Äitisuhteesta...
Vanhempani ovat eronneet. Äitini katkeroitui eron myötä. Aluksi yritin ymmärtää jne., mutta sietokyky on sen suhteen täyttynyt. Puhuu aina inhottavaan sävyyn minulle läheisestä isästäni.
Nyt viime aikoina on vielä alkanut semmoinen piilovittuilu. Kehuu ystäviäni kauniiksi ja muistaa aina mainita, kuinka hienosti heidän asiansa ovat. Perään arvostelee tekemisiäni ja aina muistaa jotenkin huomauttaa ylipainostanikin (itse on todella laiha).
Olen alle 30-vuotias, kahden lapsen äiti. Minulla on vakityöpaikka, ihana mies ja kaikki tarpeellinen maallinen mammona. Olen onnellinen noin yleisesti. Miksen minä kelpaa äidilleni?
Kommentit (2)
Oma äitini mitätöi kaiken mitä kerron. Eli sanonpa mitä tahansa, niin hän kertoo vastaavan 'kamalamman' tai 'paremman' jutun. Kun ostimme talon, niin se ei ollut mitään, koska se ei ollut uusi ja koska emme itse rakentaneet sitä. Luulen ettei hän itse tajua toimivansa näin. Enkä tiedä miten siitä kauniisti sanoisi. Onneksi asumme kaukana toisistamme. Olisi raskasta kuulla jatkuvasti arvostelua kaikeasta.
Sinunkin varmaan kannattaisi jutella asiasta äitisi kanssa. Voi olla, ettei hän itse tajua toimivansa niin kuin toimii.
Eli hän tosiaanki on kateellinen sulle siitä et sulla on elämä noin hyvällä mallilla.On mies,lapsia ja työpaikka.....erityisesti toi et sulla on MIES!!!!!sehän varmasti pistää vituttaa ku tytär on niin paljon parempi puoliso ku hän on ollu.....