Miesystävä puhuu vain käytännön asioista, en enää jaksa

Ap, älä ole niin pissis. Aikuistu jo ja lakkaa haaveilemasta prinsessajutuista.

Eikö istu kanssasi iltaa viinilasillisen äärellä parantamassa maailmaa?

Se pelkää tunteita, kuten useimmat suomimiehet.

Ei sekään jaksa sua. Kannattaisi tehdä jotain johtopäätöksiä.

Tapailetko / seurusteletko mun eksän kans?

Suomalainen mies osoittaa tunteensa rakentamalla talon yhteiseksi kodiksi tai hankkimalla käytännöllisiä lahjoja. Eikö se riitä osoittamaan jotain että hän pysyy suhteessa?

Mieti nyt, riittääkö tuo sinulle. Jos ei, niin älä jää suhteeseen, koska ei hän tule muuttumaan, etkä voi sitä häneltä edes vaatia tai odottaa.

Oma puolisoni sanoi jo tapailumme alkuvaiheessa, ettei koe luontevaksi puhua tunteista. Minä hyväksyin sen, koska emme enää ole nuoria. Mutta sitä se tosiaan tarkoittaa, ettei koskaan saa kuulla olevansa rakastettu, ei ole kynttilänvaloiltoja, jolloin puhuttaisiin suhteesta ja tunteista (parisuhdekursseilla olemme kyllä käyneet) jne.

Eli mieti. Kaikkein suurin virhe on ajatella nyt, että hän kyllä muuttuu. Erittäin epätodennäköistä, että niin kävisi. Haluatko suhteeseen, jossa ei puhuta tunteista?

Kaikki vaan eivät märehdi tunteita.

Aleksitymia ei ole kovinkaan harvinaista meillä suomalaisilla.

Aino Mattilan väitöstutkimuksen (Alexithymia in Finnish General Populstion;2009) mukaan jopa joka kymmenes suomalainen on aleksityyminen. Erityisesti vanhemmissa sukupolvissa.

Joskus vaihtamalla paranee, ja nyt tiedät, että mitä puolisoltasi kaipaat ollaksesi onnellinen; tunteita - niiden tunnistamista ja näyttämistä.

Minäkään en eksän mukaan mukaan rakastanut häntä, koska en puhunut sellaisia. Hänelle ei merkinnyt se, että olimme olleet 5 vuotta yhdessä. Yritin nimittäin tällä perustella asiaa.

Mies tunteilee vain nussiessa. Nussikaa sitten, jos käytännön asioista keskustelu ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Mieti nyt, riittääkö tuo sinulle. Jos ei, niin älä jää suhteeseen, koska ei hän tule muuttumaan, etkä voi sitä häneltä edes vaatia tai odottaa.

Oma puolisoni sanoi jo tapailumme alkuvaiheessa, ettei koe luontevaksi puhua tunteista. Minä hyväksyin sen, koska emme enää ole nuoria. Mutta sitä se tosiaan tarkoittaa, ettei koskaan saa kuulla olevansa rakastettu, ei ole kynttilänvaloiltoja, jolloin puhuttaisiin suhteesta ja tunteista (parisuhdekursseilla olemme kyllä käyneet) jne.

Eli mieti. Kaikkein suurin virhe on ajatella nyt, että hän kyllä muuttuu. Erittäin epätodennäköistä, että niin kävisi. Haluatko suhteeseen, jossa ei puhuta tunteista?

Ei millään pahalla, mutta näin naisenakin vähän ahdistaisi tuollainen ilta. Ja olen ihan keskivertotunteellinen nainen. Ei minunkaan mieheni "puhu tunteista". Sehän tarkoittaa naiskielellä sitä, että romanttisesti liehittelee sitä naista. Se ei siis riitä, että mies puhisee vaikkapa olevansa vihainen jostain työjutusta, tai jotain. Eli kaikista tunteista puhumista ei lasketa :)

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen mies osoittaa tunteensa rakentamalla talon yhteiseksi kodiksi tai hankkimalla käytännöllisiä lahjoja. Eikö se riitä osoittamaan jotain että hän pysyy suhteessa?

Sitten uhriudutaan ja syytetään kaikkia naisia eron jälkeen, että rahan perässä ne vaan ovat.

Miksi ihmeessä nähdä se vaiva, kun vähemmälläkin pääsee - sanomalla toisilleen jotain kaunista, kuten "Rakastan sinua". Monet erot olisi vältetty, jos tunteistakin osaisi puhua.

Mulla on sitten varmaan ollut naisia kumppaneina, kun kaksi kolmesta pitkäaikaisesta kumppanista (ihan miehisiä miehiä) ovat puhuneet tunteista, hellineet ja rakastaneet niin, että oikeasti tunsin/tunnen itseni rakastetuksi. (Ja se yksi poikkeus ei ollutkaan ihan tasapainoinen henkisesti.)

Että kyllä näitä rakastavia miehiä löytyy. Muita en enää vierelleni ottaisikaan.

Et jaksa? Mitä sä täällä vingut? Jos et jaksa niin lähdet kävelemään.

Tee se jo tänään ja lopeta tänne paskan kirjoittelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen mies osoittaa tunteensa rakentamalla talon yhteiseksi kodiksi tai hankkimalla käytännöllisiä lahjoja. Eikö se riitä osoittamaan jotain että hän pysyy suhteessa?

Sitten uhriudutaan ja syytetään kaikkia naisia eron jälkeen, että rahan perässä ne vaan ovat.

Miksi ihmeessä nähdä se vaiva, kun vähemmälläkin pääsee - sanomalla toisilleen jotain kaunista, kuten "Rakastan sinua". Monet erot olisi vältetty, jos tunteistakin osaisi puhua.

Ei pidä silti unohtaa, että erityisesti playerit ovat yleensä tosi taitavia puhumaan tunteista. Osaavat sanoa just sen, mitä nainen haluaa kuulla. Mitään taloja eivät tietenkään rakenna, koska ei ole tarkoituskaan olla kovin kauaa saman naisen kanssa tai ei ainakaan vain yhden naisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen mies osoittaa tunteensa rakentamalla talon yhteiseksi kodiksi tai hankkimalla käytännöllisiä lahjoja. Eikö se riitä osoittamaan jotain että hän pysyy suhteessa?

Sitten uhriudutaan ja syytetään kaikkia naisia eron jälkeen, että rahan perässä ne vaan ovat.

Miksi ihmeessä nähdä se vaiva, kun vähemmälläkin pääsee - sanomalla toisilleen jotain kaunista, kuten "Rakastan sinua". Monet erot olisi vältetty, jos tunteistakin osaisi puhua.

Mitäs naiset tekevät miehen eteen?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sitten varmaan ollut naisia kumppaneina, kun kaksi kolmesta pitkäaikaisesta kumppanista (ihan miehisiä miehiä) ovat puhuneet tunteista, hellineet ja rakastaneet niin, että oikeasti tunsin/tunnen itseni rakastetuksi. (Ja se yksi poikkeus ei ollutkaan ihan tasapainoinen henkisesti.)

Että kyllä näitä rakastavia miehiä löytyy. Muita en enää vierelleni ottaisikaan.

Mikä sitten meni vikaan? Saivat puheillaan myös muut naiset tuntemaan itsensä rakastetuksi?

Vierailija kirjoitti:

Mieti nyt, riittääkö tuo sinulle. Jos ei, niin älä jää suhteeseen, koska ei hän tule muuttumaan, etkä voi sitä häneltä edes vaatia tai odottaa.

Oma puolisoni sanoi jo tapailumme alkuvaiheessa, ettei koe luontevaksi puhua tunteista. Minä hyväksyin sen, koska emme enää ole nuoria. Mutta sitä se tosiaan tarkoittaa, ettei koskaan saa kuulla olevansa rakastettu, ei ole kynttilänvaloiltoja, jolloin puhuttaisiin suhteesta ja tunteista (parisuhdekursseilla olemme kyllä käyneet) jne.

Eli mieti. Kaikkein suurin virhe on ajatella nyt, että hän kyllä muuttuu. Erittäin epätodennäköistä, että niin kävisi. Haluatko suhteeseen, jossa ei puhuta tunteista?

Kyllä oikeassa olet. Olen miettinyt asioita ja päättänyt lopettaa tämän. Ei riitä itselleni enää tällainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sitten varmaan ollut naisia kumppaneina, kun kaksi kolmesta pitkäaikaisesta kumppanista (ihan miehisiä miehiä) ovat puhuneet tunteista, hellineet ja rakastaneet niin, että oikeasti tunsin/tunnen itseni rakastetuksi. (Ja se yksi poikkeus ei ollutkaan ihan tasapainoinen henkisesti.)

Että kyllä näitä rakastavia miehiä löytyy. Muita en enää vierelleni ottaisikaan.

Mikä sitten meni vikaan? Saivat puheillaan myös muut naiset tuntemaan itsensä rakastetuksi?

Tokan ihanan kanssa olen edelleen ja toivottavasti elämän loppuun saakka. Ekasta tiet vei eri suuntiin, kun haluttiin eri asioita elämältä. Ei mitään draamaa siinä.