Mikä on outo surullisuus joka päivä ilman syytä?
Tai en ainakaan tunnista syytä tälle jokapäiväiselle seuralaiselleni, surullisuudelle. Masentunut en koe olevani, ja masennustesteistäkään ei tule että olisi masennusta. Silti suru ja välillä kyyneleetkim tulee. Mikä tämä voi olla?
Kommentit (15)
Voi liittyä tähän pimeään vuodenaikaan ja maailman tapahtumiin. Informaatioähkyä. Tarvitset seuraa ja maiseman vaihdosta.
Omat arvosi ja unelmasi eivät vastaa todellisuutta. Sitä se on. Eli elämää.
Normi elämää! Eihän kukaan ole aina iloinen,onnellinen..
Vierailija kirjoitti:
Voi liittyä tähän pimeään vuodenaikaan ja maailman tapahtumiin. Informaatioähkyä. Tarvitset seuraa ja maiseman vaihdosta.
Päinvastoin. Tuossa tilanteessa kannattaa mielumminkin tutustua itseensä ja luoda kodistaan turvapaikka.
Elämä. Elämä on pääosin perseestä. Pieniä ilon hetkiä joukkoon toki mahtuu.
Kuolema, sota ja sellaiset surettaa. Myös joulunalus on usein raskasta aikaa.
Yksinäisyys tai toimettomuus? Molemmat aiheuttavat alakuloa ja toivottomuuden tunnetta.
Kyllä se on masennusta ja ahdistusta. Psyykkistä ahdistusta. Mieltä voi hoitaa kävelemällä ulkona , luonnossa. Ainakin itseäni on auttanut eniten luonnossa kävely. Eikä tarvi mennä metsään kun kävelee ulkoilmassa.
Itsellä ainakin tuli sellainen sitkeä vakioankeus kun ylitin neljänkympin. Että tässäkö se elämä oli ja mitään hyvää ei tulevaisuudessa näy.
Rauhaton henki on tarttunut sinuun. Se pitää saada pois joko manaamalla tai selvittämällä sen rauhattomuuden syy ja ratkaista se.
Yksinkertaisesti tunteakseen iloa pitää olla syy siihen. Mitä olet vailla?
juttele jonkun kanssa niin ehkä se selviää