Lue keskustelun säännöt.
Missä vauvakuume viipyy?
08.10.2022 |
Mistä johtuu, etten ole naisena kokenut vauvakuumetta, vaikka ikää on jo +30 vuotta? En missään nimessä vihaa lapsia, mutta en ole koskaan kokenut tarvetta saada jälkeläisiä ja suvun jatkajia. Lapsena en muista koskaan haaveilleeni lapsista ja perheestä.
Lapsuuteni oli lasinen, voiko tämä liittyä tähän vahvasti? Hämärästi muistelen, että äitini olisi välillä sanonut minulle, että älä koskaan tee lapsia / perusta perhettä... Toisaalta pikkusiskoni koki vauvakuumeen (ja taitaa taaskin kokea, haluaa kolmannen lapsen) ja on tehnyt kaksi lasta miehensä kanssa.
Ikääkin alkaa jo olla sen verran, että lapsia ei kohta voi enää tehdä. Mutta mietin silti, olenko pahasti viallinen nainen, koska en ole potenut vauvakuumetta. Onko sitä mahdollista kuitenkin potea ja miten? Miten sen saa "päälle" (switch on)?
Kommentit (21)
Society pleaser tekisi lapsen tekemisen vuoksi. Mieti syitä lapsen kaipuulle. Haluatko siskon takia? Itsesi? Vai sosiaalisen paineen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 37 ja ei ole lapsikuumetta kuulunut, vaikka sitä on pitkin ikää toitotettu, että kyllä se vielä sullekin.. Nykyään kyllä jo vähenevissä määrin :)
En oikeasti usko, että kaikille tulee. Mulle ei esim. sukulaisten tai kaverien lapset aikaansaa mitään tarvetta haluta omaa, kiva niiden varsinkin leikki-ikäisten skidien kanssa on rymytä aina hetken aikaa, mutta jälkeenpäin lähinnä tulee sellainen "miten ne jaksaa jatkuvasti tuota hullunmyllyä ja lapsiperhearkea" - olo ja tekee mieli vaan mennä viltin alle lukemaan kirjaa omassa rauhassaan. Veikkaan silti, että ihan samalla tavalla vauvakuumeettomat sitä lastaan lopulta rakastavat jos kuitenkin päättävät perheen perustaa.
Mulle ei ole tullut vauvakuumetta, mutta eipä ole ollut miestäkään.
Olen yli 50 v. ei vauvakuumetta ikinä, joten ei ole tarvinnut lääkitä sitä vauvaa hankkimalla.
Minä olen 43 vee ja en ole elämäni aikanani koskaan kokenut mitään vauvakuumetta. Tässä iässä en enää edes halua lapsia mutta olen kylläkin haaveillut perheen perustamisesta ja lapsista. Mun sisko ollessaan päälle 20 hän tokaisi että hänellä olisi ollut vauva kuume. Mutta ei hänelläkään ole lapsia. Hän tosin eli parisuhteessa tuolloin päälle 20 veenä. Hänellä oli muutama parisuhde muttei tällä hetkellä elä parisuhteessa..näin se vaan menee ainaki meillä..👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole vielä näkynyt, tuskin enää tuleekaan. Ikää 36 v. En usko, että tuo asia on tahdonalainen tai "käynnistettävissä" normaalioloissa. Ehkä jonkinlainen kuolemanvaaraan joutumisen kokemus tai omien vanhempien kuolema voisi herättää tarpeen "jatkaa" elämää jälkeläisten kautta. Tai salamarakastuminen, mikä on erittäin epätodennäköinen tapahtuma.
Mulle tuli vauvakuume vasta ku eka vauva oli 2-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin te nyt tarviitte vauvakuumetta? Mun mielestä päätös tehdä tai olla tekemättä lapsia on jotenkin helpompi kun ei oo mitään kuumetta sotkemassa ajattelua.
Minä olen melkein 40, ja minulle on aika epäselvää, mitä sen vauvakuumeen on tarkoitus olla.
Minulla ei ole ikinä ollut sellaista, että oijoi miten vauvat ovat suloisia ja olisipa ihanaa kun olisi oma pieni nyytti kainalossa, jne.
Sen sijaan muutaman vuoden minulla on ollut kyllä jonkinlainen fyysinen vauvakuume... jos sitä sellaiseksi voi sanoa? Siis sellainen, että ajatus itse raskautumisesta kiihottaa fyysisesti, aika kovastikin. Tällaista ei ollut ennen, se on tosiaan vasta muutaman vuoden vanha "pakkomielle" ajatuksen tasolla. Ehkä jotain biologisen kellon kuolonkorinoita, en tiedä.
Mutta ei kuitenkaan innosta niin tarpeeksi, että sen takia olisin lähtenyt vauvaa tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ollut vauvakuumetta. Ajattelin, että parempi hankkia lapsia kuin olla hankkimatta. Pelkäsin, että katuisin myöhemmin lapsettomuutta. Ja en ole siis koskaan katunut tätä päätöstä.
Ap ilmeisesti haluaisi haluta saada lapsia, mutta kun ei vaan halua? Erikoinen ongelma. Luulisin, ettei niitä lapsia kannata kuitenkaan yrittää väkisin tehdä, jos niitä ei oikeasti halua. Varsinkaan, jos tässä on taustalla jotkut sosiaaliset paineet itsesi ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ilmeisesti haluaisi haluta saada lapsia, mutta kun ei vaan halua? Erikoinen ongelma. Luulisin, ettei niitä lapsia kannata kuitenkaan yrittää väkisin tehdä, jos niitä ei oikeasti halua. Varsinkaan, jos tässä on taustalla jotkut sosiaaliset paineet itsesi ulkopuolelta.
Mitä ihmeellistä tuossa on? Ajatuksen tasolla haluaisi ehkä lapsia, mutta tunteen tasolla ei. Ja miettii, saako sellaista tunnetta mistään.
Itsekään en potenut vauvakuumetta ennen kuin olin jo saanut yhden lapsen. Tiesin kyllä aina, että haluaisin perheen, mutta vauvakuumetta ei ollut ikinä. Ensimmäisen lapsen jälkeen tiesin miltä se rakkaus ja oman lapsen hoivaaminen tuntuu, silloin alkoi vauvakuumekin tulla ihan itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 37 ja ei ole lapsikuumetta kuulunut, vaikka sitä on pitkin ikää toitotettu, että kyllä se vielä sullekin.. Nykyään kyllä jo vähenevissä määrin :)
En oikeasti usko, että kaikille tulee. Mulle ei esim. sukulaisten tai kaverien lapset aikaansaa mitään tarvetta haluta omaa, kiva niiden varsinkin leikki-ikäisten skidien kanssa on rymytä aina hetken aikaa, mutta jälkeenpäin lähinnä tulee sellainen "miten ne jaksaa jatkuvasti tuota hullunmyllyä ja lapsiperhearkea" - olo ja tekee mieli vaan mennä viltin alle lukemaan kirjaa omassa rauhassaan. Veikkaan silti, että ihan samalla tavalla vauvakuumeettomat sitä lastaan lopulta rakastavat jos kuitenkin päättävät perheen perustaa.
Ottamatta kantaa kenenkään kuumeisiin ja valintoihin (jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee) mutta huomaa lapsettomien ajattelutavan: "miten ne jaksaa jatkuvasti tuota hullunmyllyä.."
Lapsi kasvaa ja kehittyy koko ajan. Se arki ei tule olemaan samanlaista koko ajan. Mitä teit kaksi vuotta sitten? Tai kolme vuotta sitten? Tuntuuko, että vastahan se oli? Niinpä. Aika menee nopeasti ja ihmissuhde omaan lapseen kehittyy jatkuvasti eri tavoin. Se ei ole jatkuvasti samaa hoivaa ja huolehtimista.
Itsellä ei ollut mitään vauvakuumetta, mutta tehtiin silti kaksi lasta koska haluttiin. Ei siihen liittynyt mitään muuta, kuin ajattelua siitä, että haluammeko lapsia ja onko meillä siihen rahaa.
Nyt huomaan lievää vauvakuumeilua, kun näen pieniä lapsia ja luulen sen enemmän liittyvän siihen, että ikäni vuoksi alkaa olla viime hetket tehdä lapsia, jos tahtoo. Varmaankin siis joku hormonihomma.
En ole kuitenkaan lisää vauvoja tekemässä, sillä kuumeilusta huolimatta en niitä tahdo.
Lapseni on 22v, eikä minulla ole koskaan ollut vauvakuumetta.
Tuttu tunne. Ajatuksen tasolla haluaisin lapsia mutta en taida uskaltaa ryhtyä siihen. Minusta olisi kiva olla isojen lasten äiti, mutta aika kun lapset ovat pieniä hirvittää. Jos parisuhde kaatuu, jos lapsi onkin niin hankala että menee hermot, jos en jaksakaan ja masennun tai jos puoliso ei jaksakaan ja minähän en edes halua pärjätä yksin....
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vauvakuume voi vielä tulla, 30 v on aika nuori kumminkin. Minua ei lapset ja lisääntyminen kiinnostaneet yhtään ja sitten yhtäkkiä n. 31v ikäisenä iski se vauvakuume.
Tämä. Tuttavapiirissäni on paljon naisia, jotka eivät ole vielä 30v halunneet lasta, mutta sitten 32-37v onkin ajatus muuttunut ja tullut olo, että lapsi saa tulla jos tulee.
Vauvakuume tuntuu kyllä olevan harvinaista, sitä ei moni vanhemmaksi päätynytkään ole tainnut kokea.
No, sellainen ehkä tulee, jos kokee ettei voi saada. Sitten sitä alkaakin haluta kahta kauheammin. Vauvakuume on mielestäni monen asian summa. Itselläni pelot raskautumista ja lapsen mukanaan tuomaa vastuuta kohtaan poistuivat, kun lähipiirissäni alettiin lisääntyä. Olin 30-35. Sopiva mieskin osui sitten kohdalle. Aika nopeesti oli sitte ns. pullat uunissa. Eikä kyllä ole koskaan kaduttanut.
Tässäkin asiassa olemme yksilöitä. Joku ei koe ollenkaan,toinen haluaisi jos tulee , kolmas haluaa ehdottomasti jne...Ei minullakaan sellaista kuumetta ollut vaikka toki lapsi sai tulla kun tuli.