Professori varoittaa: Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen

Juuri nyt en. Liikkuisin, jos voisin voittaa sillä jotain, vaikka alennuksen veroprosenttiin.

Mä liikun paljon ja treenaan... Oon hyvässä kunnossa oleva 30v mies. 

Kyllä, tämä aihe on itseäkin mietityttänyt monesti... Mikä ihmisillä on terveellistä elämää vastaa? jotenkin välillä tuntuu että porukka elää vieläkin jossain 60 luvulla tai jotain oman ruokavalionsa kanssa.

Sitte itketään omaa terveyttä ja imetään pillereitä, ihanku ne pelastaisi tilanteesta. 

Mikä ihmeen liikkumattomuus.

Liikkukaa siat!

Työttömät ei liiku. Ne pitää laittaa töihin että liikkuvat.

Liikun, koska meillä on ilmainen kuntosali käytettävissä. Jos ei olisi niin sitten en tiedä mitä keksisin, koska rahaa ei inflaation myötä jää kyllä mihinkään viihteeseen tai maksulliseen harrastukseen. Tuollaisessa sääsä lenkkeily on hirveää ja sairautenikin takia kävely tai juoksu ei ole kovin hyvä vaihtoehto.

Liikkuisin mielelläni vaikka 8h kuten Hollywood julkkikset, mutta a) koska työ b) muut töiden jälkeiset velvollisuudet. Yksi tunti liikuntaa ei riitä mihinkään. Liikkua pitäisi 5h minimissään kovalla tasolla päivittäin, mutta tähän ei riitä aika. Miksi siis liikkuisin?

Milläpä liikut pienituloinen. Kaikki maksaa. Hoitakoot sitten,jos terveys menee.

Minulla liikkumattomuus johtui mielenterveysongelmista, niistä johtuvasta kiusaamisesta ja vaativasta elämänvaiheesta. Lopetin työt ja päätin huolehtia vain hyvinvoinnistani.

Liikun säännöllisesti, mutten mitenkään maanisen pakkomielteisesti.

Olen vain todennut, että yleisesti ottaen arki (resilienssistä taidetaan puhua nykyisin paljon) ja terveellisten elintapojen ylläpitäminen on helpompaa.

Nuorempana päädyin väsyneenä usein sohvalle ja nukuin/nuokuin siinä tunteja ennen nukkumaanmenoa. Nykyisin ruokarytmin ja unien säätelykin tulee ihan melkein itsestään.

Mulla on sellainen matalan kynnyksen laji ihan hyötyliikunta, mutta pidän nykyisin myös ryhmäliikunnasta, jonne intoudun usein erityisesti haaveissa mennä saunaan. Vähän itseäni huiputtaen liikun, mutta mikä toimii kellekin ;)

Haasteita tuo edelleen innostua Lihaskuntotreenistä, jonka lisääminen ikääntyessä istumatöitä tehdessä olisi kyllä tärkeää. Pienin askelin sen säännöllisyyteen päin menee löytää se laji/suorite, mihin itsestä on mukava mennä. Kahvakuulan heiluttelua olen tehnyt nyt kotona kerran viikossa, muttei taida riittää vielä suositusten mukaan... Haasteita, haasteita.

Käyn juoksemassa viisi kertaa viikossa. Tykkään siitä. Lihaskunnon treenaaminen sen sijaan takkuaa. Koen homman epämiellyttäväksi ja siksi siihen itsensä tsemppaaminen on vaikeaa. Toki tiedän, että pitäisi.

No, työttömänä en liiku. Jatkuvaa työttömien kyykytystä ja rahojen leikkaamista. Nukun maksimissaan 4 tuntia yössä, niin on mennyt jo 6 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

No, työttömänä en liiku. Jatkuvaa työttömien kyykytystä ja rahojen leikkaamista. Nukun maksimissaan 4 tuntia yössä, niin on mennyt jo 6 vuotta.

Kuolen varmasti ennen kuin täytän 50 - vuotta. Kun aamulla herään niin sydän hakkaa niinkuin olisin juossut maratoonin.

Silakointi ei auta asiaa. Istutaan päivät pitkät ilmiantamassa ja sensuroimassa jotain keskustelupalstoja. Ei ihme että testot romahtaa ja mahat kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, työttömänä en liiku. Jatkuvaa työttömien kyykytystä ja rahojen leikkaamista. Nukun maksimissaan 4 tuntia yössä, niin on mennyt jo 6 vuotta.

Kuolen varmasti ennen kuin täytän 50 - vuotta. Kun aamulla herään niin sydän hakkaa niinkuin olisin juossut maratoonin.

Lisäksi jatkuva järkyttävä huimaus. En sen takia lähde yksin asunnosta ulos.

Ja ne hiivatin koronarajoitukset ja liikuntapaikkojen sulkemiset eivät todellakaan parantaneet asiaa!

Liikun ihan kohtuullisen paljon, aloitin aktiivisemman elämän kymmenen vuotta sitten nelikymppisenä. Kyllä sillä on huomattavia positiivisia vaikutyksia, kunhan ei mene liiallisuuksiin vaan pitää homman itselleen sopivalla tasolla. Ei veren maku suussa treenaamista pakonomaisesti monta kertaa viikossa vaan oman fiiliksen mukaan, kehoa kuunnellen. Koskaan ei ole liian myöhäistä alottaa!

Vierailija kirjoitti:

Käyn juoksemassa viisi kertaa viikossa. Tykkään siitä. Lihaskunnon treenaaminen sen sijaan takkuaa. Koen homman epämiellyttäväksi ja siksi siihen itsensä tsemppaaminen on vaikeaa. Toki tiedän, että pitäisi.

Mulla on sama tilanne, mutta kestävyystreeni tulee pyöräillen (talvella kävellen) ja spinningissä. Olen koettanut etsiä itselleni miellyttävää lihaskuntoharrastusta jo jokin aikaa. Kahvakuulasta pitäisin, mutta kuntokeskuksellamme ei ole tarjolla itselleni sopivaan aikaan tunteja, joten kävin hakemassa työpaikan fyssarilta istumatyötä tekevälle sopivat liikeet. Teen niitä, kun katson telkkarista mukavan sarjan jaksoa :D Muuten samaistun kyllä kertomaasi.. Tiedän, että pitäisi, mutta salilla käynti ei ole motivoinut. Liikaa istuskelua, kun pidän kehon liikuttamisesta toistuvalla liikkeellä ilman pitkiä taukoja, kuten kestävyysliikunta on.

Se on itselleni myös luontaisesti helppoa ja miellyttävää. Olen myös aiemmin juossut paljon.

Vierailija kirjoitti:

Milläpä liikut pienituloinen. Kaikki maksaa. Hoitakoot sitten,jos terveys menee.

Minä köyhä mummo kävelen joka päivä reilun tunnin joko mtesässä tai nyt hiekoitetuilla kaduilla. Ilmaiseksi!

Eikö täälläkin ollut ketju siitä miten sen laihdutuksenkin saa purkista syömällä. Suomalaiset syö liikaa. Näkeehän sen kaupassa, jokaisella ruuat kuin johonkin juhlaan.