Kuinka haluaisit tulla muistetuksi kuolemasi jälkeen?
Jos kuolisit nyt, millaisena toivoisit, että ihmiset muistaisivat sinut?
Kommentit (14)
En haluaisi muistettavan mitenkään. Sillä ei ole enää siinä vaiheessa mitään merkitystä minulle.
Toivoisin poikani muistavan minut rakastavana äitinä.
Kansallinen juhlapäivä, patsas ja minusta sävelletty sinfonia nyt alkuun.
En todellakaan mitenkään. Kuolema on unohdus, ja se pitää ymmärtää jo tässä elämässä.
En mitenkään. Toivoisin vaan, että kukaan ei muistaisi minua olleenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin poikani muistavan minut rakastavana äitinä.
Mulla sama, ettei ainakaan ikävät muistot olisi lapsella.
laiska ku mikä, valitsi krematorionkin vain sen takia ettei tartteis maata haudassa
En niin mitenkään.
Tuhkatkin saa heittää sekajätteeseen.
Ei kylttejä ei hautapaikkoja ei mitään.
Mutta valitettavasti tiedän minusta jäävän muiston, että olipa sillä mitä ihmeellisintä tavaraa kämppä täynnä, mitenkähän näidtä päästään edes eroon?
Kivana ihmisenä jolla oli aina hyvää sanottavaa. Luotettava. Rehellinen. Ystävällinen. Ihminen jonka seurassa oli hyvää ja mukavaa olla. RIP.
En mitenkään
ongelmajätelaitokselle saa minut viedä
ihmisenä joka ei koskaan murtunu ja taisteli against all odds.
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään
ongelmajätelaitokselle saa minut viedä
Aika monta samaa vastausta.
Luetun ymmärtäminen...?
En halua mitään 200 hengen hautajaisseremonioita. Muutama ihminen riittää. Tai pelkkä pappikin riittää. En ymmärrä miksi hautajaisista pitää tehdä hirveä show valokuvineen. Kuka oikeasti haluaa katsoa jälkeenpäin jotain hautajaiskuvia.
Ja polttohautaus. Se ruukku on helpompi kantaa hautaan kuin se painava arkku.
Mahdollisimman ristiriitaisena persoonana.