Lue keskustelun säännöt.
En uskalla erota, koska olen täysin riippuvainen miehestäni. :(
05.01.2023 |
Kyseessä on ensimmäinen parisuhteeni ikinä vaikka olen jo melkein 30. Tässä muutaman vuoden aikana minusta on tullut rahallisesti riippuvainen puolisostani. Miehen perhe on lähinnä normaalia perhettä mitä olen ikinä päässyt, itkin kun ajattelin etten eron koittaessa tapaisi enää ikinä mieheni äitiä. Oma lapsuudenperheeni on riitaisa, pahantahtoinen ja aiheuttaa minussa vain surua. Miehen kaverit ovat minunkin kavereitani, en ole ikinä osannut ystävystyä ihmisten kanssa.
Parisuhde on mennyt ihan täydeksi riitelyksi ihan kaikesta. En jaksa tätä enää, mutta minulle ei jää mitään jos eroan. Ei sitten mitään.
Kommentit (60)
Jää sinulle. Itsekunnioitus ja itsetunto, ne tärkeimmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehen äitikin tykkää susta, niin voittehan te jatkaa tapaamista.
Samassa jamassa olleena sanon että eroa. Tajusin vasta eron jälkeen että en pitänyt miehestäni, vaan siitä turvallisuuden ja kuuluvuuden tunteesta mikä hänestä tuli. Sinulla luultavasti sama.
Kiinnostaisi kyllä kuulla riitelyjenne luonteesta enemmän, se on nimittäin melko olennainen tieto
Vierailija kirjoitti:
Lopeta jatkuva riidanhaastaminen miehesi kanssa tai lähde ja tyydy elintasosi laskuun.
Mietin vielä tarkemmin mitä menettäisin erossa ja elintason laskuakin enemmän surettaisi se, että menetän tavallaan oman elämäni erossa. Ei ole enää paikkaa minne mennä juhlapyhinä, en näkisi enää miehen minullekin rakkaaksi muodostunutta koiraa, kukaan miehen kaveri ei enää pyytäisi viettämään iltaa luokseen. Kukaan ei lähtisi pyöräilemään kanssani. Joutuisin myös asumaan ensimmäistä kertaa elämässäni yksin. (Muuttohistoriani on siis lapsuudenkoti, solu, mies). Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta jatkuva riidanhaastaminen miehesi kanssa tai lähde ja tyydy elintasosi laskuun.
Mietin vielä tarkemmin mitä menettäisin erossa ja elintason laskuakin enemmän surettaisi se, että menetän tavallaan oman elämäni erossa. Ei ole enää paikkaa minne mennä juhlapyhinä, en näkisi enää miehen minullekin rakkaaksi muodostunutta koiraa, kukaan miehen kaveri ei enää pyytäisi viettämään iltaa luokseen. Kukaan ei lähtisi pyöräilemään kanssani. Joutuisin myös asumaan ensimmäistä kertaa elämässäni yksin. (Muuttohistoriani on siis lapsuudenkoti, solu, mies). Ap
Iteppä oot soppasi keitellyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko niistä riidoista mahdollista päästä eroon? Kiukutteletko omaa turvattomuuttasi vai yrittääkö mies kontrolloida sinua vai mikä niin aiheuttaa riitoja?
Jos et ennen tätä ole ehtinyt itsenäistyä, kannattaa siihen mahdollisuuteen tarttua nyt. Hyvä taitoa tulevaa varten. Tarvitset vain rohkeutta astua eteenpäin, sitä kautta varmuus lisääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kukaan miehen kaveri ei haluaisi tavata sinua vaikka eroaisitte? Itse ystävystyin exän kaverin ja jopa entisen tyttöystävän kanssa ja pidetään yhä yhteyttä vaikka exää en enää tapaa. Ihmissuhteissa täytyy olla myös itse aktiivinen.
Voisitko vastata mistä riitelette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko töissä? Jos et niin ihan ekaksi hommaat työpaikan jostakin. Erilaisista harrastuksista ja kerhoista voi löytää kavereita. Tarvitset omat sosiaaliset ympyräsi. Ei kukaan voi olla riippuvainen yhdestä ihmisestä vaan oma elämä pitää rakentaa. Olet vasta 30 niin ehdit tehdä sen ihan hyvin. Mummini piti olla loppuun asti narsistin kanssa naimisissa, koska oli ollut kotiäitinä eli hänellä ei ollut mitään omaa eikä mitään rahaa niin oli pakko vaan kestää. Ei kannata elää elämäänsä niin.
Niin minkälaisia ne riidat on? Tinkaatteko jostain näkemyseroista, suuttuuko toinen yllättävistäkin jutuista, vai miten kuvailisit niitä? Ihan riitelyn laadusta riippuen niihin voi toinen osapuoli vaikuttaa isostikin, ihan vaan oman käytöksensä muokkaamisella. Mutta jos kyse on jostain henkisestä/fyysisestä väkivallasta tai muusta epäterveestä, niin silloin tietenkään ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin minkälaisia ne riidat on? Tinkaatteko jostain näkemyseroista, suuttuuko toinen yllättävistäkin jutuista, vai miten kuvailisit niitä? Ihan riitelyn laadusta riippuen niihin voi toinen osapuoli vaikuttaa isostikin, ihan vaan oman käytöksensä muokkaamisella. Mutta jos kyse on jostain henkisestä/fyysisestä väkivallasta tai muusta epäterveestä, niin silloin tietenkään ei.
Paitsi jos itse on väkivaltaa käyttävä osapuoli, niin väitän että silloin voi itse halutessaan muokata sitäkin käytöstä.
Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus on varmaan ainakin osittain johtanut siihen, ettei miehesi enää arvosta sinua. Olet vielä nuori ja löydät kyllä uuden elämän ja suhteenkin. Huonoon suhteeseen ei kannata jäädä.
Sairastat läheisriippuvuutta. Olet jo kolmenkymnenen eli on aika vihonviimein aikuistua ja ottaa elämä omiin käsiisi. Olet kohta keski-ikäinen ja etsit vielä äitiä ja turvaa vieraista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Ota arabi tai afrikkalainen mies ja jätä suomaiset keskenkasvuiset tuittupäät.
Juurihan yksi tuniasialainen mukava mies pisti vaimonsa kylmäksi ja hyppäsi sen jälkeen Kokemäenjokeen.
Vierailija kirjoitti:
Onko niistä riidoista mahdollista päästä eroon? Kiukutteletko omaa turvattomuuttasi vai yrittääkö mies kontrolloida sinua vai mikä niin aiheuttaa riitoja?
Riidat muodostuu nykyään ihan kaikesta. Esimerkiksi jos yritän saada miestä viemään roskat jossain välissä, alkaa mielummin äksyillä minulle kuin vie ne. Ap
Millaisista aiheista riitelette? Tuohon on mahdollista vaikuttaa.