Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilta ei vastavuoroisesti kysellä kuulumisia/viesteihisi unohdetaan vastata?
11.12.2022 |
Heti alkuun haluan sanoa, kun joku tulee kuitenkin kommentoimaan: En ole ilkeä tai ikävä ihminen, tiedän itsekin olevani mukava, ystävällinen ja huomaavainen toisille. Silti todella usein yhteydenpito kaverien/sukulaisten kanssa on yksipuolista ja minun kuulumisiani ei kysellä vastavuoroisesti. Keskustelut esim. viestitellessä menevät herkästi näin:
Anna: Moi Laura! Mikä sun uusi osoite oli? Laittaisin joulukortin tulemaan. :)
Laura: Moi! Osoite on Rantatie 1 as 1.
Anna: Kiitos, laitan kortin lähipäivinä postiin! Mitä muuten kuuluu? :)
Laura: Ihan hyvää kuuluu, töissä on ollut kiirettä ja olin auttamassa siskoa muutossa.
Anna: Kuulostaa tutuilta nuo työkiireet näin joulun alla, toivottavasti pian helpottaa tuo tilanne töissä! Oliko iso muuttourakka, minne siskosi muutti?
Laura: Olihan siinä tekemistä, kaksi päivää kannettiin tavaroita. Liisa muutti Kuopioon.
Anna: Muuttaminen osaa kyllä olla rankkaa puuhaa. Sullakin on ollut oma muutto vasta, niin on kaksi muuttoa lyhyen ajan sisällä. Ootko saanu jo kaikki tavarat purettua uudessa kodissa? :)
Laura: Joo.
Keskustelut tyrehtyy todella usein joko noin tai sitten kysyn jotain ja toinen ei muista vastata viestiini tai ei whatsappissa edes avaa sitä. Sitten saattaa tulla parin viikon päästä viesti perään, että ainiin unohdin vastata. Yleensä ei kuitenkaan tule edes tuota. Mielestäni tämä viesteihin reagoimattomuus tai lukemattomuus on yleistynyt viimeisen parin vuoden aikana todella paljon. Aikanaan kaverit ja sukulaiset vastasivat viesteihin. Ja en siis viestittele liian usein, jos sitä joku kysyy. Yleensä viestittelen joidenkin viikkojen välein eli ei ole mitenkään jatkuvasta viestittelystä kyse. Todella harvoin kukaan kysyy minulta kuulumisia, korkeintaan silloin, jos minusta ei ole kuukausiin kuulunut mitään.
Onko muilla tällaista, että ihmiset unohtelevat vastata viesteihisi eivätkä vastavuoroisesti kysele kuulumisia?
Kommentit (26)
No mä en edes odota mitään keskusteluja, mutta kun ei vastata puheluihin/viesteihin ollenkaan tai kysytä koskaan kuulumisia. Poikkeuksena, jos vastapuoli on vailla jotain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä sama tilanne muutamien ihmisten kanssa.
Toisaalta mietin, eivätkö vain jaksa keskustella ko. tilanteessa, eivätkö ole kiinnostuneita kuulumisistani vai eivätkö vain hoksaa kysyä?
En itse oikein jaksa kirjoitella pitkiä viestejä kännykällä. Käytän vanhanaikaisesti sähköpostia, jos on enemmän kerrottavaa, ellei sitten soitella kavereiden/sukulaisten kanssa, ja puhuta kuulumiset muuten.
Mutta joissakin wa-ryhmissä ja sukulaisissani on tyyppejä, jotka laittavat viestejä ihan koko ajan. En jaksa enää reagoida näihin, enkä välttämättä edes katsoa joka kerta, kun puhelin kilahtaa. Käy mielessä, eikö näillä ihmisillä ole muuta elämää. Olen harkinnut joidenkin ryhmien mykistämistä kokonaan, osalle olenkin jo niin tehnyt. Kaikille ei voi näin tehdä, koska niissä voi tulla tärkeänäkin asiaa.
Mutta ap:n kuvailema keskustelu vaikuttaa ihan normaalilta, ehkä vastaajalla on ollut jotain muuta juuri kesken, joten siksi hän halusi lopettaa keskustelun lyhyeen.
En oikein ymmärrä miksi joku sukulaistäti (?) alkaa udella jotain muuttolaatikoiden purkamisiakin jne. Mitä asia sinulle kuuluu? Et selvästikään ole kovinkaan läheinen kun et osoitettakaan tiedä.
Nuoret ihmiset eivät yleensä ole kovin vastavuoroisia vanhempia sukulaisia kohtaan. En minäkään ollut ennen aikuistumistani ja omien lasten saantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuotahan se on. Nykyisin kaikkien pitäisi ihastella toisiaan vain somessa ja sielläkin leikkien kuin hiekkalaatikolla pahaiset kakarat konsanaan.
Joko olette hymistelleet kuinka teille tulee oikean värinen muovikuusi ja naapurille vanhan muodin mukainen? Onko tänä vuonna pöydässä sushia ja kauheen kun on niin vaikeeta ja stressiin että ihan börn outtaaq.
Kuka siinä mitään yhteyttä ennättää pitää ystäviin.
No ainakin tuossa esimerkissä vastapuolta ei kiinnosta yhtään jutella sun kanssa. Älä ahdista ihmistä joka selkeästi ei ole kovin ilahtunut sun yhteydenpidosta. Jätä rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kans yks joka ei jaksa näpytellä pidempiä tai kirjoitella mitään diipadaapaa puhelimella.
Kavereiden kanssa on hiukan erilaisia suhteita, jotkut niin läheisiä että pidetään yhteyttä lähes päivittäin mutta silloinkin ääniviestein.
Muiden kanssa en juurikaan kirjottele, ja unohdan /en jaksa usein vastata, jos viestejä tulee paljon kerralla. Se ei ole mitään henkilökohtaista. Näen ihmisiä mieluummin ja vaihdan kuulumisia silloin kun sille on oikea hetki.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin tuossa esimerkissä vastapuolta ei kiinnosta yhtään jutella sun kanssa. Älä ahdista ihmistä joka selkeästi ei ole kovin ilahtunut sun yhteydenpidosta. Jätä rauhaan.
tuo on totta,kuulumisia on kiva vaihtaa kun ollaa ystävä-väleissä,ei esim. kaikkien sukulaistenkaan kanssa,pitää vähän haistella ilmaa,mitä viitsii kysellä ja mitä ei ja keneltä...en itsekään odota,että moni kyselisi minulta,pitää olla hyvä yhteys muutenkin....jotenkin nykyisin on kyllä,valitettavasti,sellaista,että ihmiset varmaan vähemmän pitävät kehenkään yhteyttä,paitsi jos ovat jotain vailla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vastavuoroisuutta tässä on kuin turhan utelias kyselijä?
En millään jaksaisi tuollaisia pitkiä keskustelunomaisia viestejä kirjoitella. Sitä varten on keksitty sellainen laite kuin puhelin mihin voi myös puhua.
Osoitteen kysyminen ja vastaaminen tuossa oli ok, mutta muut pitemmät löpinät liikaa.
Yleensä itse viestin jostain lyhyestä asiasta ja saan siihen vastauksen. Jos jää tarkennettavaa niin sitten vielä toinen viesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Kaikkein oudoimpia on pari kaveria, joita näen tosi harvoin, mutta ovat silloin tosi innoissaan juttelemassa kyllä. Eivät itse ota juuri ikinä yhteyttä, mutta vastailevat innolla, jos minä otan ensin. Toisen kanssa jutellaan sitten pitkät jutut ja saatetaan soittaakin. Mutta ei silti itse ikinä laita sitä ensimmäistä viestiä. Turhauttaa.
Toisen kanssa aina kun päästään vähän syvällisempiin aiheisiin, hän vain yhtäkkiä lakkaa vastaamasta ja mietin, että mitäs nyt tapahtui. Eikä ota sitten itse myöhemminkään yhteyttä, jos en minä ensin. Nyt en ole sitten itsekään jaksanut olla yhteydessä.
Kolmas kaveri on vielä vähän samanmoinen, mutta hänellä on huolia ja masennusta, joten ymmärrän sen. Silti hän jopa joskus saa aikaiseksi ehdottaa jotain näkemistä. Sitten on niitä, jotka ovat yhteydessä silloin, kun haluavat jotain. Aika ankeaksi on mennyt.
Minä luovuin tuollaisista ihmissuhteista, jotka olivat yksipuolisia. Alkuun tuntui pahalta, mutta aika äkkiä tajusin, että en menettänyt mitään. Eipä noista ihmissuhteista iloa ollut, kun toista ei kiinnostanut minun vointini ja puheenaihe pyöri joko jossain neutraalissa tai hänen asioissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En itse oikein jaksa kirjoitella pitkiä viestejä kännykällä. Käytän vanhanaikaisesti sähköpostia, jos on enemmän kerrottavaa, ellei sitten soitella kavereiden/sukulaisten kanssa, ja puhuta kuulumiset muuten.
Mutta joissakin wa-ryhmissä ja sukulaisissani on tyyppejä, jotka laittavat viestejä ihan koko ajan. En jaksa enää reagoida näihin, enkä välttämättä edes katsoa joka kerta, kun puhelin kilahtaa. Käy mielessä, eikö näillä ihmisillä ole muuta elämää. Olen harkinnut joidenkin ryhmien mykistämistä kokonaan, osalle olenkin jo niin tehnyt. Kaikille ei voi näin tehdä, koska niissä voi tulla tärkeänäkin asiaa.
Mutta ap:n kuvailema keskustelu vaikuttaa ihan normaalilta, ehkä vastaajalla on ollut jotain muuta juuri kesken, joten siksi hän halusi lopettaa keskustelun lyhyeen.
Mä oon mykistänyt miehen perheen wa-ryhmän. Sinne tulee turhanpäiväisiä viestejä ja kuvia kymmeniä päivässä. Ja aloittajalle: en vastaa sellaisten ihmisten viesteihin (tai kysele kuulumisia), jotka tuntuvat tungettelevilta, epäluotettavilta tai yhden asian paasaajilta.
Ap sä kyselet liikaa vastaanottajalta. Vähän ahdistelun oloista toi sun viestittely.
Vierailija kirjoitti:
Ap sä kyselet liikaa vastaanottajalta. Vähän ahdistelun oloista toi sun viestittely.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin tuossa esimerkissä vastapuolta ei kiinnosta yhtään jutella sun kanssa. Älä ahdista ihmistä joka selkeästi ei ole kovin ilahtunut sun yhteydenpidosta. Jätä rauhaan.
tuo on totta,kuulumisia on kiva vaihtaa kun ollaa ystävä-väleissä,ei esim. kaikkien sukulaistenkaan kanssa,pitää vähän haistella ilmaa,mitä viitsii kysellä ja mitä ei ja keneltä...en itsekään odota,että moni kyselisi minulta,pitää olla hyvä yhteys muutenkin....jotenkin nykyisin on kyllä,valitettavasti,sellaista,että ihmiset varmaan vähemmän pitävät kehenkään yhteyttä,paitsi jos ovat jotain vailla...
Muuten, tuo ystävä-väleissä on vähän tulkinnanvaraista. Jonkun mielestä ei olla vältsillä niin hyviä ystäviä kuin kaveri taas harhoissaan luulee
Minä en jaksa diipadaabaa. En jaksa kommentoida, jos ei ole mitään kommentoitavaa.
Mielelläni tapaan ihmisiä ja olen hyvin sosiaalinen. Kysyn paljon kysymyksiä, mutta sellainen kohteliaisuuspuhe ei ole minua varten.
Vierailija kirjoitti:
Minä luovuin tuollaisista ihmissuhteista, jotka olivat yksipuolisia. Alkuun tuntui pahalta, mutta aika äkkiä tajusin, että en menettänyt mitään. Eipä noista ihmissuhteista iloa ollut, kun toista ei kiinnostanut minun vointini ja puheenaihe pyöri joko jossain neutraalissa tai hänen asioissaan.
Joo no, jos itse tekisin tuon niin eipä olisi ketään. Ei siis oikeasti ketään. Perhettäni ei kiinnosta, ei pahemmin kysele. Kaverit ei ole kiinnostuneita. Mä olen se, joka puhetta yleensä pitää yllä, että saan joskus jonkun kanssa käydä keskustelua. Onhan se vähän noloa ja säälittävää, mutta en jaksa enää kiinnostua siitä. Teen mikä on minulle hyväksi.
Ei vaan jaksa enää tommosta diipadaapaa smalltalkkia. Sitä jutellaan livenä vaikka hississä naapurin kanssa tai työkavereiden kanssa ruokatauolla tms mutta ei tikusta asiaa tekemällä puhelimitse tai viestein. Ellei ole asiaa niin mitä viestiä lainkaan?