Lapsellani on ADHD kuten myös minulla ja vanhempieni mielestä en osaa kasvattaa. Menetin malttini ja annoin tulla kaiken raivon siitä miten minun ADHD:ni koetettiin aikoinaan kasvattaa pois ja että en ikinä olisi niin kamala vanhempi
No nyt kumpikin murjottaa ja on vetänyt marttyyrivaihteen päällä. Kieltävät että olisin ikinä saanut kunnolla selkään, korkeintaan farkkujen läpi myöntävät vyöllä "kutitelleensa".
Suututtaa. Luulisi nyt viimeistään heidän ymmärtävän ja uskovan että kyseessä on periytyvä neurologinen häiriö.
Kommentit (4)
Ei pidä tuomita boomereita liian ankarasti. Heidän aikanaan ei tiedetty nepsyistä. Saatika että olisi tiedetty, että nepsyä ei voi kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä tuomita boomereita liian ankarasti. Heidän aikanaan ei tiedetty nepsyistä. Saatika että olisi tiedetty, että nepsyä ei voi kasvattaa.
Mutta tiesivät sen, että riittävästi pieksemällä lapsi paranee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä tuomita boomereita liian ankarasti. Heidän aikanaan ei tiedetty nepsyistä. Saatika että olisi tiedetty, että nepsyä ei voi kasvattaa.
Mutta tiesivät sen, että riittävästi pieksemällä lapsi paranee.
Se oli sen ajan rangaistusmetodi. Ei silloin ollut lapsilla älypuhelimia jotka olisi voitu rangaistuksena takavarikoida.
Kuulostaa tutulta. Sillä vyöllä ruoskittiin kovalla kädellä paljaille reisille, usein. Kieltäydyin koulun hikijumpasta, kun en kehdannut esitellä mustelmaisia reisiäni. Pieksijänä oli tämä ADHD aikuinen. Ilmeisesti piti perinnettä yllä.
Meillä on kaksi ADHD lasta, nyt jo aikuisia ja hyvässä työpaikassa molemmat. En pitänyt perinnettä yllä heidän kohdallaan, koska olin saanut hyvän opetuksen siitä, mistä ei ainakaan ole mitään hyötyä kasvavalle lapselle. Ja pidin myös visusti huolta siitä, että isäni ei koskaan nähnyt lapsenlapsiaan.