Te erakkoluonteet, jotka olette pidempään kulkeneet omia polkujanne

Mä rakastan historiaa, olis pitäny tehä siitä ammatti,

mut käytin yhenkin viikon käymällä läpi englannin kaikki kuninkaat ja hallitsijat yli tuhannen vuoden ajalta.

Nautin siitä viikosta suunnattomasti, mutta ei näitä voi kertoa oikein kenellekkään, kun tulee kauhea "huoli", että etkö tavannut ketään ja etkö käynyt missään? jne.

Jaksa enää kuunnella näitä elämänohjeita, tolvanoilta.

Että kätke onnesi, sen neuvon annan.

Vierailija kirjoitti:

Mä rakastan historiaa, olis pitäny tehä siitä ammatti,

mut käytin yhenkin viikon käymällä läpi englannin kaikki kuninkaat ja hallitsijat yli tuhannen vuoden ajalta.

Nautin siitä viikosta suunnattomasti, mutta ei näitä voi kertoa oikein kenellekkään, kun tulee kauhea "huoli", että etkö tavannut ketään ja etkö käynyt missään? jne.

Jaksa enää kuunnella näitä elämänohjeita, tolvanoilta.

Että kätke onnesi, sen neuvon annan.

Harmi ettet tehnyt. Mikä esti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohje: Älä nyt ainakaan vauvapalstalta ohjeita kysy. Elä elämääsi.

No en varsinaisia ohjeita, mutta kiinnostaa toisten ajatukset aiheesta. Sauna lämpiämässä, roikun laiskana netissä odotellessa. Ap

Asuin mökillä "erakkona" muutaman vuoden, mitä nyt 20km kauppaan ajelin. Joskus kävi vieraita, ehkä kerran kuussa. Voin sanoa että sielu lepäsi, oli aikaa ajatella, kellon voi heittää järveen, ei stressannu mikään ja ainahan mökillä jotain puuhaa riittää. Ja saunakin maistuu vaikkapa lumitöiden päälle ihan erilaiselta, kun on itse pilkkonut saunapuut ja kantanut vedet. Ja luonto ympärillä, osana Gaiaa.. oli huippua elämää :)

Tosi vapauttava fiilis! Näen kirkkaammin mistä itse pidän ja mitä itse haluan, nyt kun olen irrottanut otteen siitä aatteesta, että toisten mielipiteillä olisi mitään painoarvoa.

Koen, että minulle on avautunut valtavasti mahdollisuuksia kokeilla eri asioita, kun en odota ja toivo siihen ketään kaveriksi mukaan. En kerro kenellekään tekemisiäni enkä toivota kenenkään mielipidettä asioistani tervetulleeksi elämääni.

Olen vapautunut kahleista joissa en tajunnut olevani.

Ei siihen ole ohjeita. En osaa sanoa mitään.

Kun ihminen on luonnostaan sellainen, ainakin minun luonteeni on sellainen, ettei halua kontrolloida, käskyttää eikä hallita ketään, se olisi kauhistus.

Lapset tosin tarvitsevat rakkauden ja rajat, mutta puhunkin aikuisista.

Sekin on eri asia, jos viran puolesta esim. opettaa tai johtaa yms.

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen ole ohjeita. En osaa sanoa mitään.

Kun ihminen on luonnostaan sellainen, ainakin minun luonteeni on sellainen, ettei halua kontrolloida, käskyttää eikä hallita ketään, se olisi kauhistus.

Lapset tosin tarvitsevat rakkauden ja rajat, mutta puhunkin aikuisista.

Sekin on eri asia, jos viran puolesta esim. opettaa tai johtaa yms.

Jatkuu;

Introvertti vetäytyy pois, lipuu pois ihmissuhteista jotka eivät perustu hyvään tahtoon ja vapaaehtoisuuteen ja suuntaa katseensa muihin asioihihin. Hän toteaa asiat ja lipuu pois hienotunteisesti. Ei sen enempää halua häiritä, koska kunnioittaa toisen vapaata tahtoa. Eikä selittele, ei vaadi itselleen asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen ole ohjeita. En osaa sanoa mitään.

Kun ihminen on luonnostaan sellainen, ainakin minun luonteeni on sellainen, ettei halua kontrolloida, käskyttää eikä hallita ketään, se olisi kauhistus.

Lapset tosin tarvitsevat rakkauden ja rajat, mutta puhunkin aikuisista.

Sekin on eri asia, jos viran puolesta esim. opettaa tai johtaa yms.

Jatkuu;

Introvertti vetäytyy pois, lipuu pois ihmissuhteista jotka eivät perustu hyvään tahtoon ja vapaaehtoisuuteen ja suuntaa katseensa muihin asioihihin. Hän toteaa asiat ja lipuu pois hienotunteisesti. Ei sen enempää halua häiritä, koska kunnioittaa toisen vapaata tahtoa. Eikä selittele, ei vaadi itselleen asioita.

Jatkuu;

ystäviä voi olla jopa paljon. Mutta korostan, että ne ovatkin erittäin hyviä tosiystäviä. Ja ne ymmärtävät, eivätkä ihmettele introverttia ihmistä.

Minun piti opetella kohtaamaan ja sietämään omia tunteitani, jotka ennen olivat johtaneet muiden miellyttämiseen ja esim. vasten omaa tahtoani jonkun seuraneitinä toimimiseen.

Suurin tunne oli aluksi syyllisyys. Syyllistämistä oli käytetty nuoresta asti sukulaisten taholta manipulointiin ja sama toistui kaverisuhteissa. "Jos et tule tänne heti niin loukkaannun", suoraan tai epäsuorasti ilmaistuna.

Syyllisyys oli aluksi vetää minut takaisin huonoihin kaverisuhteisiin, mutta kun kärvistelin tunteen kanssa medioiden, aloin nähdä miten syyllisyyden naruista oli vedetty minua kuin sätkynukkea. Pässiä narussa. Kehitin syyllisyyden sietokykyäni ja pääsin sen toiselle puolelle. En pidä yllä suhteita velvollisuudesta ja kuuliaisuudesta enää.

Vierailija kirjoitti:

Minun piti opetella kohtaamaan ja sietämään omia tunteitani, jotka ennen olivat johtaneet muiden miellyttämiseen ja esim. vasten omaa tahtoani jonkun seuraneitinä toimimiseen.

Suurin tunne oli aluksi syyllisyys. Syyllistämistä oli käytetty nuoresta asti sukulaisten taholta manipulointiin ja sama toistui kaverisuhteissa. "Jos et tule tänne heti niin loukkaannun", suoraan tai epäsuorasti ilmaistuna.

Syyllisyys oli aluksi vetää minut takaisin huonoihin kaverisuhteisiin, mutta kun kärvistelin tunteen kanssa medioiden, aloin nähdä miten syyllisyyden naruista oli vedetty minua kuin sätkynukkea. Pässiä narussa. Kehitin syyllisyyden sietokykyäni ja pääsin sen toiselle puolelle. En pidä yllä suhteita velvollisuudesta ja kuuliaisuudesta enää.

Valitettavan tytöt usein kasvatetaan näin.

Varaudu siihen, että ihmiset kokevat uhkana uuden elämäntyylisi. Juurikin tuo edellisen mainitsema syyllistäminen, kun et enää toimi seurana tai tarpeiden täyttäjänä muutenkaan. Se on myös sinun läheisille kasvunpaikka, kun alat elää omaa elämääsi haluamallasi tavalla. Kaikilta tämä ei onnistu vaan alkaa mustamaalaaminen ja syyllistäminen, kun et suostu istumaan siihen muottiin, joka heidän mielissään oli sinulle varattu.

Vierailija kirjoitti:

Varaudu siihen, että ihmiset kokevat uhkana uuden elämäntyylisi. Juurikin tuo edellisen mainitsema syyllistäminen, kun et enää toimi seurana tai tarpeiden täyttäjänä muutenkaan. Se on myös sinun läheisille kasvunpaikka, kun alat elää omaa elämääsi haluamallasi tavalla. Kaikilta tämä ei onnistu vaan alkaa mustamaalaaminen ja syyllistäminen, kun et suostu istumaan siihen muottiin, joka heidän mielissään oli sinulle varattu.

Juuri näin, on kyse muiden tarpeista ja muiden odotuksista. On vaikea erottaa sieltä joukosta omat tunteet.

T. Syyllistämisestä kirjoittanut

PS. *Medioiden=meditoiden*

Vierailija kirjoitti:

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/erakot-omintakeisten-suomalaisten…

Loistava opus

Kiitos, aloin kuunnella äänikirjana.

Mitä työtä suosittelette erakolle, jos kullanhuuhdonta ei ole vaihtoehto?

Olisipa pitänyt keskittyä aikoinaan ohjelmointiin ja firmaan, joka suosii etätöitä. Olisin unelma-ammatissa, kun pääasiassa työskentelisin yksin ja välillä palavereita joko netissä tai toimipisteellä paikan päällä.

Ostin nyt sitten itselleni lumikengät ja alan käydä metsäkävelyillä. Kuvittelin aina, että lumikenkäilyyn tarvii jonkun kaveriksi! No eikä tarvi. Ap

Hyvä ap!

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ap!

Kiitos!

Ap: sellainen, joka kysyy muilta neuvoja, EI ole erakkoluonne, vaan ihmisiin ripustautuja. Et pärjää erakkona. Edes kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Ap: sellainen, joka kysyy muilta neuvoja, EI ole erakkoluonne, vaan ihmisiin ripustautuja. Et pärjää erakkona. Edes kaupungissa.

Ap. täsmensi ketjun alkupuolella neuvojen kysymisestä "no en varsinaisia ohjeita, mutta kiinnostaa toisten ajatukset aiheesta."

Vierailija kirjoitti:

Ap: sellainen, joka kysyy muilta neuvoja, EI ole erakkoluonne, vaan ihmisiin ripustautuja. Et pärjää erakkona. Edes kaupungissa.

Sinä et pärjää edes täällä

Kyllä voi kaivata neuvoja ja suunnan käyttäjiä.mitä se sinulta on pois? Tässä ketjussa on ollut hyvää ajatuksen vaihtoa, vaikka olen jo hypännyt erakkouteen.