Lue keskustelun säännöt.
Kuinka yleistä on ettei kieli- ja vertauskuvia ymmärretä?
04.02.2023 |
Kysyn siksi, että puhuessa ja kirjoittaessa käytän usein kieli- ja vertauskuvia. Useampaan otteeseen on tullut kuitenkin ilmi, että kuulija käsittää näiden olevan konkreettisia ja kirjaimellisesti tosia.
Kommentit (33)
Nykyään yhä yleisempää. Ihmisten sanavarasto ja kyky ymmärtää kielen sävyjä on romahtanut somen ja englannin kielen yleistymisen myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ei kielikuvia enää niin ymmärretä varmasti mm. koska kirjoja ei enää lueta niin paljoa kuin ennen ja ihmisten sosiaalinen kanssakäyminenkin saattaa olla vähäisempää. Tarkoitan esim. kuten ennen vanhaan perheissä oli paljon lapsia, isovanhemmat saattoi asua pihapiirissä, lapset juoksi pihasta toiseen, kyläiltiin enemmän. Nykyään on enemmän yksilapsisia perheitä ja vanhemmat käy töissä, illat ollaan kotosalla keskenään. Enkä tarkoita syyllistää, meillä samanlainen yksilapsinen perhe ja 8v, jolle paljon joudutaan selittään just näitä kielikuvia.
Sit on vielä niitä neuropsykiatrisia juttuja, mitä monella nykyään on? Oliko se mm. asperger, jossa voi olla vaikeuksia ymmärtää näitä?
Jos sinulla on liian luovat/kaukaa haetut kielikuvat?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sä vaan olet niin epäselvä. Eikä tietenkään yhtään esimerkkiäkään ole antaa...
No esimerkkki kielikuva: elää siivellä. Käsittäisitkö ilmaisun toisen varoilla elämiseksi, kanan siipipalojen pääasiallisena ravintona käyttämiseksi vai linnun siiven päällä elämiseksi/asumiseksi? Tai tunnekokemuksen kuvaamisen luonnonilmiöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä oli joskus pitkä ketju aiheena biisien lyriikat, joita et ymmärrä. Se oli suorastaan pelottava. Vaikutti siltä, että palsta ja Suomi ovat täynnä ihmisiä, joiden lukutaito on lähes pelkästään mekaaninen eli esimerkiksi edes yleisimpiä kielikuvia ei ymmärretä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sä vaan olet niin epäselvä. Eikä tietenkään yhtään esimerkkiäkään ole antaa...
No esimerkkki kielikuva: elää siivellä. Käsittäisitkö ilmaisun toisen varoilla elämiseksi, kanan siipipalojen pääasiallisena ravintona käyttämiseksi vai linnun siiven päällä elämiseksi/asumiseksi? Tai tunnekokemuksen kuvaamisen luonnonilmiöllä.
Minä en pidä linnunsiivistä, mutta lohi on hyvää - kuin vastavirtaan uisi.
Parempi pyy kämmenellä, kuin nuolaiseminen ennen tipahtamista.
Vene vietiin Vikiltä, on latinaa. Varma tieto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämähän ei edes ole nykyään sallittua, koska woke.
iÍtsesensuuri on valitettavasti jäänyt pysyväksi osaksi läntistä kulttuuriperinnettä.
Teema, motiivi, analysointi ja tulkinta on kateissa.
Kuinka woke-kulttuuri vaikuttaa kielikuvien sensuroimisena? Tai voitko antaa esimerkin vertaus tai kielikuvasta, joka herättäisi pahennusta?
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on liian luovat/kaukaa haetut kielikuvat?[/quote
Voi toki olla kyse siitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen sitä mieltä että ei kaikkien sanojen tai kielikuvien tarvitse säilyä. Vanhoja jää pois, uusia tulee tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään yhä yleisempää. Ihmisten sanavarasto ja kyky ymmärtää kielen sävyjä on romahtanut somen ja englannin kielen yleistymisen myötä.
Lisäksi joitakin vanhempia suomen kielen ja murteiden sanoja ei välttämättä tunneta tai niistä yritetään väkisin vääntää jotain puujalkavitsiä tai kaksimielisyyttä.
Esimerkiksi sanonta "parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan" edellyttää sitä että tietää kyseessä olevan kaksi vanhaa pituusmittaa. Suomalainen virstan mitta on 1/10 penninkulmasta eli 1068,80 metriä. Vaaksa on vastaavasti peukalon ja etusormen jäävä mitta ääriasentoon levitettyinä, noin 15-20 cm.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä että ei kaikkien sanojen tai kielikuvien tarvitse säilyä. Vanhoja jää pois, uusia tulee tilalle.
Olen samaa mieltä kanssasi enkä kiistä sitä seikka, että kieli uudistuu ja myös kielikuvat muokkautuvat. Trenditermit, jotka ovat olleet humoristisia vielä muutama vuosi sitten, kuten: setämies tai hullukissanainen, muuttuvat asiattomiksi ajan saatossa. Suurin osa kuitenkin käsittänee ettei kyse ole konkretiasta vaan mielikuvan luomisesta, jolla ei viitata tosielämän henkilöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä että ei kaikkien sanojen tai kielikuvien tarvitse säilyä. Vanhoja jää pois, uusia tulee tilalle.
Sehän on kielellistä köyhtymistä ja sanavaraston kaventumista.
Esimerkiksi yhdessä talouspoliittisessa artikkelissa puhuttiin "rahan printtaamisesta" vaikka sitä varten on olemassa hyvä suomalainen termi eli "setelirahoitus". Se viittaa siihen miten Euroopan keskuspankki on luonut uutta rahaa tyhjästä ostaessaan valtioiden velkakirjoja. "Printata" ei ole erityisen hyvää suomen kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Laita ap esimerkkejä?
Niin no laitoin jo aiemmin muutaman esimerkin. Esimerkiksi tunteen kuvaaminen luonnonilmiöllä, kuten rakastumisen kokemuksen kuvaaminen Auringon lämmittävillä säteillä, jotka läikehtivät rintakehässä. Tai tunteet vyöryivät yli, kuin hyökyaalto. Toivon heräämisen kuvaaminen: Kuin valo olisi syttynyt pimeyden keskelle. yms.
Arkisempia:
- elää siivellä
- kielikuva
- kuunteleva korva
- välittäminen = välin sinulle juuri sähköpostin vai välitänkö sinusta (tämä menee monimerkityksellisyyden piikkiin)
- puhtaalta pöydältä
- nälkäinen, kuin susi
- nukkua, kuin vauva
tahallisen häirinnänpoiston kun tajuaa, niin jo varsin pitkällä.
ei kukaan kuluta aikaansa jonkun typeryksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään yhä yleisempää. Ihmisten sanavarasto ja kyky ymmärtää kielen sävyjä on romahtanut somen ja englannin kielen yleistymisen myötä.
Lisäksi joitakin vanhempia suomen kielen ja murteiden sanoja ei välttämättä tunneta tai niistä yritetään väkisin vääntää jotain puujalkavitsiä tai kaksimielisyyttä.
Esimerkiksi sanonta "parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan" edellyttää sitä että tietää kyseessä olevan kaksi vanhaa pituusmittaa. Suomalainen virstan mitta on 1/10 penninkulmasta eli 1068,80 metriä. Vaaksa on vastaavasti peukalon ja etusormen jäävä mitta ääriasentoon levitettyinä, noin 15-20 cm.
Kyllähän tuon pointin tuossa takana ymmärtää ilman noiden mittojen tietämistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä että ei kaikkien sanojen tai kielikuvien tarvitse säilyä. Vanhoja jää pois, uusia tulee tilalle.
Sehän on kielellistä köyhtymistä ja sanavaraston kaventumista.
Esimerkiksi yhdessä talouspoliittisessa artikkelissa puhuttiin "rahan printtaamisesta" vaikka sitä varten on olemassa hyvä suomalainen termi eli "setelirahoitus". Se viittaa siihen miten Euroopan keskuspankki on luonut uutta rahaa tyhjästä ostaessaan valtioiden velkakirjoja. "Printata" ei ole erityisen hyvää suomen kieltä.
Lainasanat muokkautuvat pikkuhiljaa osaksi kieltä eikä se mielestäni ole ongelmallista. Verrattaessa nykysuomea Agricolan ajan suomenkieleen, niin kuinka moni edes enää ymmärtää tuolloista kirjakieltä? Suomenkielessä on myös runsaasti lainasanastoa ruotsista ja venäjästä ja tällä hetkellä kieleen vaikuttaa voimakkaimmin englanti.
Vierailija kirjoitti:
tahallisen häirinnänpoiston kun tajuaa, niin jo varsin pitkällä.
ei kukaan kuluta aikaansa jonkun typeryksen kanssa.
Niin? Jan mihin kommenttisi liittyy?
Ehkä sä vaan olet niin epäselvä. Eikä tietenkään yhtään esimerkkiäkään ole antaa...