Te joita ei ahdista sota, miten ajattelette asiasta?
Kommentit (92)
russakka voi lopettaa heti luikkimalla ulos Ukrainasta.
Ajattelen, että kaikki kääntyy lopulta kuitenkin hyvin. Siis meidän kannalta. Ukrainalaiset kärsivät tietty, jos kaikki jatkuu. Jos Venäjälle tulee vallankääppaus, niin uskon valtaannouseen olevan entistä parempia. Jos Venäjä käyttää ydinaseita, niin Nato tuhoaa ne, eikä sitten Venäjä kiusaa kerään 50 vuoteen.
En näemitään skenaariota, joka olisi kauhea meidän kannalta.
Ei siihen oikein voi itse mitenkään vaikuttaa. Jos tulee sota, niin sitten vaan täytyy elellä sen systeemin mukaan.
Stressaan korona-ajasta. En jaksa stressata sodasta. Suomi ei vielä ole sodan osapuoli ja hyvä, errä ollaan haettu Natoon.
Vierailija kirjoitti:
Ei me sille mitään mahdeta. Tulee jos tulee. Turha etukäteen on surra asiaa. Ja jos sitä sodan tiimellyksessä kuolee, niin sitten niin käy. Joskus me kaikki kuollaan kuitenkin. Miksei sit vaikka sodassa. Who cares
Ei minuakaan ahdista sota, joka ei vielä ole täällä, mutten kylläkään ajattele, että sodassa kuoleminen on noin yksinkertaista. Aika moni kärsii pitkään. Jotkut joutuvat kidutetuiksi. Hyvähän se on niillä, joilta menee henki silmänräpäyksessä, mutta se ei ole kaikkien onnellinen kohtalo.
En ajattele!
Sota tulee jos tulee ajattelin sitä tai en, niin miksi tuhlata ehkä viimeiset normaalit ja onnelliset päivät murehtimiseen.
Voisin sanoa, että en jaksa koska siitä ei ole mitään hyötyä. Mutta totuus on se että se ei vaan pelota. Samalla tavalla kun ei ole nälkä tai pissahätä niin ei ole sodan pelkoa. Tiedä sitten mistä se johtuu. En tiedä saisinko itseni lietsottua paniikkiin jos oikein kovasti yrittäisin?
Ei ahdista koska mitään sotaa ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei me sille mitään mahdeta. Tulee jos tulee. Turha etukäteen on surra asiaa. Ja jos sitä sodan tiimellyksessä kuolee, niin sitten niin käy. Joskus me kaikki kuollaan kuitenkin. Miksei sit vaikka sodassa. Who cares
Ei minuakaan ahdista sota, joka ei vielä ole täällä, mutten kylläkään ajattele, että sodassa kuoleminen on noin yksinkertaista. Aika moni kärsii pitkään. Jotkut joutuvat kidutetuiksi. Hyvähän se on niillä, joilta menee henki silmänräpäyksessä, mutta se ei ole kaikkien onnellinen kohtalo.
Noin on. En murehdi sotaa, kun se ei vielä ole täällä.
Josbsota tulee, niin se ei ole sellainen, että joko kuolet nopeasti tai et kuole.
Siinä on esim sellainen ongelma, että saattaa tulla jonkun muun asian takia kitumista. Vaikka diabeetikko ei saa lääkkeitään tms.
Ja sitten maa saatetaan vallata, jolloin on omaisuuden uusjako ja tänne tulee valloittajan lait. Eli ei demokratiaa enää. Mutta vaikka tiedän nuo ongelmat, niin en ajattele niitä pelolla. Nyt ei sota koske onneksi suomea. Voi olla, ettei tulevaisuudessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Konservatiiviset, uskolliset, oikealla olevat reagoivat enemmän pelon kautta.
Olen nelonen.
Minä olen oikealla, kosnervatiivinen ja uskollinen,..
Olen saanut alapeukkuja. Olisi kiva tietää miksi?
Putinin Hersonin rintamakin romahtaa
Ukraina edennyt 30 km eilen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konservatiiviset, uskolliset, oikealla olevat reagoivat enemmän pelon kautta.
Olen nelonen.
Minä olen oikealla, kosnervatiivinen ja uskollinen,..
Olen saanut alapeukkuja. Olisi kiva tietää miksi?
En laittanut alanuoli mutta se ydinsota lähellä suomea ei ole mikään pikkujuttu.
Olemme kaikki samassa veneessä. Se lohduttaa ja koronan jälkeen on jotain kansaa yhdistävää. Ennen helmikuuta sai pelätä rokottamattomana, pääseekö enää edes töihin, kun puhuttiin rokotepassista. Kahtia jako oli niin jyrkkä, että tunsin olevani yhteiskunnan hylkiö ja pohjasakkaa. Valmistauduin oikeasti siihen, että pitää lopettaa työt eikä rahaa saa mistään. Stressi lieveni heti, kun uutiset täytti sota (niin typerältä kuin se kuulostaakin).
Nyt voidaan vetää yhtä köyttä. Ehkä olen myös asennoitunut kuolemaan niin, että tulee jos tullakseen. Tilanne myös inspiroi keräämään kotivaraa ja opettelemaan uusia taitoja. Positiivisen uteliaana googlaan ja tutkin, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon sodan tai jopa "maailmanlopun" tullessa.
En yleensäkään etukäteen murehdi ja stressaa asioita joille en itse mitään voi. Sota tulee tai on tulematta, keskityn elämään elämääni. Jossittelu syö vain ihmistä ja voimavaroja.
Venäjä ei kovin helposti lähde laajentamaan sotaa Ukrainan ulkopuolelle. Suomi ei todellakaan kuulu ensisijaisiin kohteisiin. Ihmeitä pitäisi tapahtua että Suomen ja Venäjän välille puhkeaisi aseellinen konflikti. Jos tällainen ihme tapahtuisi niin murehtimisen aika olisi sitten.
Ihmisen sopeutumiskyky on ihmeellinen. Ukrainan kriisiin ainakin itse olen jo tottunut.
En jaksa murehtia asiaa, joka ei välttämättä edes tapahdu koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konservatiiviset, uskolliset, oikealla olevat reagoivat enemmän pelon kautta.
Olen nelonen.
Minä olen oikealla, kosnervatiivinen ja uskollinen,..
Olen saanut alapeukkuja. Olisi kiva tietää miksi?
En laittanut alanuoli mutta se ydinsota lähellä suomea ei ole mikään pikkujuttu.
No siitäkin ajattelen, että se on tarpeeksi kaukana. Olihan se tsernobyl myös.
Ja jos venäjä vetää ydinasekortin, niinnse käyttää taktista asetta, sen laskeuma ei tule tänne. Ja nato ei vastaa ydinaseilla, vaan pommittaa ihan muuten vaan jotain tuusan nuuskaksi.
Lyman jo vallattu 🤣
koko pohjoinen rintama romahtaa, rautatiet ja kulkureittien solmukohdat kohta Ukrainan hallussa 🤣
Reservit ilman koulutusta paikkaamaan epätoivossa🤣
No onhan se hyvin surullista ukrainassa, kuinka miljoonien kodit on tuhottu ja kaikilla on vaikeaa.
Sama voi tulla meillekkin säälimätön vihollinen.En niinkään ole itsestäni huolissa vaan pojastani ja hänen pikku lapsestaan sekä puolisostaan. Onhan se ahdistavaa ajatella asioita.
Ei me sille mitään mahdeta. Tulee jos tulee. Turha etukäteen on surra asiaa. Ja jos sitä sodan tiimellyksessä kuolee, niin sitten niin käy. Joskus me kaikki kuollaan kuitenkin. Miksei sit vaikka sodassa. Who cares