Ollaan erottu lasten isän kanssa 11 vuotta sitten ja ei ole eromme jälkeen halunnut ottaa lapsia jouluaatoksi luokseen.
Näkee lapset joulua ennen ja antaa lahjat tai jouluaaton jälkeen. Hänellä on iso koti,joten tilasta ei oo puutetta. Taitaa olla niin ettei uusi vaimo halua lapsia heille. Tosin lapset nyt jo aikuisia. Muilla eronneilla samanlaista?
Kommentit (47)
Erottu vuonna -98 ja lapset ovat ehdottomasti halunneet viettää joulunsa minun ja minun vanhempieni kanssa. Isänsä ovat nähneet vuonna 2011.
Olisin ollut valmis aikoinaan vuoro jouluihin, onhan se joulu kuitenkin juhla johon menee rahaa. Mutta pakottaa ei voi. t.ap
Jos eroaisin, voisin hyvinkin antaa lasten viettää joulut isänsä kanssa. Mulle joulu kaikkine jouluruokineen ja koristeluineen on aika pakkopullaa, vaikka järjestänkin sen lasten takia. Mulle riittäis ihan joulumusiikki, suklaa ja rauhoittuminen
No meillä lasten isä hädin tuskin tapaa lapsia. Ollaan erottu viisi vuotta sitten ja kerran ovat isällään käyneet eron jälkeen. Isä muutti kauas eikä kutsu luokseen. On vaimo ja vaimon lapset hällä uutena perheenä.
Vierailija kirjoitti:
No meillä lasten isä hädin tuskin tapaa lapsia. Ollaan erottu viisi vuotta sitten ja kerran ovat isällään käyneet eron jälkeen. Isä muutti kauas eikä kutsu luokseen. On vaimo ja vaimon lapset hällä uutena perheenä.
Surullista. t.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä lasten isä hädin tuskin tapaa lapsia. Ollaan erottu viisi vuotta sitten ja kerran ovat isällään käyneet eron jälkeen. Isä muutti kauas eikä kutsu luokseen. On vaimo ja vaimon lapset hällä uutena perheenä.
Surullista. t.ap
Ei meillä lapset osaa surra poissaolevaa kun siitä ei tehdä numeroa. Lapsilla on monta hyvää miestä elämässään myös jouluna. Mitä he paskalla?
- eri
En olisi antanut lastani isälleen jouluksi vaikka kuinka olisi vinkunut. Lapsi sai kyllä käydä isällään jouluna jos halusi, tai isä sai käydä siellä missä lapsi jouluna oli, mutta että lapsi olisi laitettu isälleen esim. 23-26.12 niin ehei. Kuka edes haluaa olla jouluna ilman omaa lasta? Mieheni ainakin on tosi surullinen joka toinen joulu kun lapset ovat äidillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä lasten isä hädin tuskin tapaa lapsia. Ollaan erottu viisi vuotta sitten ja kerran ovat isällään käyneet eron jälkeen. Isä muutti kauas eikä kutsu luokseen. On vaimo ja vaimon lapset hällä uutena perheenä.
Surullista. t.ap
Ei meillä lapset osaa surra poissaolevaa kun siitä ei tehdä numeroa. Lapsilla on monta hyvää miestä elämässään myös jouluna. Mitä he paskalla?
- eri
Lapsille riittää yksin kyllin hyvä vanhempi ja kautta aikojen on kasvanut terveitä lapsia yhden vanhemman perheistä. Tympii ihan äly paljon serkkuni, joka tekee isän poissaolosta hirvittävän numeron. Eilenkin oli täkännyt lapsensa julkaisuun, jossa kertoi kuinka isänpäivä ei merkkaa hänelle mitään. Lapsilla on kuitenkin äärestä ihana isoisä, joka on lasten arjessa läsnä lähes joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
En olisi antanut lastani isälleen jouluksi vaikka kuinka olisi vinkunut. Lapsi sai kyllä käydä isällään jouluna jos halusi, tai isä sai käydä siellä missä lapsi jouluna oli, mutta että lapsi olisi laitettu isälleen esim. 23-26.12 niin ehei. Kuka edes haluaa olla jouluna ilman omaa lasta? Mieheni ainakin on tosi surullinen joka toinen joulu kun lapset ovat äidillään.
Porvoossa tosiaan joulua vietetäänkin noin. Muualla jouluista ja muista juhlapyhistä sovitaan huolto- ja tapaamissopimuksissa. Jos isä ei näe lapsiaan jouluna, hän ei ole itse halunnut sellaista sopimusta tehdä. Näin esim. meillä, ei halunnut lomia eikä pyhiä. halusi tapaamiset joka toiseksi viikonlopuksi muutaman tunnin ajaksi ja parin kuukauden jälkeen ei viitsinyt niitäkään enää noudattaa. Nyt on täysin kadonnut lasten elämästä.
Jännä että sanot UUSI vaimo kun onhan tuo suhde jo vissiin 10 vuotta vanha. Sä oot sitten vissiin VANHA vaimo.
Erilaisia lopputuloksia. Mun vanhemmat taas viettivät usein joulua yhdessä meidän lasten kanssa eron jälkeen, yleensä äidin luona, vaikka molemmilla oli myöhemmin uudet kumppanitkin. Eivät mitään uusioperheitä viritelleet kyllä kumpikaan vaan asuivat omissa kodeissaan lasten aikuistumiseen asti. Erittäin hyvät muistot. Nykyisin vierailen molempien vanhempien luona joulun aikaan omien lasteni kanssa ja lisäksi vanhempani voivat hyvinkin tulla meille viettämään joulua ihan saman pöydän ääreen. Uudet kumppanit eivät silloin tahdo mukaan, mutta kyllä heitäkin näkyy kun ei ole eksiä paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Erottu vuonna -98 ja lapset ovat ehdottomasti halunneet viettää joulunsa minun ja minun vanhempieni kanssa. Isänsä ovat nähneet vuonna 2011.
Lapsiraukat.
Vierailija kirjoitti:
En olisi antanut lastani isälleen jouluksi vaikka kuinka olisi vinkunut. Lapsi sai kyllä käydä isällään jouluna jos halusi, tai isä sai käydä siellä missä lapsi jouluna oli, mutta että lapsi olisi laitettu isälleen esim. 23-26.12 niin ehei. Kuka edes haluaa olla jouluna ilman omaa lasta? Mieheni ainakin on tosi surullinen joka toinen joulu kun lapset ovat äidillään.
23.-26.12., kas noin, voisit pinnistellä sen verran, että kirjoitat päivämäärät oikein, vaikka ääliö oletkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi antanut lastani isälleen jouluksi vaikka kuinka olisi vinkunut. Lapsi sai kyllä käydä isällään jouluna jos halusi, tai isä sai käydä siellä missä lapsi jouluna oli, mutta että lapsi olisi laitettu isälleen esim. 23-26.12 niin ehei. Kuka edes haluaa olla jouluna ilman omaa lasta? Mieheni ainakin on tosi surullinen joka toinen joulu kun lapset ovat äidillään.
Porvoossa tosiaan joulua vietetäänkin noin. Muualla jouluista ja muista juhlapyhistä sovitaan huolto- ja tapaamissopimuksissa. Jos isä ei näe lapsiaan jouluna, hän ei ole itse halunnut sellaista sopimusta tehdä. Näin esim. meillä, ei halunnut lomia eikä pyhiä. halusi tapaamiset joka toiseksi viikonlopuksi muutaman tunnin ajaksi ja parin kuukauden jälkeen ei viitsinyt niitäkään enää noudattaa. Nyt on täysin kadonnut lasten elämästä.
Perseessä varmaan noin. toiset nyt vain ovat itse lastensa kanssa joulut, ja toiset eivät. Joku myös ymmärtää että jouluperinne voi olla tärkeä lapselle eikä vänkää tätä väkisin vittuillakseen itselleen juhlapyhäksi.
Toimii pukkina. Sitä ei voi edes paljastaa, koska lapset menettäisivät uskonsa joulupukkkiin. Top secret.
Mä oisin kyllä salaa iloinen jos eron jälkeen saisin viettää jokaisen joulun lasten kanssa. Tuntuisi kauhealta olla niitä ilman. Mutta jos mies haluaisi joulut vuorotellen niin toki niin tehtäisiin, en tarkoita että yrittäisin erottaa heitä. Ja muutenkin tämä nyt on vain ajatusleikki kun eron uhkaa ei ole.
Ehkä äitä on 'säälitty' = joutuu raukka-parka viettämään joulun yksin, kaiken muun kurjuuden lisäksi 😉
Nyt varmaankin äiti on löytänyt hopeaketun golf-viheriöiltä ja haluaisi juoda villisti skumppaa aatto-iltana charmikkaassa kainalossa, vaan joutuu edelleen katsomaan SamuSirkkaa & kantelemaan pöytään rosollia, johon kukaan ei koske.
Äippä-anna lapsukaisille lahjaksi Mäkkäri lahjakortit & leffalippuja vinopino, niin saat skumppa-iltasi & hopeakettusi
Vierailija kirjoitti:
Erilaisia lopputuloksia. Mun vanhemmat taas viettivät usein joulua yhdessä meidän lasten kanssa eron jälkeen, yleensä äidin luona, vaikka molemmilla oli myöhemmin uudet kumppanitkin. Eivät mitään uusioperheitä viritelleet kyllä kumpikaan vaan asuivat omissa kodeissaan lasten aikuistumiseen asti. Erittäin hyvät muistot. Nykyisin vierailen molempien vanhempien luona joulun aikaan omien lasteni kanssa ja lisäksi vanhempani voivat hyvinkin tulla meille viettämään joulua ihan saman pöydän ääreen. Uudet kumppanit eivät silloin tahdo mukaan, mutta kyllä heitäkin näkyy kun ei ole eksiä paikalla.
Sinulla on fiksut vanhemmat. Noin sen pitäisikin mennä. Olen kateellinen. Minun ex- miehelleni ei asialliset, puhumattakaan luontevat välit kelvanneet. Ei juuri muinakaan aikoina pitänyt yhteyttä lapseensa, saati sitten juhlapäivinä. Nyt ovat vieraantuneet täysin toisistaan.
Meillä sama tilanne. Tytär on jo aikuinen, mutta ei vieläkään yövy isällään, tuskin edes käy sen kotona, koska isän vaimo ei selvästikään halua sitä. Yhtään juhlapyhää ei ole heillä ollut. Tapaa isäänsä aina jossain kaupungilla tai anoppilassa.