoa nähdä hänen pitävän huolta purukalustostaan jo terveydellisistä syistä.
Olen myös kysynyt mitä puolisoni haluaisi tehdä, mutta ei hän osaa vastata vaan toivoo minun keksivän yhteiset tekemiset. En ole vielä valmis ns. pappautumaan/mummoutumaan ja tyytymään pelkkään kotoiluun ja vaikkapa villasukkien kutomiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Se on ihan vain luonnon tapa poistaa parasta ennen päiväyksen -ylittänyt spermasi geenipoolista. Sanalla kun sinä et saa seisomaan enää kuin parikymppisen kanssa, joka taas ei sulle anna, vaimoasi kärkkyy nuoret puumanmetsästäjät jotka kyllä saa kikkelinsä nousemaan vaimosi kanssa.
Biologia ei liene vahvinta osaamistasi? Naisen hedelmällisyys romahtaa nelikymppisenä, kun taas mies säilyy siittämiskuntoisena vielä vuosikymmeniä sen jälkeen (heikentyy toki sperman laatu, se on totta). Luonto siis puuttuu peliin, mutta juuri päinvastoin kuin väität: se ohjaa siittämiskykyistä urosta pois vanhan naaraan luota niiden hedelmällisten naaraiden luo. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, uros ahdistuu ja masentuu, koska ei pääse toteuttamaan luontoaan.
Se taas ei haittaa mitään, jos parikymppiset urokset tyhjentävät kassejaan ylikypsiin naaraisiin, sillä he tarvitsevat panoharjoitusta ja testosteronin tyhjennystä, ettei iske aggrot päälle.
Oikeastaan kaikilla olisi kivempaa, jos siinä noin neljänkympin korvilla pariskunnat aina eroaisivat ja kumpikin osapuoli siirtyisi parikymppisiin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Ei jaksa lakata huvittamasta miten ylpeä keski-ikäinen mies on alkavasta impotenssistaan :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Se on ihan vain luonnon tapa poistaa parasta ennen päiväyksen -ylittänyt spermasi geenipoolista. Sanalla kun sinä et saa seisomaan enää kuin parikymppisen kanssa, joka taas ei sulle anna, vaimoasi kärkkyy nuoret puumanmetsästäjät jotka kyllä saa kikkelinsä nousemaan vaimosi kanssa.
Biologia ei liene vahvinta osaamistasi? Naisen hedelmällisyys romahtaa nelikymppisenä, kun taas mies säilyy siittämiskuntoisena vielä vuosikymmeniä sen jälkeen (heikentyy toki sperman laatu, se on totta). Luonto siis puuttuu peliin, mutta juuri päinvastoin kuin väität: se ohjaa siittämiskykyistä urosta pois vanhan naaraan luota niiden hedelmällisten naaraiden luo. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, uros ahdistuu ja masentuu, koska ei pääse toteuttamaan luontoaan.
Se taas ei haittaa mitään, jos parikymppiset urokset tyhjentävät kassejaan ylikypsiin naaraisiin, sillä he tarvitsevat panoharjoitusta ja testosteronin tyhjennystä, ettei iske aggrot päälle.
Oikeastaan kaikilla olisi kivempaa, jos siinä noin neljänkympin korvilla pariskunnat aina eroaisivat ja kumpikin osapuoli siirtyisi parikymppisiin.
Jos luonto haluaisi ohjata miehet nelikymppisenä parikymppisten kimppuun, Hesasta löytyi pappatunneli josta parikymppiset naiset kävisivät hakemassa itselleen nelikymppistä seuraa. Todellisuudessa miehillä ei ole hajuakaan miten nolona parikymppinen pitää jo vonkaavaa kolmekymppistä miestä. Toki luonto haluaa ottaa parhaiden vanhempien urosten spermat talteen, mutta vain kaikkein parhaiten menestyneiden, joille löytyy oma nuori golddigger. Tosin sanoen, oikeasti luonto pyrkii kaikilla tavoilla blokkaamaan nelikymppisen lisääntymästä. Oma vaimo ei enää kiihota eikä nuorempi anna.
Jos nyt tilanne on tuo niin mikähän mahtaa olla kun olette 50- vuotiaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tilanne on tuo niin mikähän mahtaa olla kun olette 50- vuotiaita?
Sitä minä tässä pelkäänkin
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Se on ihan vain luonnon tapa poistaa parasta ennen päiväyksen -ylittänyt spermasi geenipoolista. Sanalla kun sinä et saa seisomaan enää kuin parikymppisen kanssa, joka taas ei sulle anna, vaimoasi kärkkyy nuoret puumanmetsästäjät jotka kyllä saa kikkelinsä nousemaan vaimosi kanssa.
Biologia ei liene vahvinta osaamistasi? Naisen hedelmällisyys romahtaa nelikymppisenä, kun taas mies säilyy siittämiskuntoisena vielä vuosikymmeniä sen jälkeen (heikentyy toki sperman laatu, se on totta). Luonto siis puuttuu peliin, mutta juuri päinvastoin kuin väität: se ohjaa siittämiskykyistä urosta pois vanhan naaraan luota niiden hedelmällisten naaraiden luo. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, uros ahdistuu ja masentuu, koska ei pääse toteuttamaan luontoaan.
Se taas ei haittaa mitään, jos parikymppiset urokset tyhjentävät kassejaan ylikypsiin naaraisiin, sillä he tarvitsevat panoharjoitusta ja testosteronin tyhjennystä, ettei iske aggrot päälle.
Oikeastaan kaikilla olisi kivempaa, jos siinä noin neljänkympin korvilla pariskunnat aina eroaisivat ja kumpikin osapuoli siirtyisi parikymppisiin.
Jos luonto haluaisi ohjata miehet nelikymppisenä parikymppisten kimppuun, Hesasta löytyi pappatunneli josta parikymppiset naiset kävisivät hakemassa itselleen nelikymppistä seuraa. Todellisuudessa miehillä ei ole hajuakaan miten nolona parikymppinen pitää jo vonkaavaa kolmekymppistä miestä. Toki luonto haluaa ottaa parhaiden vanhempien urosten spermat talteen, mutta vain kaikkein parhaiten menestyneiden, joille löytyy oma nuori golddigger. Tosin sanoen, oikeasti luonto pyrkii kaikilla tavoilla blokkaamaan nelikymppisen lisääntymästä. Oma vaimo ei enää kiihota eikä nuorempi anna.
En toki väitä, että se läheskään kaikilta onnistuisi, mutta "ohjauksen" suunta on selvä. Ja riittävän moni siinä onnistuu, jotta yrittäminen on kannattavaa. Plus, nykyään sugarbeibeily on niin yleistä, että hommasta tulee koko ajan helpompaa. Eikä nelikymppinen mies enää rakkauden perässä ole (jos on ikinä elämänsä aikana oikeasti ollutkaan), joten se on ihan se ja sama, jos se pimu kellistyy sänkyyn vain rahan voimalla - koska sitähän keski-ikäsellä miehellä riittää enemmän kuin ulkonäköä! Konstit on monet, sano pappa, kun sugarbeibeä tuhkaluukkuun veteli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Se on ihan vain luonnon tapa poistaa parasta ennen päiväyksen -ylittänyt spermasi geenipoolista. Sanalla kun sinä et saa seisomaan enää kuin parikymppisen kanssa, joka taas ei sulle anna, vaimoasi kärkkyy nuoret puumanmetsästäjät jotka kyllä saa kikkelinsä nousemaan vaimosi kanssa.
Biologia ei liene vahvinta osaamistasi? Naisen hedelmällisyys romahtaa nelikymppisenä, kun taas mies säilyy siittämiskuntoisena vielä vuosikymmeniä sen jälkeen (heikentyy toki sperman laatu, se on totta). Luonto siis puuttuu peliin, mutta juuri päinvastoin kuin väität: se ohjaa siittämiskykyistä urosta pois vanhan naaraan luota niiden hedelmällisten naaraiden luo. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, uros ahdistuu ja masentuu, koska ei pääse toteuttamaan luontoaan.
Se taas ei haittaa mitään, jos parikymppiset urokset tyhjentävät kassejaan ylikypsiin naaraisiin, sillä he tarvitsevat panoharjoitusta ja testosteronin tyhjennystä, ettei iske aggrot päälle.
Oikeastaan kaikilla olisi kivempaa, jos siinä noin neljänkympin korvilla pariskunnat aina eroaisivat ja kumpikin osapuoli siirtyisi parikymppisiin.
Jos luonto haluaisi ohjata miehet nelikymppisenä parikymppisten kimppuun, Hesasta löytyi pappatunneli josta parikymppiset naiset kävisivät hakemassa itselleen nelikymppistä seuraa. Todellisuudessa miehillä ei ole hajuakaan miten nolona parikymppinen pitää jo vonkaavaa kolmekymppistä miestä. Toki luonto haluaa ottaa parhaiden vanhempien urosten spermat talteen, mutta vain kaikkein parhaiten menestyneiden, joille löytyy oma nuori golddigger. Tosin sanoen, oikeasti luonto pyrkii kaikilla tavoilla blokkaamaan nelikymppisen lisääntymästä. Oma vaimo ei enää kiihota eikä nuorempi anna.
En toki väitä, että se läheskään kaikilta onnistuisi, mutta "ohjauksen" suunta on selvä. Ja riittävän moni siinä onnistuu, jotta yrittäminen on kannattavaa. Plus, nykyään sugarbeibeily on niin yleistä, että hommasta tulee koko ajan helpompaa. Eikä nelikymppinen mies enää rakkauden perässä ole (jos on ikinä elämänsä aikana oikeasti ollutkaan), joten se on ihan se ja sama, jos se pimu kellistyy sänkyyn vain rahan voimalla - koska sitähän keski-ikäsellä miehellä riittää enemmän kuin ulkonäköä! Konstit on monet, sano pappa, kun sugarbeibeä tuhkaluukkuun veteli.
Juuri kukaan nelikymppinen mies ei onnistu kellistämään parikymppistä paitsi rahalla. Tämän kertoo paitsi oma kokemus, myös tilastot. Parikymppisen mielestä nelikymppinen mies on ikivanha. Luonnon ohjaus on tässä selvääkin selvempi. Parikymppinen siitetään suurin piirtein ikäisellään hyvälaatuisella spermalla. Nelikymppinen nainen siitetään jos siitetään nuoremmalla hyvälastuisella spermalla. Nelikymppinen mies blokataan, jollei ole poikkeuksellisen hyvät geenit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo johtui ihan siitä, että kikkeli halusi parikymppisiä kaunottaria, mutta tarjolla oli vain nelikymppistä vaimonkyrsää. Masentaahan se miehen, eikä mua sitten enää huvittanut mikään.
Se on ihan vain luonnon tapa poistaa parasta ennen päiväyksen -ylittänyt spermasi geenipoolista. Sanalla kun sinä et saa seisomaan enää kuin parikymppisen kanssa, joka taas ei sulle anna, vaimoasi kärkkyy nuoret puumanmetsästäjät jotka kyllä saa kikkelinsä nousemaan vaimosi kanssa.
Biologia ei liene vahvinta osaamistasi? Naisen hedelmällisyys romahtaa nelikymppisenä, kun taas mies säilyy siittämiskuntoisena vielä vuosikymmeniä sen jälkeen (heikentyy toki sperman laatu, se on totta). Luonto siis puuttuu peliin, mutta juuri päinvastoin kuin väität: se ohjaa siittämiskykyistä urosta pois vanhan naaraan luota niiden hedelmällisten naaraiden luo. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, uros ahdistuu ja masentuu, koska ei pääse toteuttamaan luontoaan.
Se taas ei haittaa mitään, jos parikymppiset urokset tyhjentävät kassejaan ylikypsiin naaraisiin, sillä he tarvitsevat panoharjoitusta ja testosteronin tyhjennystä, ettei iske aggrot päälle.
Oikeastaan kaikilla olisi kivempaa, jos siinä noin neljänkympin korvilla pariskunnat aina eroaisivat ja kumpikin osapuoli siirtyisi parikymppisiin.
Itseasiassa sperman laatu romahtaa miehillä noin 35 vuoden iässä. Nelikymppisellä se on jo aika laadutonta.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mä olen 48 v nainen ja tunnistan itseni, mutta: minä olen myös onnellisempi elämässäni kuin koskaan. Joten en koe tätä mitenkään kiroukseksi vaan henkiseksi kasvuksi ja uudeksi elämänvaiheeksi. Minulla onneksi ei ole puolisoa, joten saan ihan vapaasti olla tällainen kodin rauhassa lähinnä viihtyvä "tylsä" ihminen, joka ei koskaan tee mitään ihmeempää. Ulkonäöstä en myös välitä yhtään, työnkin teen 100% etänä, eikä meillä käytetä kameroita kokouksissa päällä, joten ihan sama onko viikon ollut samat vaatteet tai hiukset kampaamatta. Enkä välitä ollenkaan, mitä muut ulkonäöstäni ajattelee. En itsekään ajattele sitä, missään mielessä. Se vain on mikä on. Mulle riittää että käyn suihkussa joka ilta ja olen puhdas.
Ja tosiaan en siis ole masentunut, kuten näissä ketjuissa aina vihjataan, vaan vain jo tarpeekseni saanut maailmalla seikkailuista ja menemisistä ja tekemisistä, ja nyt elämäni tärkein asia on syvyyssuunta, hetken ja läsnäolon rauhan syveneminen ja hiljaisuus ja pienet aistinautinnot. Olisi se kauheaa, jos elämässä olisi joku joka yrittäisi väkisin pakottaa siihen vanhaan suorittamis-, tekemis- ja menemiselämään, jossa en koskaan ollut onnellinen.
Olen kuin minä, paitsi etten tee etätyötä. Kuitenkin työtä jossa ulkonäkö ei merkitse. Mikä helpotus.
Minulla tuo kaikki johti eroon, mutta niin päin, että mies sitten masentui ja lopulta vuokrasi toisen asunnon ja jätti koko perheensä. Sinne meni 30 yhteistä vuotta.