Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
nelivuotiaan uhma, hermot koetuksella
21.05.2010 |
Tyttöni on ollut syntymästä asti luonteeltaan tempperamenttinen ja uhmaa on ollut moneen otteeseen. Nyt neljävuotiaana tilanne on ihan kaoottinen. Illalla viimeisenä selitin hänelle päättäväisesti mutta rauhallisesti ettei ketään lyödä, ei huudeta, ei potkita...hän pyysi anteeksi ja oli ymmärtävinään sen pienen hetken. Aamulla sama lyöminen minua äitiä kohtaan alkoi ennenkuin hän edes silmiä oli avannut. Omistamme mielestäni ihan normaalin perheen joten kaikki perusasiat on ok.
Ymmärrän, että lapsi on ihan hukassa itsensä kanssa joten joka välissä selitän hänelle kuinka äiti rakastaa pientä prinsessaa vaikka lyöt kuinka mutta silti lyöminen ei ole sallittua. Olisi kiva saada vinkkejä mitkä keinot ovat tehonneet vai auttaako tähän vain aika...tää on vaan niin kuluttavaa vaikka tietääkin että vaihe menee joskus (toivottavasti pian) ohi. Ennenkuin tuleekin seuraava uhman vaihe...
Kuulostaako tutulta?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Meillä samaa viisivuotiaan kanssa. Ei sinun joka välissä tarvitse painottaa rakkauttasi, voit kyllä välillä ihan kiukustuakin lapselle. Lapsi ei ole "ymmätävinään" vaan tilanteet muuttuvat ja asiat unohtuvat; joka päivä on uusi päivä... Lyömistä ei pidä hyväksyä missään tapauksessa eikä lapsi saa höykyttää vanhempaansa. Laita selkeät rajat ja noudata niitä. Meillä lähtee lempilelu jäähylle varoituksen jälkeen, jos muksu ei usko. Jos lyö, varoitus ja jos lyö uudestaan, muksu/lelu jäähylle. Eikä itkulla saa mitään antaa periksi. Minä totean usein lapselle, et kiukutella saa, mutta sillä ei saa periksi mitään. Antaa kersan huutaa kurkku suorana, jos siltä tuntuu, ei siihen maailma kaadu. Äiti on kyllä lähellä ja ottaa syliin heti, kun lapsi haluaa. Tsemppiä.