Lue keskustelun säännöt.
En uskalla erota, koska olen täysin riippuvainen miehestäni. :(
05.01.2023 |
Kyseessä on ensimmäinen parisuhteeni ikinä vaikka olen jo melkein 30. Tässä muutaman vuoden aikana minusta on tullut rahallisesti riippuvainen puolisostani. Miehen perhe on lähinnä normaalia perhettä mitä olen ikinä päässyt, itkin kun ajattelin etten eron koittaessa tapaisi enää ikinä mieheni äitiä. Oma lapsuudenperheeni on riitaisa, pahantahtoinen ja aiheuttaa minussa vain surua. Miehen kaverit ovat minunkin kavereitani, en ole ikinä osannut ystävystyä ihmisten kanssa.
Parisuhde on mennyt ihan täydeksi riitelyksi ihan kaikesta. En jaksa tätä enää, mutta minulle ei jää mitään jos eroan. Ei sitten mitään.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niistä riidoista mahdollista päästä eroon? Kiukutteletko omaa turvattomuuttasi vai yrittääkö mies kontrolloida sinua vai mikä niin aiheuttaa riitoja?
Riidat muodostuu nykyään ihan kaikesta. Esimerkiksi jos yritän saada miestä viemään roskat jossain välissä, alkaa mielummin äksyillä minulle kuin vie ne. Ap
Hmm. Miksi yrität saada toista tekemään jonkun asian? Ylipäänsä tuollainen asetelma, että toinen sanoo toiselle mitä tehdä voi olla alentavaa ja epämieluisaa
Mitä pitäisi tehdä? Heittää ukko ja roskat samaan jätelaatikkoon? Olet tietenkin sitä mieltä, että miehen ei tarvitse tehdä lainkaan kotitöitä, ei edes viedä roskia.
Olen sitä mieltä, ettei jostain roskien viennistä kannata tehdä jotain isoa ongelmaa, veisin itse seuraavalla kerralla kun oon menossa ulos. Mutta jos tuo sama koskee kaikkia muitakin kotitöitä, niin kevyempäähän se elo olis ilman kehityskelvotonta ukkoa
Niin, kerran tai pari ei haittaakaan. Tulen turvattomasta lapsuudesta niin yritin ottaa tuon miellyttäjän asenteen joka asiaan monta vuotta kestäneen parisuhteen ajan. Mutta kun se "tämän kerran" onkin yht'äkkiä sitä että olet aina se joka joutuu tämän kerran hakemaan miehen paketin toiselta puolelta kaupunkia rankan työpäivän jälkeen, tämän kerran lähtemään ostamaan miehelle eväät töihin kun olet jo nukahtanut, ja tämän (sadannen) kerran imuroimaan... Minulle ainakin tuli sellainen yleinen paha olo ja vitu tus kaikesta. Parisuhteen loppumetreillä miehen ruokienkin näkeminen jääkaapissa laukaisi päänsäryn ja ärsytyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on täynnä valintoja. Pahin "jarruttelija" asuu yleensä omassa päässä. Jos ei ole hyvä olla, pitää miettiä että mitkä valinnat tekisi omasta olosta paremman ja tähdätä niitä asioita kohti.
Kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen ovi avautuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta jatkuva riidanhaastaminen miehesi kanssa tai lähde ja tyydy elintasosi laskuun.
Mietin vielä tarkemmin mitä menettäisin erossa ja elintason laskuakin enemmän surettaisi se, että menetän tavallaan oman elämäni erossa. Ei ole enää paikkaa minne mennä juhlapyhinä, en näkisi enää miehen minullekin rakkaaksi muodostunutta koiraa, kukaan miehen kaveri ei enää pyytäisi viettämään iltaa luokseen. Kukaan ei lähtisi pyöräilemään kanssani. Joutuisin myös asumaan ensimmäistä kertaa elämässäni yksin. (Muuttohistoriani on siis lapsuudenkoti, solu, mies). Ap
Iteppä oot soppasi keitellyt.
Niin olen. Tuntuu vain pahalta, että tämä tie jonka koin oman elämän rakentamiseksi poispäin lapsuudenkodin riidoista ja alkoholismista, kiusaamisesta, yksinäisyydestä, onkin ajanut minut ojasta allikkoon. Ap
Alkoholistien lapsille on tyypillistä tullä läheisriippuvaisiksi koska se perusturva on tuhottu vanhempien toimesta. Hanki työ, mene terapiaan ja eroa.
Ongelma on siinä että et uskalla olla yksin. Jos uskaltaisit tajuaisit pikku hiljaa että niin on parempi ja että on hyvä olla. Luulet kaipaavasi kaikkea noista asioista, koska ne on tuttuja ja turvallisia. Maailmassa on paljon mukavia ihmisiä joihin tutustua. Ei ero ole maailman loppu vaikka nyt tuntuisi siltä. Jos yhteiselo on vain riitelyä en nää syytä jäädä suhteeseen. Kaiken tuon ajan mitä käytät huonoon suhteeseen voisit käyttää elämän uudelleen rakentamiseen.
Mies käyttää sua siis taloudenhoitajana. Oletko työtön? Oletteko sopinut, että hoidat talouden ja mies maksaa elämisesi? Oletko tyytyväinen elintasoon ja teidän tulevaisuuden suunnitelmiin? Voit myös esim. mennä osa-aikatöihin, jos kaipaat omaa elämää. Kai mies maksaisi sinulle harrastuksen, jossa voisit tutustu muihin? Toki ero ja itsenäisyys on yksi vaihtoehto. Voit myös hakea itsellesi keskusteluapua, jotta voit käsitellä menneitä ja nykyisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän takia pitäisi itsenäistyä, asua yksin jne, ennen yhteen muuttamista.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Olet nuori, sinulle on kaikki mahdollista.
Olet miellyttämiselläsi tehnyt itsestäsi kynnysmaton, johon miehesi pyyhkii jalkansa mennen tullen. Eroa, itsenäisty, ota elämäsi haltuun. Olet oman elämäsi tärkein henkilö. Opettele rakastamaan itseäsi. Tulet pärjäämään varmasti ja kun saat itsevarmuutta saat myös ystäviä.
Tuhlaat elämääsi nyt. Jos et tee mitään, olet kymmenen vuoden päästä tässä samassa tilanteessa tai miehesi kyllästyy sinuun ja haluaa eroon sinusta.
On hienoa, että olet tiedostanut tilanteesi, siitä se muutos lähtee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toistatko vahingossa lapsuudenkotisi mallia ja riitelet?
Mikä kommunikoinnissanne hiertää? Auttaisiko terapia ennen eropäätöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niistä riidoista mahdollista päästä eroon? Kiukutteletko omaa turvattomuuttasi vai yrittääkö mies kontrolloida sinua vai mikä niin aiheuttaa riitoja?
Riidat muodostuu nykyään ihan kaikesta. Esimerkiksi jos yritän saada miestä viemään roskat jossain välissä, alkaa mielummin äksyillä minulle kuin vie ne. Ap
Hmm. Miksi yrität saada toista tekemään jonkun asian? Ylipäänsä tuollainen asetelma, että toinen sanoo toiselle mitä tehdä voi olla alentavaa ja epämieluisaa
Siksi, koska meillä oli kerran kahden viikon roskat eteisessä kun odotin että mies "tekee kyllä asiat omalla tavallaan". En ikinä nalkuta tai valita, jos pyydän tekemään jotain teen sen hyväntuulisesti ja tyylillä "hei kulta, mennäänkö yhdessä kauppaan ja heitetään nää roskat samalla roskiin?". Ap
Tämä on monen oma kuvitelma omasta käytöksestä. Riitaisissa parisuhteissa tulkinta vastaa todellisuutta vain harvoin. Nämä hei kulta-puheet roskapussien ulosviennin yhteydessä voi myös sanoa tarkoituksella tai tahtomattaan äänensävyllä, joka saa vain ärtymystä aikaan. Ne voi tulkita jopa veetuiluna, jos roskapusseista on huomautettu jo aikaisemmin ja pussit ovat odottaneet ulosvientiä pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niistä riidoista mahdollista päästä eroon? Kiukutteletko omaa turvattomuuttasi vai yrittääkö mies kontrolloida sinua vai mikä niin aiheuttaa riitoja?
Riidat muodostuu nykyään ihan kaikesta. Esimerkiksi jos yritän saada miestä viemään roskat jossain välissä, alkaa mielummin äksyillä minulle kuin vie ne. Ap
Hmm. Miksi yrität saada toista tekemään jonkun asian? Ylipäänsä tuollainen asetelma, että toinen sanoo toiselle mitä tehdä voi olla alentavaa ja epämieluisaa
Siksi, koska meillä oli kerran kahden viikon roskat eteisessä kun odotin että mies "tekee kyllä asiat omalla tavallaan". En ikinä nalkuta tai valita, jos pyydän tekemään jotain teen sen hyväntuulisesti ja tyylillä "hei kulta, mennäänkö yhdessä kauppaan ja heitetään nää roskat samalla roskiin?". Ap
Tämä on monen oma kuvitelma omasta käytöksestä. Riitaisissa parisuhteissa tulkinta vastaa todellisuutta vain harvoin. Nämä hei kulta-puheet roskapussien ulosviennin yhteydessä voi myös sanoa tarkoituksella tai tahtomattaan äänensävyllä, joka saa vain ärtymystä aikaan. Ne voi tulkita jopa veetuiluna, jos roskapusseista on huomautettu jo aikaisemmin ja pussit ovat odottaneet ulosvientiä pitkään.
Riitaisissa parisuhteissa kummallakin on aivan eri todellisuudet, joka mahdollistaa jatkuvan riitelyn. Tuollainen "todellisuutta vastaava tulkinta" voi olla kummankin tulkinta tai sitten ei oikeastaan kummankaan tulkinta, ja nämä yhtä aikaa
Ei auta itku markkinoilla tilanteessasi. Reboot elämälle turvakodin kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaikea arvostaa ihmistä joka ei arvosta itseään. Sinun on vahvistettava omaa tahtoasi. Itseäsi yksilönä. On aivan tavallista, jos lapsuudenkodissa ei ole huomattu lapsen tarpeita, ettei osaa arvostaa itseään. Mutta sinulla on paitsi oikeus myös velvollisuus omaan tahtoon.
Joskus suhteissa kasvetaan yhdessä. Mutta silloinkin vuorovaikutuksen on oltava tasapuolista.
Kukaan ei halua perässävedettävää.
Suomessa on sosiaaliturva, ettei kenenkään tarvi alistaa eikä olla alistettu. Yksin asuminen on tärkeä vaihe itsenäistymisessä. Jos et pysty asumaan yksin, kai voit kuitenkin mennä töihin.
Myös vuorovaikutustaitoja voi opetella. Huutamisen sijaan kuuntelee rauhassa mitä toinen sanoo. Kaikkien kanssa ei saa tunnetta että tulee kuulluksi.
Toista et voi muuttaa, vaan itseä voi.
Entäpä jos mies ottaa eron sinusta? Mitä sitten teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä niihin roskiin vaan kulminoituu jotain tiedostamatonta, kuten se, että miehelläsi tuntuu olevan sinulle lähinnä välinearvoa. Siinäei sinänsä ole mitään pahaa,jos molemmat on samoilla linjoilla siitä, että parisuhteenne on jonkin sortin vaihtotaloutta.
Jos kuitenkin haluat oppia olemaan yhteydessä muihin ihmisiin aidosti ja turvallisesti, pitää sinun tulla sinuiksi menneisyytesi kanssa, ja suhtautua myötätuntoisesti nuorempaan itseesi, joka ei saanut kotoa tarvittavia eväitä tasapainoisten ihmissuhteiden luomiseen.
Jari Sinkkosen Kiintymyssuhteet elämänkaaresta on hyvä kirja aiheesta.
Mitä muutamat on jo sivusta sanonut niin yksi tärkeä oppi elämässä on osata olla yksin ja löytää iloa siitä.
Ilon, onnellisuuden ja itsetunnon jne ripustaminen muiden varaan on juuri sen sortin virhe jolla jotkut löytävät itsensä pohjalta eron tms. jälkeen.
Jos sinulta repeää se muihin pohjautuva tukiverkko niin mitä sinulle jää? Mitä todennäköisimmin vain sinä itse.
Oisko nyt joku toinenkin riita, koska tuo roskapussi on älytön. Jos et itse ole neliraajahalvaantunut, miksi pussi oli eteisessä kaksi viikkoa?
Näinhän se on, erossa menettää valtavasti. Rahaa, yhteiset ystävät - joskus omatkin, lapset joka toinen viikko, irtaimistoa .... pahinta itselle oli menettää yhteiset haaveet tulevaisuudesta.
Mut niiden tilalle haaveillaan uudet haaveet. Aika auttaa. Älä hyvä ihminen jää riitaisaan suhteeseen, se jos jokin on ajan tuhlausta. Tsemppiä!
Vaikka itsenäistyminen tuntuisi yksinäiseltä ja pelottavalta, on se silti terveempää kuin kököttää onnettomassa suhteessa näennäisen, pinnallisen turvan vuoksi. On hyvä osata elää myös yksin. Ja mitä yksinäisyyteen tulee, minusta väärän ihmisen kanssa suhteessa roikkuminen on lopulta kaikkein yksinäisintä. Olet vasta 30, mieti haluatko jakaa elämäsi tällaisen ihmisen kanssa? Sulla on kaikki mahdollisuudet auki. Mitä tulee hänen ystäviinsä tai perheenjäseniinsä, jos he ovat todellisia ystäviä myös sinulle, ei välien tarvitse katketa heidän kanssaan vaikka eroaisit.
Vien roskat päivittäin ja matkaakin on sinne roskikselle. Tehnyt tätä jo 27 vuotta. Muut ei vie. Teidän riidat on kyllä täysin turhat.
Valitettavasti se ensimmäinen parisuhde on myös yleensä se harjoittelusuhde.
Oman elämän voi ottaa haltuun vielä ja asiat rakentaa uudelleen. Nythän sinulla on vain yksi rakennuspalikka enemmän, koska tiedät mitä haluat. Rankkaa se varmasti tulee olemaan, mutta vaihtoehtona on onneton suhde ja niitä onnettomia vuosia et saa koskaan takaisin.
Tsemppiä sinulle, toivottavasti löydät voimia ottaa oma elämäsi haltuun ja tulevaisuus on valoisampi <3