USKOKAA nyt jo. Koeajasta.

Korkein oikeus tuomitsi työntekijän korvauksiin, kun hän oli koeajalta lähtenyt toiseen työpaikkaan, jossa hän sai paremman palkan.

http://www.heikniemi.net/lakiblogi/archives/000144.html

Sopimuksen purkaminen koeaikana



Koeaikana tapahtuvasta purkamisesta usein esitetään virheellisesti, että se saisi tapahtua ilman mitään perusteita. Kuten edellä siteeratun lainkohdan 4 momentti kuitenkin toteaa, perusteet eivät saa olla "koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia". Esimerkiksi tapauksessa KKO 1993:42 työntekijän katsottiin purkaneen työsopimuksen epäasiallisella perusteella, kun purkamisen ainoana syynä oli paremman palkan saaminen toiselta työnantajalta.



Työnantajan suorittaman purkamisen on liityttävä työntekijän henkilöön tai hänen työsuoritukseensa. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on todettu, että mikäli työntekijä esittää uskottavia perusteluita purkamisen syrjivyyden tai epäasiallisuuden puolesta, työnantajan velvollisuudeksi jää näyttää purkamisen syyn liittymisen koeajan tarkoitukseen (työntekijän työsuorituksen tason toteamiseen). Koeaika ei siis automaattisesti oikeuta kumpaakaan osapuolta tulkitsemaan lainmukaisia irtisanomisen syitä (ks. työsuhteen päättämisestä kertovaa juttuani) purkuperusteiksi.

Voi todellakin irtisanoa vain perusteella "sopimaton työhön". Ne työnantajat jotka käyttävät koeaikaa hyväkseen saadakseen helposti irrotettavaa työvoimaa käyttävät tuota kuin leimasinta: ei tarvitse perustella mitenkään. Tai kertoa minnekään että millä tavalla muka sopimaton.

Mutta lain mukaan ei riitä pelkästää sopimaton työhön maininta.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.