Tekisi mieli käydä nuolemassa ostoskeskuksen lattiasta joku virus, ettei tarvitsisi lähteä jouluna vanhemmille käymään.
Olen huonoissa väleissä vanhempiini enkä ole nähnyt heitä vuosiin. Nyt lupasin käydä heidän luonaan kylässä joulun aikaan ja haen samalla lapsuuden muistot itselleni. Tuleva vierailu on ahdistanut jo pari viikkoa ja perjantain lähestyessä olen koko ajan pahalla päällä ja ahdistunut. Tiedän että heti kun astun sisään ovesta, alkaa arvostelu ja vitsailu minun kustannuksellani. Olen sanonut etten enää kuuntele sitä, mutta eipä se auta. Huonon kohtelun takia olen laittanut välit melkein kokonaan poikki. Mikään rajojen veto ei mene heille perille. He eivät kykene muuttamaan tapojaan piiruakaan vaikka tietävät loukkaavansa.
Tämä saattaa jäädä hyvin viimeiseksi kerraksi kun näen heitä, enkä odota sitä yhtään. Odotan vain sitä, ettei tarvitse enää koskaan käydä heidän luonaan ja voin lopultakin unohtaa heidän olemassaolonsa.
Kommentit (67)
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei lattiasta mitään virusta saa. Ja jos sen haluaisi, silloin ei varmasti.
Itse en tajua, miksi ihmiset ottaa vanhusten valitukset niin vakavasti. Mene huumorimielellä vierailulle, hymyä huuliin, ihan varmasti veetuilustakin löytyy huumoria kun ei ota sitä henkilökohtaisesti.
Niin minä omaan usein hyvin rajattomaan äitiini suhtaudun. Itselläni ei ole mennyt häneen hermot vuosikymmeniin, vaikka hän vetää kilarit muutaman vuoden välein aivan totaalisesti jostain täysin tyhjänpäiväisestä.
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei lattiasta mitään virusta saa. Ja jos sen haluaisi, silloin ei varmasti.
Itse en tajua, miksi ihmiset ottaa vanhusten valitukset niin vakavasti. Mene huumorimielellä vierailulle, hymyä huuliin, ihan varmasti veetuilustakin löytyy huumoria kun ei ota sitä henkilökohtaisesti.
Niin minä omaan usein hyvin rajattomaan äitiini suhtaudun. Itselläni ei ole mennyt häneen hermot vuosikymmeniin, vaikka hän vetää kilarit muutaman vuoden välein aivan totaalisesti jostain täysin tyhjänpäiväisestä.
Onneksi olkoon, olet minua parempi ihminen. Senhän halusit kuulla?
Tai sitten voisit vain hyväksyä sen, että ihmisiä ja tilanteita on erilaisia. Lapsi-vanhempi-suhteissa on niin monta muuttujaa, ettei kenellekään voi oikein mennä sanomaan että toisesta korvasta ulos vaan. Kenelläkään ei ole velvollisuutta alistua huonoon kohteluun. Ei sinullakaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Olet varmaan tullut vanhempiisi. Itse olen huomannut olevani aika erilainen kuin oma pöljä äitini, joten helppo suhtautua hänen ilkeilyynsä vähän niin kuin aikuinen suhtautuu teiniin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos he haluavat sinut kylään, kai he haluaa sinut nähdä. Lapsi on kuitenkin vanhemmilleen aina jotain velkaa, joten itse menisin välttääkseni huonon omatunnon myöhemmin.
Ymmärrän sinua ap. Itsellä kans mutkikas tilanne vanhempien kanssa ja stressaa myös.
Täytyy vaan pitää tietty muuri niin ei mee niin syvälle ihon alle kaikki arvostelu ja sellainen. Täytyy vaan hengittää ja yrittää olla itse positiivinen.
Veikkaan myös, että en ehkä jaksa seuraavana jouluna stressata tästä vaan jätän menemättä.
Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lattiasta mitään virusta saa. Ja jos sen haluaisi, silloin ei varmasti.
Itse en tajua, miksi ihmiset ottaa vanhusten valitukset niin vakavasti. Mene huumorimielellä vierailulle, hymyä huuliin, ihan varmasti veetuilustakin löytyy huumoria kun ei ota sitä henkilökohtaisesti.
Niin minä omaan usein hyvin rajattomaan äitiini suhtaudun. Itselläni ei ole mennyt häneen hermot vuosikymmeniin, vaikka hän vetää kilarit muutaman vuoden välein aivan totaalisesti jostain täysin tyhjänpäiväisestä.
Onneksi olkoon, olet minua parempi ihminen. Senhän halusit kuulla?
Tai sitten voisit vain hyväksyä sen, että ihmisiä ja tilanteita on erilaisia. Lapsi-vanhempi-suhteissa on niin monta muuttujaa, ettei kenellekään voi oikein mennä sanomaan että toisesta korvasta ulos vaan. Kenelläkään ei ole velvollisuutta alistua huonoon kohteluun. Ei sinullakaan.
ap
Olen ollut hoitoalalla töissä, joten olen täysin turta huonoon kohteluun. Se ei oikeasti tunnu missään. Eikä sitä kannata ottaa itseensä. Jos itse et vielä ole valmis olemaan se kypsempi osapuoli, älä sitten mene kyläilemään. Sen halusit ilmeisesti kuulla. Jää kotiin. Ei siihen mitään virusta tarvitse aikuinen ihminen.
Miksi haluat hakea lapsuuden muistojasi, jos lapsuutesi oli paska? En menisi, jos vanhemmat vaan pilkkaavat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Tästä jää mielikuva, että suhtaudut vuorovaikutukseenne kilpailuna tai taisteluna. Ei ehkä kannattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Olet varmaan tullut vanhempiisi. Itse olen huomannut olevani aika erilainen kuin oma pöljä äitini, joten helppo suhtautua hänen ilkeilyynsä vähän niin kuin aikuinen suhtautuu teiniin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos he haluavat sinut kylään, kai he haluaa sinut nähdä. Lapsi on kuitenkin vanhemmilleen aina jotain velkaa, joten itse menisin välttääkseni huonon omatunnon myöhemmin.
Olen eri mieltä. Lapsi ei ole vanhemmilleen mitään velkaa. Kukaan meistä ei ole pyytänyt saada syntyä tänne, mutta vanhemmat päättävät hankkia lapsia ja kaikilla vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsistaan. Myös henkisesti. Jos vanhemmat pitävät hyvän huolen lapsistaan ja luovat näihin toimivan suhteen, lapset luonnollisesti haluavat olla vanhempiensa elämässä heidän vanhuudessaankin ja auttaa. Jos eivät, niin on turha marista kun jää vanhana yksin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Olet varmaan tullut vanhempiisi. Itse olen huomannut olevani aika erilainen kuin oma pöljä äitini, joten helppo suhtautua hänen ilkeilyynsä vähän niin kuin aikuinen suhtautuu teiniin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos he haluavat sinut kylään, kai he haluaa sinut nähdä. Lapsi on kuitenkin vanhemmilleen aina jotain velkaa, joten itse menisin välttääkseni huonon omatunnon myöhemmin.
Mitä lapsi on vanhemmilleen velkaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat hakea lapsuuden muistojasi, jos lapsuutesi oli paska? En menisi, jos vanhemmat vaan pilkkaavat...
Lapsuuteeni kuului muutakin kuin vanhempani.
ap
Peru se, ahdistuksessa ei ole hyvä elää. Keksi tekosyy. Mene silloin kun ei ole joulu ja ei ahdista yhtä paljon. Luultavasti äiti haluaa antaa teetä tms. Soittele mieluummin vaikka äidille tms. Osan vanhempi piipahtaa ovella jouluna tai pihassa autolla ennen joulua, tai itse menee ovelle viemään lahja, muttei sekään kaikille sovi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Tästä jää mielikuva, että suhtaudut vuorovaikutukseenne kilpailuna tai taisteluna. Ei ehkä kannattaisi.
En suhtaudu, mistä niin päättelet? Jos kerron heille tunteistani, sitä käytetään pilkkaamiseen. Mitä kilpailua siinä sinusta on?
ap
Ehkä voisit vain kettosa heille, että et halua mennä sinne. Tai jos et missään nimessä voi kertoa totuutta niin miksi sinun pitää olla oikeasti sairas? Etkö voi vaan sanoa, että koronatesti oli positiivinen eli olet nyt pakon edessä sen 5pv kotona etkä voi matkustaa tai tavata ylipäänsä ketään?
Eikö se riitä, että sanot olevasi sairas, pakkoko se on oikeasti sairastua? Mäkin harkitsen tuota, kun en vaan jaksaisi vaikka mulla on kyllä hyvät välit vanhempiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Olet varmaan tullut vanhempiisi. Itse olen huomannut olevani aika erilainen kuin oma pöljä äitini, joten helppo suhtautua hänen ilkeilyynsä vähän niin kuin aikuinen suhtautuu teiniin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos he haluavat sinut kylään, kai he haluaa sinut nähdä. Lapsi on kuitenkin vanhemmilleen aina jotain velkaa, joten itse menisin välttääkseni huonon omatunnon myöhemmin.
Olen eri mieltä. Lapsi ei ole vanhemmilleen mitään velkaa. Kukaan meistä ei ole pyytänyt saada syntyä tänne, mutta vanhemmat päättävät hankkia lapsia ja kaikilla vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsistaan. Myös henkisesti. Jos vanhemmat pitävät hyvän huolen lapsistaan ja luovat näihin toimivan suhteen, lapset luonnollisesti haluavat olla vanhempiensa elämässä heidän vanhuudessaankin ja auttaa. Jos eivät, niin on turha marista kun jää vanhana yksin.
ap
Sinulla ei taida olla lapsia. Jos niitä joskus saat, ymmärrät varmasti omia vanhempiasikin paremmin. Se on osa aikuistumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Tästä jää mielikuva, että suhtaudut vuorovaikutukseenne kilpailuna tai taisteluna. Ei ehkä kannattaisi.
En suhtaudu, mistä niin päättelet? Jos kerron heille tunteistani, sitä käytetään pilkkaamiseen. Mitä kilpailua siinä sinusta on?
ap
Jos tiedät tämän varmaksi, miksi sinun pitää välttämättä puhua tunteista? Itsekään en ole omalle äidilleni puhunut tunteistani mitään sitten kahdeksannen ikävuoden, ja ollaan suht hyvissä väleissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kirjoitat heille tunteistasi.
Ei sillä olisi mitään merkitystä, sitä vain käytettäisiin minua vastaan. Olen sanonut suoraan, että älkää puhuko minulle noin. Ei vaikutusta. Minulla ei ole enää velvollisuutta ylläpitää suhdetta heihin, enkä aio sitä tehdä.
ap
Olet varmaan tullut vanhempiisi. Itse olen huomannut olevani aika erilainen kuin oma pöljä äitini, joten helppo suhtautua hänen ilkeilyynsä vähän niin kuin aikuinen suhtautuu teiniin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos he haluavat sinut kylään, kai he haluaa sinut nähdä. Lapsi on kuitenkin vanhemmilleen aina jotain velkaa, joten itse menisin välttääkseni huonon omatunnon myöhemmin.
Olen eri mieltä. Lapsi ei ole vanhemmilleen mitään velkaa. Kukaan meistä ei ole pyytänyt saada syntyä tänne, mutta vanhemmat päättävät hankkia lapsia ja kaikilla vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsistaan. Myös henkisesti. Jos vanhemmat pitävät hyvän huolen lapsistaan ja luovat näihin toimivan suhteen, lapset luonnollisesti haluavat olla vanhempiensa elämässä heidän vanhuudessaankin ja auttaa. Jos eivät, niin on turha marista kun jää vanhana yksin.
ap
Sinulla ei taida olla lapsia. Jos niitä joskus saat, ymmärrät varmasti omia vanhempiasikin paremmin. Se on osa aikuistumista.
Minulla on aikuisia lapsia. :) Tässä ei ole kyse minun aikuistumisestani vaan vanhempieni lapsellisuudesta. Kaikkea olen ehtinyt yrittää ja käyttänyt valtavasti energiaa tämän suhteen ylläpitämiseen. En enää. En ole sitä heille velkaa, eikä omat lapseni ole minulle mitään velkaa.
ap
Valitse vessan ovenkahva, pääset helpommalla. Erityisesti miesten puolelta.