Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset lapset
02.11.2022 |
Olen asunut reilun 10 vuotta ulkomailla, mutta olin äskettäin Suomessa viikon verran ja tapasin sukua ja kavereita jne. Lähes jokainen ikäiseni (n.40), oli sitten kaveri, tuttu, sukulainen, jolla on lapsia kertoi lapsen/lasten äskettäin saamista ADHD- tai ADD-diagnooseista, tai epäili lapsellansa olevan ADD, ADHD tai muu vastaava ylivilkkausongelma. En muista lapsuudestani, että vastaavia olisi ollut enempää kuin yksi tai kaksi luokallaan, ja nekin kai tämän päivän mittapuulla varsin lieviä tapauksia. Nykyisessä asuinmaassani on toki ADHD-diagnooseja jaeltu aiempaa enemmän, mutta ei ihan siinä määrin mitä Suomessa tuntuu olevan. Miksi Suomessa ja USAssa on niin paljon ADD- & ADHD-diagnooseja, mutta ei esim. Ranskassa tai Italiassa tai Japanissa?
Kommentit (30)
Suomessa kuka vain voi, periaatteessa kuinka nuorena vain, oli toimeentuloa tai ei, oli kykyä/halua hoitaa tai ei, synnyttää jälkeläisiä. Mainittakoon esim. suomessa saa vasektomian vasta 30 vuotiaana. Uusperheet, jossa tuntemattomat muuttavat saman katon alle, ja ihmetellään kun on vaikeeta. Miksi ihmnetellään kun niin monesta nuoresta tulee vain taakka yhteiskunnalle?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomannut saman, tosin en usko että lapset saa add-diagnooseja ihan tuosta noin vaan, eli kyllä se diagnoosi ihan aiheesta tulee. Se että miks niitä diagnooseja sitten tarvitaan niin paljon verrattuna muihin väestöihin... Jaa-a oisko meillä huonommin, kylmemmin kasvatetut lapset? Jos miettii vaikka noita Ranskaa, Italiaa ja JApania, niin kyllähän niissä ruokavalio on erilainen kuin meillä, jossa kärjistetysti syödään lihaa, perunaa ja leipää. Välimeren maissa ja Japanissa tuoreet elintarvikkeet ja nimenomaan kasvikset ja kala ovat suuressa roolissa, ja liha sitten vain sivuhöyste juhlapäivinä. D-vitamiini, mikä rooli sillä on? Ruutuaika?
Vierailija kirjoitti:
Perheet eivät toimi keskenään.Liikaa avioeroja ja työttömyyttä ym. Vaikuttaa kuin se olisi kuin mitali saada lääkäriltä tällainen paperi että sinulla on se ja se bokstav/ kirjain eli Adhd ym .Ruotsissa joka toisella näköjään .
Uskon että etelän maissa välitetään enempi lapsista kuin täällä ,jossa valtio on totuttanut kansalaiset siihen että valtio hoitaa kaiken tarpeen tullen.
Jos miettii vaikka 90-lukua, niin kyllä niitä työttömyyttä ja avioeroja oli silloinkin, aika paljon enemmän kuin nyt. Silti veikkaan, että meidänkin ala-asteluokalta kaksi tai ehkä kolme (kolmestakymmenestä) olisivat saaneet diagnoosit, vaikka eivät ihan nykyajan meiningille vedäkään vertoja. Mitä eroa on siis 2020- ja 1990-luvuissa paitsi internet ja kännykät/pädit ja 20kertainen määrä telkkarikanavia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheet eivät toimi keskenään.Liikaa avioeroja ja työttömyyttä ym. Vaikuttaa kuin se olisi kuin mitali saada lääkäriltä tällainen paperi että sinulla on se ja se bokstav/ kirjain eli Adhd ym .Ruotsissa joka toisella näköjään .
Uskon että etelän maissa välitetään enempi lapsista kuin täällä ,jossa valtio on totuttanut kansalaiset siihen että valtio hoitaa kaiken tarpeen tullen.
Jos miettii vaikka 90-lukua, niin kyllä niitä työttömyyttä ja avioeroja oli silloinkin, aika paljon enemmän kuin nyt. Silti veikkaan, että meidänkin ala-asteluokalta kaksi tai ehkä kolme (kolmestakymmenestä) olisivat saaneet diagnoosit, vaikka eivät ihan nykyajan meiningille vedäkään vertoja. Mitä eroa on siis 2020- ja 1990-luvuissa paitsi internet ja kännykät/pädit ja 20kertainen määrä telkkarikanavia?
Tuohon aikaa ei taidettu lapsia kauheasti tutkia. Häiriköt tuupattiin tarkkikselle selviämään miten pystyvät.
ADD:ta ei diagnosoida enää. Eli provohan tuo aloitus on tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ADHD tai ADD on vaan uusi (ja poliittisesti korrektimpi) nimitys lapsen kurittomuudelle. Ennen oli kurittomia lapsia ja nyt on näitä ns. nepsyjä.
Vierailija kirjoitti:
ADD:ta ei diagnosoida enää. Eli provohan tuo aloitus on tietenkin.
No voi pyhä perse sun kanssas, "ADHD:n tarkkaamaton muoto" eli entinen ADD. Onko nyt parempi mieli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se ADHD tai ADD on vaan uusi (ja poliittisesti korrektimpi) nimitys lapsen kurittomuudelle. Ennen oli kurittomia lapsia ja nyt on näitä ns. nepsyjä.
Eli onko vika siis kurinpidollisissa taidoissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ADHD tai ADD on vaan uusi (ja poliittisesti korrektimpi) nimitys lapsen kurittomuudelle. Ennen oli kurittomia lapsia ja nyt on näitä ns. nepsyjä.
Eli onko vika siis kurinpidollisissa taidoissa?
Taidoissa ja uskalluksessa. Moni vanhempi pelkää lasua ja ei siksi uskalla pitää kuria lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi mieluummin verrata johonkin muslimimaihin. Niiden penskoilla on aivan järjettömiä ongelmia joihin verrattuna ADHD suomalaiset näyttävät pyhäkoululapsilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko ne ylivilkkaat lapset kakki ADHD-tapauksia, jotka eivät sopeudu suomalaiseen, jurottavaan, tuppisuu- ja synkkämieliseen muottiin?
Suomessa diagnoosi annetaan ja sitä lähdetään hakemaan herkemmin. Siskoni asuu lapsineen toisessa Euroopan maassa, ja Suomessa hänen lapsellaan olisi varmasti diagnoosi ja tukitoimia. Porskuttaa siellä muiden mukana, selvästi käytös on poikkeavaa. Vasta tapasin myös alankomaalaisen perheen jonka pojalla oli aivan selvästi asperger. Ei mitään diagnoosia. Tai no en sitä tietenkään kysynyt mutta puheenaiheet olivat sellaisia että olisi luultavasti tullut ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi mieluummin verrata johonkin muslimimaihin. Niiden penskoilla on aivan järjettömiä ongelmia joihin verrattuna ADHD suomalaiset näyttävät pyhäkoululapsilta.
Minulla ei ole kokemusta muslimimaista, ainoastaan muslimimaista maahanmuuttaneista lapsista/perheistä, ja niillä perheillä on usein muitakin ongelmia lasten käytökseni lisäksi (työnsaannin vaikeudet, kieliongelmat, tuen puute, maastamuuton syyt [sota, katastrofi, vaino], asumisen ongelmat jne). Näissä moniongelmaisissa perheissä lie ihan "normaaliakin", että lapset alkavat oireilla. AP
Vierailija kirjoitti:
UUsi muoti diakonoosi.
Harmittaako? Sinulla on vain se tylsä ja tavallinen lukihäiriö.
Toinen ulkosuomalainen täältä etelästä. Suomessa lasten ruutuaika on todella korkea ihan pienestä lähtien. Kopioin seuraavan tekstin thl sivuilta, kirjoitettu vuonna 2021.
Puolitoistavuotiaista reilu viidennes (22,7 %) viettää ruudun äärellä yli tunnin päivässä, viiden vuoden iässä tunti ylittyy tietokoneen, pelikonsolin, tabletin tai television ääressä jo 94,6 prosentilla. Tässä iässä 10,6 prosenttia lapsista pelaa elektronisia pelejä yli tunnin päivässä ja 66,8 prosenttia katsoo digitaalisia ohjelmasisältöjä yli tunnin päivässä.
Artikkelissa mainitaan, miten lapsuuden ruutuaika alentaa sosiaalisia taitoja, ystävyyssuhteiden laatua sekä aiheuttaa ADHD oireilua.
Maakohtaisia eroja löytyy paljon, etelä-Euroopassa lasten ruutuaika on vähäisempää ja sosiaalisia suhteita arvostetaan korkeammalle. Suomessa lapset ovat heikompitasoisia keskustelemaan, ja 10-vuotiaatkin veivät juttele vaan mumisevat aikuisille emmä tiiä emmä muista tyylillä kun jännittää liikaa eikä osata olla. Tämähän ei siis lasten vika ollenkaan, mutta suomalainen yhteiskunta ulkoistaa lastenhoidon helposti joko systeemille tai puhelimille ja oireilu onkin sitten vain lopputulos yleisestä asenneilmapiiristä lapsia kohtaan.
Vaihtaisin tuttavapiiriä. Itsellä kolme kouluikäistä lasta, jotka jokainen vielä harrastaa joukkuelajeja eli noita samanikäisiä lapsia pyörii tässä lähipiirissä kymmeniä. Yhdellä on ADD diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheet eivät toimi keskenään.Liikaa avioeroja ja työttömyyttä ym. Vaikuttaa kuin se olisi kuin mitali saada lääkäriltä tällainen paperi että sinulla on se ja se bokstav/ kirjain eli Adhd ym .Ruotsissa joka toisella näköjään .
Uskon että etelän maissa välitetään enempi lapsista kuin täällä ,jossa valtio on totuttanut kansalaiset siihen että valtio hoitaa kaiken tarpeen tullen.
Jos miettii vaikka 90-lukua, niin kyllä niitä työttömyyttä ja avioeroja oli silloinkin, aika paljon enemmän kuin nyt. Silti veikkaan, että meidänkin ala-asteluokalta kaksi tai ehkä kolme (kolmestakymmenestä) olisivat saaneet diagnoosit, vaikka eivät ihan nykyajan meiningille vedäkään vertoja. Mitä eroa on siis 2020- ja 1990-luvuissa paitsi internet ja kännykät/pädit ja 20kertainen määrä telkkarikanavia?
Tuo viimeinen lause vastaa kysymyskeen miksi nämä sairaudet kasvavat .Ja aina vaan nuorempia potilaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheet eivät toimi keskenään.Liikaa avioeroja ja työttömyyttä ym. Vaikuttaa kuin se olisi kuin mitali saada lääkäriltä tällainen paperi että sinulla on se ja se bokstav/ kirjain eli Adhd ym .Ruotsissa joka toisella näköjään .
Uskon että etelän maissa välitetään enempi lapsista kuin täällä ,jossa valtio on totuttanut kansalaiset siihen että valtio hoitaa kaiken tarpeen tullen.
Jos miettii vaikka 90-lukua, niin kyllä niitä työttömyyttä ja avioeroja oli silloinkin, aika paljon enemmän kuin nyt. Silti veikkaan, että meidänkin ala-asteluokalta kaksi tai ehkä kolme (kolmestakymmenestä) olisivat saaneet diagnoosit, vaikka eivät ihan nykyajan meiningille vedäkään vertoja. Mitä eroa on siis 2020- ja 1990-luvuissa paitsi internet ja kännykät/pädit ja 20kertainen määrä telkkarikanavia?
Tuo viimeinen lause vastaa kysymyskeen miksi nämä sairaudet kasvavat .Ja aina vaan nuorempia potilaat.
Aivan, mammat työntää pädit ja puhelimet naperoiden käteen jo vauvasta. Suomessa on normaalia, että ekaluokkalaiselle hankitaan älypuhelin. Usein jo eskarissa, että -oppii käyttämään-.
Perheet eivät toimi keskenään.Liikaa avioeroja ja työttömyyttä ym. Vaikuttaa kuin se olisi kuin mitali saada lääkäriltä tällainen paperi että sinulla on se ja se bokstav/ kirjain eli Adhd ym .Ruotsissa joka toisella näköjään .
Uskon että etelän maissa välitetään enempi lapsista kuin täällä ,jossa valtio on totuttanut kansalaiset siihen että valtio hoitaa kaiken tarpeen tullen.