Lue keskustelun säännöt.
Te erakkoluonteet, jotka olette pidempään kulkeneet omia polkujanne
11.12.2022 |
Mitä sanoisitte ihmiselle, joka on vasta ymmärtänyt, että elämä voisi olla antoisampaa yksin? Ihmisiä horisontissa, jonkinlaista kanssakäymistä, löyhää yhteisöllisyyttä, mutta pääosin yksineloa?
Itsensä kanssa ajan viettoa, mukavia koti-iltoja, uusia kokemuksia ja hienoja elämyksiä, omassa seurassa.
Olisiko jotain mitä tällaisen henkilön olisi hyvä tietää?
Kommentit (97)
Erakkona kaikki on jotenkin helpompaa, kun ei tarvitse ottaa muiden aikatauluja huomioon ja jää se kaikki turha säätäminen pois. Saa lähteä shoppailemaan silloin kun siltä tuntuu ja käydä niissä kaupoissa joista itse tykkää. Saa valita ruokapaikan aina omien mieltymysten mukaan. Lenkillä ja muussa kuntoilussa saa tehdä omaan vauhtiin, eikä tarvitse löysäillä tai yrittää mennä lujempaa kuin kykenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Pidä huolta terveydestäsi ja kunnostasi. Yksin eläessä kukaan toinen ei patista esim. harrastamaan liikuntaa säännöllisesti vaan se pitää tehdä itse. Jopa rauhallisista koti-illoista nauttii enemmän kun on hyvässä kunnossa.
Hassua, että olen alkanut syödä paremmin ja kuntoilla enemmän. Olen ostanut uusia ihania vaatteita ja käytän enemmän aikaa ihonhoitoon yms.
Jostain syystä motivaatio tähän on nykyään aivan omaa luokkaansa. Ap
Vaatteet ja ihonhoito eivät tuo parempaa ulkonäköä, vointia ja kuntoa, jos pohjalla ei ole terveydestä ja kunnosta huolehtimista. On tärkeää peseytyä, pitää vaatteet kunnossa ja suojata ihoaan, mutta siinäpä se. Edullinenkin kasvovoide voi toimia yhtä hyvin kuin hintava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaudu olemaan juorujen kohde.
Tämä. Kannattaa valmistautua myös siihen että lähipiirin ekstrovertit ottaa varmasti itseensä jos heidän seuransa ei kelpaa jollekin, joten heiltä saattaa tulla aikamoista ihmettelyä, juoruilua ja hämmästelyä oikeinelämisohjeineen.
Ei haittaa! Osaan sosiaalista aikidoa, eli ystävällisesti hymyillen suoritan pakollisen kohteliaisuustanssin, ennen kuin pyörähdän ulos kuvioista. En sovi kenenkään kanssa mitään enkä lähde mukaan liian henkilökohtaisiin keskusteluihin. Jos tästä keksivät juoruttavaa, niin siitä vaan! Ap
Vierailija kirjoitti:
Varaudu olemaan juorujen kohde.
Varmaan jossain tuppukylässä juorutaankin. Mutta jos ryhtyy cityerakoksi (tai toinen ääripää, muuttaa kauas kaikesta), kukaan tuskin edes tietää sun elämäntavasta.
Makuuhuoneeseen hyvä vuode ja laadukas petaus niin voi nauttia 'hotelliöistä' 365pv vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hae se oma juttu ja pskat nakkaa meidän jorinoille.
Mun juttu on kirppistely, taiteilu ja pilates
Olemme puolisoni kanssa molemmat vähän sellaisia yksinäisiä susia, joiden on aina ollut vaikea löytää aidosti samanhenkistä seuraa. Yhdessä meillä on kuitenkin mahtavaa ja vietämmekin aina vapaa-aikamme kaksin tai omissa harrastuksissamme yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sellainen huomio, että vaikka kuinka lataan itsekseni, vain toisen ihmisen kanssa voin nauraa vatsanpohjasta asti. Eli vinkkini on, että jos tykkäät kuplivasta ilosta, kannattaa jättää elämänpiiriin muutama spessutyyppi, joiden seurassa viihdyt aidosti. Ehkä teatterikin voisi toimia, mutta se onkin yhteisöllistä taidetta.
Onnistuu ainoastaan jos se yksinoleminen on oma valinta ja jos oikeasti on erakkotyyppiä. Jotkut huomaavat erakkoelämää kokeillessaan että se ei sittenkään ole niiden juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae se oma juttu ja pskat nakkaa meidän jorinoille.
Mun juttu on kirppistely, taiteilu ja pilates <3 Ap
Kuulostaa kivalta. Taiteilu on parasta! Ja unelmointi, isosti.
Itse kirjoitan kirjaa. Ajattelin voittaa Finlandia-palkinnon joku päivä.
T: Cityerakko
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sellainen huomio, että vaikka kuinka lataan itsekseni, vain toisen ihmisen kanssa voin nauraa vatsanpohjasta asti. Eli vinkkini on, että jos tykkäät kuplivasta ilosta, kannattaa jättää elämänpiiriin muutama spessutyyppi, joiden seurassa viihdyt aidosti. Ehkä teatterikin voisi toimia, mutta se onkin yhteisöllistä taidetta.
Tykkään kyllä! Nauran paljon netissä eri jutuille ja katson paljon stand up komediaa. Olen sekä yksin että seurassa usein kovin nauravainen ja löydän huvittavia puolia vähän kaikesta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae se oma juttu ja pskat nakkaa meidän jorinoille.
Mun juttu on kirppistely, taiteilu ja pilates <3 Ap
Kuulostaa kivalta. Taiteilu on parasta! Ja unelmointi, isosti.
Itse kirjoitan kirjaa. Ajattelin voittaa Finlandia-palkinnon joku päivä.
T: Cityerakko
Toivottavasti voitat! Miksipäs ei? Ap
Vierailija kirjoitti:
Onnistuu ainoastaan jos se yksinoleminen on oma valinta ja jos oikeasti on erakkotyyppiä. Jotkut huomaavat erakkoelämää kokeillessaan että se ei sittenkään ole niiden juttu.
Kuulisin mielellään jotain tarinoita, jos sinulla on kertoa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elä miten hyvältä tuntuu. Jotkut länkyttävät, että kyllä jonkin verran täytyy sos. kanssakäymistä olla, ei täydy. Itse päätät.
Vierailija kirjoitti:
Makuuhuoneeseen hyvä vuode ja laadukas petaus niin voi nauttia 'hotelliöistä' 365pv vuodessa.
Tämä! Ihan parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makuuhuoneeseen hyvä vuode ja laadukas petaus niin voi nauttia 'hotelliöistä' 365pv vuodessa.
Tämä! Ihan parasta.
Hyvä idea! Ap
Tee mitä haluat äläkä kysele sitä muilta. Älä täältäkään, älä edes toisilta erakoilta. Olet ainutlaatuinen yksilö, sinun polkusi on sinun omasi.
Itse olen 48 v. ja asunut koko ikäni erakkomaisesti. Ei ole ollut tapana kysellä keneltäkään, miten pitäisi elää. Elän miten tahdon itse. Juorut - en ole ihmisten kanssa tekemisissä tarpeeksi, että olisi juorujen aiheeksikaan minusta. Eikä minua kyllä kiinnosta jos jotkut juoruaisikin.
Vierailija kirjoitti:
https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/erakot-omintakeisten-suomalaisten…
Loistava opus
Samaa mieltä! Tämä teos esittelee erakko-elämäntapaa pilke silmäkulmassa. Kirjasta käy ilmi, että erakot eivät ole mitenkään sosiaalisesti outoja, vaan oikein vieraanvaraisia isäntiä/emäntiä, esim. kun kirjailija saapuu heitä haastattelemaan. Ap:nkin kannattaa todellakin lukea tämä hyvänmielen kirja. :)
Vierailija kirjoitti:
Tee mitä haluat äläkä kysele sitä muilta. Älä täältäkään, älä edes toisilta erakoilta. Olet ainutlaatuinen yksilö, sinun polkusi on sinun omasi.
Itse olen 48 v. ja asunut koko ikäni erakkomaisesti. Ei ole ollut tapana kysellä keneltäkään, miten pitäisi elää. Elän miten tahdon itse. Juorut - en ole ihmisten kanssa tekemisissä tarpeeksi, että olisi juorujen aiheeksikaan minusta. Eikä minua kyllä kiinnosta jos jotkut juoruaisikin.
En ole Ap, mutta ihmettelen miksei saisi kysyä vertaistarinoita muilta erakoilta? Ei se vielä tarkoita, etteikö Ap osaisi tehdä itsenäisiä päätöksiä elämäänsä liittyen. Itsekin mielelläni haastattelen ihmisiä, jotka ovat tehneet itseäni kutkuttavia elämänvalintoja.
Hae se oma juttu ja pskat nakkaa meidän jorinoille.