Unettomuus

Tärkeintä ei  ole uni vaan se että lepää. 

Kaikista pahinta unettomuudessa on mielestäni pelonsekainen ahdistus, möykky sisuskaluissa ja toivottomuus.

Ei sen kanssa selviä, en ole ainakaan keksinyt mitään. Unettomuutta jatkuu kunnes kuolo korjaa. Täyttä helvettiähän elämä unettomana on.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä ei  ole uni vaan se että lepää. 

Ruokavalio, liikunta ja lepo.

Mulla on ollut unettomuutta lapsesta asti.

Ei siinä auta mitkään itsehoitometodit kun heräilee yöllä, ihan kaikki on kokeiltu ja tehty ohjeiden mukaan aina.

Ei mulla auta kuin lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä ei  ole uni vaan se että lepää. 

Tuo on hyvä vinkki. Mutta välillä tuntuu, että esimerkiksi makuullaan olo silmät kiinni, olisi kuin kääntäisi veistä haavassa. On huono olla, eikä oikein tiedä miten päin enää olisi.

Selviän joten kuten, kun mun ei tarvitse käydä kokopäivätöissä. Muuten en selviäisi. Nukun keskimäärin 5h yössä ja tätä on jatkunut jo vuosikausia. Joskus harvoin voi tupsahtaa yksi 7-8h yö ja jestas, minkälainen olo on silloin. Maailma näyttää kirkkaalta ja jaksaisi mitä vaan. En halua koukuttua lääkkeisiin, sillä tiedän, että jäisin saman tien koukkuun. Ja kukaan lääkäri ei niitä tänä päivänä määrää loputtomiin. Käytän melatoniinia ja silloin, kun en saa unta (joko illalla tai keskellä yötä) hengitän 4-2-7 -tekniikalla (4 sisään, 2 pidätys, 7 ulospuhallus). Se rauhoittaa elimistöä hieman mutta, jos olen nukkunut sen 5h, en pysty silläkään enää nukahtamaan. Kamala vaiva tämä, ei voi muuta sanoa...

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut unettomuutta lapsesta asti.

Ei siinä auta mitkään itsehoitometodit kun heräilee yöllä, ihan kaikki on kokeiltu ja tehty ohjeiden mukaan aina.

Ei mulla auta kuin lääkkeet.

Kuinka kauan olet syönyt lääkkeitä ja saatko aina uusittua reseptin? Tavallisella terkkarilääkärilläkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä ei  ole uni vaan se että lepää. 

Tuo on hyvä vinkki. Mutta välillä tuntuu, että esimerkiksi makuullaan olo silmät kiinni, olisi kuin kääntäisi veistä haavassa. On huono olla, eikä oikein tiedä miten päin enää olisi.

Niin, siitä unesta on tullut peikko. 

Vaihtakaa työtä, elämää, asuinpaikkaa jne, jos ette viihdy nykyisessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei sen kanssa selviä, en ole ainakaan keksinyt mitään. Unettomuutta jatkuu kunnes kuolo korjaa. Täyttä helvettiähän elämä unettomana on.

Tämä. Toivottomuus ja huono olo ovat juuri kauheimpia unettomuudessa.

Mulla on ollut jo vuosia. Mennyt vain pahemmaksi. Lääkkeiden kanssa nukun ainoastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtakaa työtä, elämää, asuinpaikkaa jne, jos ette viihdy nykyisessä.

Mulla kaikki on hyvin ja olen tyytyväinen elämääni. Paitsi unien vuoksi. Mulla varmaan osittain geneettistä, sillä molemmat vanhempani alkoivat 40+ ikäisinä heräilemään klo 4 aikoihin ja sille tielle jäivät. Ei auttanut äidillä hormonikorvaushoidot tai isällä eläkkeelle jääminen stressaavasta työstä.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtakaa työtä, elämää, asuinpaikkaa jne, jos ette viihdy nykyisessä.

Ja jälleen saapui paikalle oikea asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut jo vuosia. Mennyt vain pahemmaksi. Lääkkeiden kanssa nukun ainoastaan.

Mitä lääkkeitä sinulla on käytössä?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut jo vuosia. Mennyt vain pahemmaksi. Lääkkeiden kanssa nukun ainoastaan.

Lääkkeitäkään ei saisi käyttää jatkuvasti, mutta minkäs teet.

Minä pelkään kaikista eniten sitä, että en kykene nukahtamaan enää ikinä. Kärsimykselle ei silloin näy loppua.

Joskus kun unettomuus jatkuu pitkään, pitkällään ollessa pyörryttää. Tosi ällö olo.

Vaikeaa masennusta edelsi kuukausien unettomuus. Jos olisin saanut apua unettomuuteen ajoissa, olisiko masennusta edes tullut? Ihmettelen vaan...

Vierailija kirjoitti:

Joskus kun unettomuus jatkuu pitkään, pitkällään ollessa pyörryttää. Tosi ällö olo.

Vaikeaa masennusta edelsi kuukausien unettomuus. Jos olisin saanut apua unettomuuteen ajoissa, olisiko masennusta edes tullut? Ihmettelen vaan...

Unettomuus aiheuttaa masennusta ja fyysisiä sairauksia. Olen saanut ainostaan avuksi lääkkeitä, eipä siihen taida muuta apua edes olla. Niiden jatkuva käyttö erittäin tuhoisaa, mutta onko vaihtoehtoja.

Mä nukahdin viime vuonna hetkeksi sohvalle tv:n ja valojen ollessa päällä (olin sairaan univelkainen mutta kuitenkin.) Se oli vuoden kohokohta, koska sain siitä kokemuksen että pystyn nukahtamaan ilman lääkkeitä. En ollut silloin yksin ja luulen että _yksi_ suuresti vaikuttava asia on se että yksinollessa, ilman laumaa, olo on tiedostamatta niin turvaton että nukahtaminen on vaikeaa. Kukaan muu ei "vartioi leijonaa" ja siksi ihminen on ylivirittynyt. Paljon on stressiä muutenkin ja traumoja mutta niin oli silloinkin kun nukahdin siihen sohvalle turvallisen seuran keskelle.