Lue keskustelun säännöt.
Te erakkoluonteet, jotka olette pidempään kulkeneet omia polkujanne
11.12.2022 |
Mitä sanoisitte ihmiselle, joka on vasta ymmärtänyt, että elämä voisi olla antoisampaa yksin? Ihmisiä horisontissa, jonkinlaista kanssakäymistä, löyhää yhteisöllisyyttä, mutta pääosin yksineloa?
Itsensä kanssa ajan viettoa, mukavia koti-iltoja, uusia kokemuksia ja hienoja elämyksiä, omassa seurassa.
Olisiko jotain mitä tällaisen henkilön olisi hyvä tietää?
Kommentit (97)
Ohje: Älä nyt ainakaan vauvapalstalta ohjeita kysy. Elä elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse esittää mitään kun touhuaa yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ohje: Älä nyt ainakaan vauvapalstalta ohjeita kysy. Elä elämääsi.
No en varsinaisia ohjeita, mutta kiinnostaa toisten ajatukset aiheesta. Sauna lämpiämässä, roikun laiskana netissä odotellessa. Ap
Älkää ainakaan ikinä hankkiko lapsia!!!
Olen puolierakko, kontaktit vähäisiä. Ihan yksikseni en haluaisi elää ja totta puhuen nyt parin vuosikymmenen yksinäisen vaiheen jälkeen voisin taas vaikka asua jonkun kanssa, vaihtelu virkistää ja tuo turvaakin tässä aika kolkossa maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä nyt osaa mitään neuvoja antaa, elää vain kuten tahtoo.
Pidä huolta terveydestäsi ja kunnostasi. Yksin eläessä kukaan toinen ei patista esim. harrastamaan liikuntaa säännöllisesti vaan se pitää tehdä itse. Jopa rauhallisista koti-illoista nauttii enemmän kun on hyvässä kunnossa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauanko kesti hoksata asia? 60 vuotta?
No tietty erakkomaisuus on ihan hyvästä. Ihmisillä on nykyään niin paljon mielenterveysongelmia ettei koskaan tiedä mihin kusiaispesään osuu kun tutustuu uuteen ihmiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
Pidä huolta terveydestäsi ja kunnostasi. Yksin eläessä kukaan toinen ei patista esim. harrastamaan liikuntaa säännöllisesti vaan se pitää tehdä itse. Jopa rauhallisista koti-illoista nauttii enemmän kun on hyvässä kunnossa.
Työtä sopivasti. Ei liikaa eikä liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siihen ohjeita tarvita. Sen kun vaan teet mitä lystäät, lain sallimissa rajoissa tietysti. Itse ajauduin erakoksi pikkuhiljaa. Vähitellen lopetin yhteydenpidon ihmisiin. Kun lopulta ei enää ollut juurikaan tärkeitä kontakteja, otin töistä loparit, muutin kauas pois ja hankin työpaikan jossa saa olla enimmäkseen yksin.
On minulla edelleen tuttavia, muttei ketään sellaista, jonka kanssa säännöllisesti oltaisiin tekemisissä. Facessakin vain parikymmentä kaveria. Tuttavapiiriin kuuluu siis kollegoita, asiakkaita, harrastuksesta tutuiksi tulleita.
Omia polkuja voi kulkea, joillekin se sopii, mutta täysin yksin ei kannata varmaan kenenkään olla. Kyllä elämästä puuttuu silloin jotain. Jotain sosiaalista toimintaa jossa tapaa fyysisesti toisia on hyvä olla silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapset saatu ja kasvatettu vai siirrytkö erakoksi hyläten ajatuksen vanhemmuudesta?
Minua kiinnostaa erakkous kun lapset on saatu. Tahdon elää vaatimattomasti, matkustaa vaatimattomasti uusiin paikkoihin, omistaa vain tarpeellisen, pitää hyvää huolta kaikesta mitä on, myös suhteista aikuistuviin lapsiin, päättää pitkälti itse ajankäytöstäni, syödä sopivasti, levätä väsyneenä ja harrastaa liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Varaudu olemaan juorujen kohde.
Miksi pitäisi välittää pikkusielujen juoruilusta? Heillä on ongelma, ei omaa elämäänsä elävällä juorujen kohteella.
Jokaisen ihmisen pitäisi oppia elämään pitkä aika yksin, jotta osaa olla oikeasti onnellinen ja sinut myös itsensä kanssa, auttaa myös ihmissuhteissa. Sitten taas oikeasti erakko voidaan lukea persoonallisuushäiriöiseksi, koska ei tarvitse ihmiskontakteja koskaan esim. 20 vuoden aikana kuin nimellisesti esim. nimettömänä netissä kerran kuussa jos silloinkaan, ja sekin voi kuluttaa liikaa psyykettä. Kannattaa myös huomioda, että introvertti, jolla taipuvaisuutta yksineloon, voi myös "erakoitua" ja eristäytyä liikaa muista olematta oikea erakko, eli alkaa kärsiä myös liiasta ujoudesta/epävarmuudesta yrittäessään saada kontaktia taas uudelleen ihmisiin. Pieniä hienoja eroja ja vaaroja siis oikeasti vahingossa erakoitumisessa verrattuna oikeasti erakkoluonteeseen, joka ei kaipaa sosiaalista kontaktia voidakseen henkisesti hyvin.
Faith kirjoitti:
Pidä huolta terveydestäsi ja kunnostasi. Yksin eläessä kukaan toinen ei patista esim. harrastamaan liikuntaa säännöllisesti vaan se pitää tehdä itse. Jopa rauhallisista koti-illoista nauttii enemmän kun on hyvässä kunnossa.
Hassua, että olen alkanut syödä paremmin ja kuntoilla enemmän. Olen ostanut uusia ihania vaatteita ja käytän enemmän aikaa ihonhoitoon yms.
Jostain syystä motivaatio tähän on nykyään aivan omaa luokkaansa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Varaudu olemaan juorujen kohde.
Tämä. Kannattaa valmistautua myös siihen että lähipiirin ekstrovertit ottaa varmasti itseensä jos heidän seuransa ei kelpaa jollekin, joten heiltä saattaa tulla aikamoista ihmettelyä, juoruilua ja hämmästelyä oikeinelämisohjeineen.
Mitäs sunnuntai-iltaanne kuuluu?