Ollaan erottu lasten isän kanssa 11 vuotta sitten ja ei ole eromme jälkeen halunnut ottaa lapsia jouluaatoksi luokseen.

Isänpäiväkortin mankujat voisivat lukea tätä ketjua. Tällaisia isejä suomalaismiehissä on.

Minä olin vain iloinen siitä, että lapset halusivat olla luonani joulut! Heidän isäänsä ei joulu kiinnostanut yhtään, ja eron jälkeen ei kenenkään tarvinnut kuunnella jatkuvaa motkotusta siitä, että miksi sitä piti taas niin joulua järjestää ja kuka niistä pipareista muka tykkää ja kun kynttilöitäkin piti taas näköjään olla ja lanttulaatikko haisee ja lahjoihin menee rahaa ja niin edelleen.

Nyt ovat lapset aikuisia, ja vierailemme toistemme luona jouluisin ihan sen mukaan mistä sovitaan.

En minäkään ota, koska en tunne enää lapsiani. Exä hoiti ne asiat niin mallikkaasti, että turha kenenkään enää itkeä.

Vierailija kirjoitti:

Jos eroaisin, voisin hyvinkin antaa lasten viettää joulut isänsä kanssa. Mulle joulu kaikkine jouluruokineen ja koristeluineen on aika pakkopullaa, vaikka järjestänkin sen lasten takia. Mulle riittäis ihan joulumusiikki, suklaa ja rauhoittuminen

Et voi rauhoittua pelkkää suklaata syöden. Verensokerit karkaa ihan käsistä.

Vierailija kirjoitti:

Isänpäiväkortin mankujat voisivat lukea tätä ketjua. Tällaisia isejä suomalaismiehissä on.

Höpö höpöä sinunkin propagandasi. Olen ollut aina lasteni elämässä läheinen eikä olla edes erottu. Eipä ole silti isänpäivä kortteja näkynyt.

Minä en ainakaan erityisemmin toivo miehen lasta meille jouluksi koska ei meillä ole hänelle mitään lahjakasoja tai joulupukkeja. Äitinsä luonsa saa lahjoja sukulaisilta ja siellä on myös serkkuja ym lapselle tärkeää. Me annamme oman lahjamme sitten jonain joulupäivänä kun hän saapuu meidän tykö ja hyvin ehditään vielä leipoa piparitkin ym.

Eronneiden vanhempien lapsi tässä terve. Joulut meillä ennen ollut aina joka toinen vuosi toisen luona ja uusivuosi toisen. Isä viettänyt tyytyväisenä aikuisten joulua silloin kun olimme sisarusten kanssa äidin luona joulut.

Nyt tänä vuonna ensimmäistä kertaa me lapset saamme itse päättää missä joulumme vietämme ja hämmennys ja ristiriita melkoinen. Näyttää siltä että me kaikki sisarukset olemme ihan eri osoitteissa joulun ensimmäistä kertaa. 1 isän luona toinen äidin ja kolmas poikaystävän perheen luona.

Itsellä paha olo kun haluaisin itse olla molempien vanhempien luona tasa-arvoisesti viettämässä joulua, muttta se on mahdotonta.

Tuttava ei halua lapsia luokseen jouluna, koska ei ole jouluihminen. Isänsä luona lapset saavat perinteikkään joulun ruokineen ja koristeineen.

Henkisesti tosi raskas paikka heti eron jälkeen olla lasten kanssa jouluaatto. Mikään ei ole kuten pitäisi, vaikka aineelliset asiat olisivat kaikki järjestyksessä. 

Erosta 15 vuotta eikä lasten isä koskaan ottanut lapsia luokseen jouluksi, tai miksikään muuksi pyhäksi/lomaksi. Lastenvalvojan luona oli sovittu, että kesälomalla ovat isällään 4 vko, sekä joko syys- tai hiihtoloman ja joulut vuorotellen. Ei vaan isää kiinnostanut noudattaa mitään sovittua, eikä hänelle siitä mitään sanktioita koskaan tullut. Toki nyttemmin ei sitten ole minkäänlaista suhdetta lapsiinsa.

Tämä samainen sankari-isä heittäytyi myös työttömäksi välttyäkseen elatusmaksuilta, teki pimeästi töitä. Isänpäivänä joskus kiehuu, kun miettiikin mokomaa.

En ole koskaan tajunnut ihmisiä (naisia), jotka väkisin haluaa olla lähivanhempia ja sit maukuu siitä että lapset on koko ajan luonaan. Antakaa se lähivanhemmuus sille toiselle ja sit ottakaa ne lapset luoksenne sillon kun teille sopii. Ongelma ratkaistu. Ei ydinperheessäkään lapsia voi tyrkätä kaappiin sillon kun siltä tuntuu. Jos ei halua lapsensa kanssa olla, ei tee lapsia tai sit on etävanhempi.

Minä olen se uusi vaimo. Miehelläon alakoululaisia, eikä he ole koskaan olleet meillä jouluaattoa. Tulevat pyhinä vain käymään.

Minä en ole koskaan sanonut miehelle, ettei lapset saisi tulla jouluksi. Mies itse pitää parempana, että lapset saavat kokea oikean joulun. Meillä ei ole kuusta, ei joulupukkia, eikä mitään jouluhössötyksiä. Äitinsä luona on pitkät perinteet sukujouluineen.

Minä olen se isän uusi vaimo enkä todellakaan haluaisi pilata joulujani tai vapaa-aikaani muutenkaan miehen entisestä liitosta olevien lasten kanssa, jotka asuvat jo omillaan. Mies taas ei halua, että minä lähden muualle hänen tavatessa lapsiaan, joten riidat ovat jatkuvia, vaikka meillä ei muita riidan aiheita olekaan. Lapsia kohtaan en ole ollut ikävä ikinä, mutta aavistavat varmasti jotain, koska muita miehen sukulaisia tapaan oikein mielelläni ja toimin hyvänä emäntänä, mutta lasten läsnä ollessa en pane rikkaa ristiin.

Vierailija kirjoitti:

Olisin ollut valmis aikoinaan vuoro jouluihin, onhan se joulu kuitenkin juhla johon menee rahaa. Mutta pakottaa ei voi. t.ap

Rahan takia olisit halukas sysäämään lapset luotasi? Jos et edes itse halua viettää joulua ihan itse hankkimiesi lasten kanssa, miltä luulet exäsi nyxästä tuntuvan kestitä niitä? Etenkin, jos ovat kovasti tulleet sinuun.

Minulle joulu on ollut aina aivan tavallinen juhlapyhä ja vähän pidemmät vapaat.

Eromme jälkeen lapset ovat viettäneet joulunsa missä itse ovat halunneet olla.

Itse haluan viettää joulun mieheni kanssa kahdestaan, ilman ketään muita ihmisiä. Mies paistaa kinkun ja lämmittää saunan minä valitsen ja ostan viinit.

Vierailija kirjoitti:

Jos eroaisin, voisin hyvinkin antaa lasten viettää joulut isänsä kanssa. Mulle joulu kaikkine jouluruokineen ja koristeluineen on aika pakkopullaa, vaikka järjestänkin sen lasten takia. Mulle riittäis ihan joulumusiikki, suklaa ja rauhoittuminen

Mulla näin. Isänsä tykkää puuhailla joulua, minä yleensä töissä silloin. En pidä myöskään jouluruoasta, joten tyydyn skumppaan ja mätiin silloin

Jouluaatossa on paljon tekemistä. Mies ja sen uusi vaimo ei vaan halua nähdä vaivaa, eikä passata ipanoita. On se joillekin vaivatonta väistää vastuuta ja siirtää tapaamiset helpompaan ajankohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulle joulu on ollut aina aivan tavallinen juhlapyhä ja vähän pidemmät vapaat.

Eromme jälkeen lapset ovat viettäneet joulunsa missä itse ovat halunneet olla.

Itse haluan viettää joulun mieheni kanssa kahdestaan, ilman ketään muita ihmisiä. Mies paistaa kinkun ja lämmittää saunan minä valitsen ja ostan viinit.

Siis omat lapsesi eivät ole tervetulleita luoksesi, koska haluat viettää joulua miehesi kanssa kahdestaan? Kamalaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen se isän uusi vaimo enkä todellakaan haluaisi pilata joulujani tai vapaa-aikaani muutenkaan miehen entisestä liitosta olevien lasten kanssa, jotka asuvat jo omillaan. Mies taas ei halua, että minä lähden muualle hänen tavatessa lapsiaan, joten riidat ovat jatkuvia, vaikka meillä ei muita riidan aiheita olekaan. Lapsia kohtaan en ole ollut ikävä ikinä, mutta aavistavat varmasti jotain, koska muita miehen sukulaisia tapaan oikein mielelläni ja toimin hyvänä emäntänä, mutta lasten läsnä ollessa en pane rikkaa ristiin.

Vähän sama meillä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan erityisemmin toivo miehen lasta meille jouluksi koska ei meillä ole hänelle mitään lahjakasoja tai joulupukkeja. Äitinsä luonsa saa lahjoja sukulaisilta ja siellä on myös serkkuja ym lapselle tärkeää. Me annamme oman lahjamme sitten jonain joulupäivänä kun hän saapuu meidän tykö ja hyvin ehditään vielä leipoa piparitkin ym.

Vähän sama meillä. Lapsi on joka toisen joulun meillä ja joka toisen äidillään. Silloin kun lapsi on meillä, hän viettää ennen joulua 2-3 joulua jo äitinsä luona, eli siellä järkätään "jouluaatto" pukkeineen myös äidin luona etukäteen, ja sitten vielä äidin äidin luona, ja mahdollisesti vielä äidin äidin vanhemmilla. Kiun lapset tulevat meille he ovat jo ihan täynn äjouluruokaa ja lahjoja on avattu aimo kasat. Mielestäni tässä ei ole yhtään mitään järkeä, mutta tehkööt nyt niin kuin tykkäävät.  Meillähän ei sitten lasten toivomuksesta enää ole mitään joulun viettoa, eivät jaksa sitä syömistä ja pukki/lahjatouhua enää meidän kanssamme kun äidin luona sitä on jo ollut jopa useana päivänä.