Miksi englanti on niin hankala kieli?

Ai niin ja lisäksi vielä se, että lausuminen ja kirjoittaminen ovat aivan erilaisia.

Hyvää englannissa on se, että ei tarvitse muistaa artikkeleita.

Vierailija kirjoitti:

Ai niin ja lisäksi vielä se, että lausuminen ja kirjoittaminen ovat aivan erilaisia.

Hyvää englannissa on se, että ei tarvitse muistaa artikkeleita.

Toki pitää muistaa, tuleeko a, an vai the.

Sinunko mielestäsi ruotsissa tai saksassa ei ole yhtään sanaa, josta voisi vetää yhtä hassun päätelmän kuin sinä vedät invoicesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin ja lisäksi vielä se, että lausuminen ja kirjoittaminen ovat aivan erilaisia.

Hyvää englannissa on se, että ei tarvitse muistaa artikkeleita.

Toki pitää muistaa, tuleeko a, an vai the.

Vai tuleeko mitään.

T. 2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin ja lisäksi vielä se, että lausuminen ja kirjoittaminen ovat aivan erilaisia.

Hyvää englannissa on se, että ei tarvitse muistaa artikkeleita.

Toki pitää muistaa, tuleeko a, an vai the.

Vai tuleeko mitään.

T. 2

Englannissa se a ja an muodostuu sen mukaan, alkaako sana laususttaessa vokaalilla.

Saksassa ja ruotsissa artikkelit ovat yleensä täysin sattumanvaraisia. Toki Saksassa on muutama sana, joista tietää, että kyse on maskuliinisesta taifeminiinisestä sanasta, mutta muut on muistettava.

Prepositiot opetellaan sanan mukaan. Googlaamalla sana ja katsomalla mikä prepositio sille tulee.

Miksi englannissa kirjoittaminen ja lausuminen eroavat niin paljon toisistaan?

Ei minusta ruotsi tai saksa ole yhtään sen helpompia. Hyvin samantyyppisiä kieliä ovat. Ehkä englanti on vaikein noista suomalaisena ääntää, enemmän omalle kielelle vieraita äänteitä ja vähemmän säännönmukainen kirjoituksen ja ääntämyksen yhteys, mutta kieliopin puolesta ja sanaston puolesta ihan yhtä vaikeita. 

Vierailija kirjoitti:

Prepositiot opetellaan sanan mukaan. Googlaamalla sana ja katsomalla mikä prepositio sille tulee.

Tuossahan on ihan älytöntä ja tavallaan turha muistaminen.

Luin pitkän saksan 30 vuotta sitten. En muista ainoankaan sanan prepositiota. En oikeasti yhtään. Sanoja muistan aika paljon. No, yhden muistan. Die Katze. Se oli ekalla sivulla saksan kirjassa minulla silloin, kun pitkä saksa alkoi viidennellä luokalla.

Vierailija kirjoitti:

Miksi englannissa kirjoittaminen ja lausuminen eroavat niin paljon toisistaan?

https://fi.quora.com/Miksi-englannin-%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen-ja-kirjo…

Vierailija kirjoitti:

Miksi englannissa kirjoittaminen ja lausuminen eroavat niin paljon toisistaan?

Honor = aanö :D

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta ruotsi tai saksa ole yhtään sen helpompia. Hyvin samantyyppisiä kieliä ovat. Ehkä englanti on vaikein noista suomalaisena ääntää, enemmän omalle kielelle vieraita äänteitä ja vähemmän säännönmukainen kirjoituksen ja ääntämyksen yhteys, mutta kieliopin puolesta ja sanaston puolesta ihan yhtä vaikeita. 

Ruotsissa ja Saksassa ei ole niin paljon erilaisia merkityksiä sanoilla ja sanonnoilla, joista pitäisi asianyhteydestä päätellä, mitä tässä tarkoitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi englannissa kirjoittaminen ja lausuminen eroavat niin paljon toisistaan?

Lähinnä siksi että ääntämys on ajan oloon muuttunut mutta ortografia eli oikeinkirjoitus on pysynyt entisellään.

Vierailija kirjoitti:

Prepositiot opetellaan sanan mukaan. Googlaamalla sana ja katsomalla mikä prepositio sille tulee.

Tarkoitatko prepositiolla sanan artikkelia, esim. saksan kielessä der, die ja das?

Prepositiot eivät ole artikkeleja vaan aivan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prepositiot opetellaan sanan mukaan. Googlaamalla sana ja katsomalla mikä prepositio sille tulee.

Tuossahan on ihan älytöntä ja tavallaan turha muistaminen.

Luin pitkän saksan 30 vuotta sitten. En muista ainoankaan sanan prepositiota. En oikeasti yhtään. Sanoja muistan aika paljon. No, yhden muistan. Die Katze. Se oli ekalla sivulla saksan kirjassa minulla silloin, kun pitkä saksa alkoi viidennellä luokalla.

Die Katze, der Kater. Siinä feminiini ja maskuliini. Der ja die ovat artikkeleja joista muodostetaan sitten datiivit ja genetiivit ja akkusatiivit artikkeleille. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, suomentakaa te ns enkun osaajat tämä runon säkeistö:

Never and never, my girl riding far and near

In the land of the hearthstone tales, and spelled asleep,

Fear or believe that the wolf in a sheepwhite hood

Loping and bleating roughly and blithely shall leap,

My dear, my dear,

Out of a lair in the flocked leaves in the dew dipped year

To eat your heart in the house in the rosy wood.

No siis tässähän on paljon taiteellista tulkintaa mukana ja "järjettömyyttä" minkä takia sen tunnelma ja merkitys on vaikea suomentaa. "In the house in the rosy wood" ei ole kieliopillisesti hyvin sanottu missään muualla kuin runossa. Miksi valitsit tuollaisen esimerkin? Ota vaikka jonkun kodinkoneen englanninkielinen ohje esille niin on hyvin helppo suomentaa nopeasti. Tai ihan vaan normaali artikkeli tai uutinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta ruotsi tai saksa ole yhtään sen helpompia. Hyvin samantyyppisiä kieliä ovat. Ehkä englanti on vaikein noista suomalaisena ääntää, enemmän omalle kielelle vieraita äänteitä ja vähemmän säännönmukainen kirjoituksen ja ääntämyksen yhteys, mutta kieliopin puolesta ja sanaston puolesta ihan yhtä vaikeita. 

Ruotsissa ja Saksassa ei ole niin paljon erilaisia merkityksiä sanoilla ja sanonnoilla, joista pitäisi asianyhteydestä päätellä, mitä tässä tarkoitetaan.

Kyllä on. Pitää vaan osata tarpeeksi hyvin ko. kieltä tajutakseen sen. Samu Haberin "Morgenlatte" esimerkkinä. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, suomentakaa te ns enkun osaajat tämä runon säkeistö:

Never and never, my girl riding far and near

In the land of the hearthstone tales, and spelled asleep,

Fear or believe that the wolf in a sheepwhite hood

Loping and bleating roughly and blithely shall leap,

My dear, my dear,

Out of a lair in the flocked leaves in the dew dipped year

To eat your heart in the house in the rosy wood.

Ei koskaan eikä koskaan, tyttöni ratsastaa kaukana ja lähellä

Takkakivitarinoiden maassa ja kirjoitettuna unessa,

Pelkää tai usko, että susi lampaanvalkoisessa hupussa

Karkeasti ja kevyesti lyöminen ja haukkuminen hyppää,

Rakkaani, rakkaani,

Ulos pesästä parvettujen lehtien keskellä kasteen kasteneena vuonna

Syödäksesi sydämesi talossa ruusupuussa.

Ei se mun mielestä ole vaikea kieli. Ainakin itse suhtaudun niin englantiin, että turha edes etsiä logiikkaa siitä kielestä. Siis onhan siinä logiikka, mutta myös ei ole. Pitää vaan muistaa asiat ja kyllä ne muistaa kun sitä kieltä vaan käyttää. Eri asiat on vaikeita meille ihmisille ja toisille englanti on tosi vaikea kieli ja toiset pitää ruotsia ihan mahdottomana ja englantia helppona. Semmoista se vain on.

Vierailija kirjoitti:

Niin, suomentakaa te ns enkun osaajat tämä runon säkeistö:

Never and never, my girl riding far and near

In the land of the hearthstone tales, and spelled asleep,

Fear or believe that the wolf in a sheepwhite hood

Loping and bleating roughly and blithely shall leap,

My dear, my dear,

Out of a lair in the flocked leaves in the dew dipped year

To eat your heart in the house in the rosy wood.

Mitä sitä suomentamaan kun se on jo suomennettu Mikkola Marja-Leenan toimesta. Koskaan, koskaan, tyttöni, liitäessäsi kauas ja lähelle takkatulitarinoiden maassa, ja loihdittuna jne..