Yhteenmuuton ahdistus, kun mies _vaatii_ yhteistä isoa peittoa parisänkyyn
Kuulemma yhteinen iso peitto on itsestäänselvyys parisängyssä. Miehen vanhemmillakin on, joten hänelle on tärkeää, että meilläkin olisi. Olen vahvasti tätä vastaan. Ahdistun jo pelkästä ajatuksesta ja haluan ehdottomasti oman peiton. Ehkä koko yhteenmuutto ei ole mun juttu, kun tuo ahdistaa. Ollaan kyllä tunnettu vasta puolisen vuotta, joten ehkä vielä ei ole aika, kun ahdistaa niin kovasti.
Kommentit (136)
Mä olen aina nukkunut oman peiton alla, pitkässä parisuhteessakin. Haluan nukkua omassa rauhassa, en kylki kyljessä toisen kanssa. Enkä halua tapella peitosta keskellä yötä.
Noin päätin myös 50 vuotta sitten kun yhteen muutettiin. Oma peitto jonka saa kääriä ympärilleen miten tahtoo. Joskus pitää nuortenkin parien nukkua hyvää ja virnistävää unta ilman että toinen on vienyt peiton itselleen.
Yhteisen peiton alla pierujen hajut yhdistyy. Se on sitä tosirakkautta.
Meillä oli joskus parivuoteessa iso peitto, mutta kyllä pienet peitot ja erilliset sängyt on helpommat että voi omaan tahtiin uusia esim peiton ja patjan.
Miehelle iso peite, sinulle oma pienempi.
Ei, ei, ei.
Mulla pitää olla erikseen kesäpeitto ja talvipeitto, miehellä on vaan sen lempitäkki. Ehkä sen vanhemmat on jotenkin sellaisia, ettei kumpikaan rohmua peittoa.
Kas kun ei yhteinen tyyny.
Yhteinen peitto on käytännöllisestikin hankala, ei mahdu tavan pyykkikoneeseen.
Yäk, sanoisin, että ottaa ihan keskenään ison oman peittonsa, ostaa siihen pussilakanat, pesee ne ja petaa sen ihan itse, mutta itselle ottaisin oman normaalin peiton.
Mulle ei ole ongelma nukkua yhteisen peiton alla. Toinen kun lämmittää vieressä ei tule kylmä vaikkei olisi käärinytkään peittoa ympärilleen.
Pitäähän sitä naisella olla itsemääräämisoikeus sängyssäkin eli oma täkki. Miten olisi oma makuuhuone molemmille?
Vierailija kirjoitti:
Puolen vuoden jälkeen muutto yhteen? Kehotan sinua oman peiton lisäksi pitämään oman asunnon.
Täh? Mieheni muutti 25 vuotta sitten luokseni periaatteessa jo parin viikon päästä ja kokonaan noin kolmen kuukauden yhdessäolon jälkeen. Olemme vieläkin onnellisia yhdessä.
Tosin mieheni ei ollut mikään tuollainen tyyppi kuin ap:lla.
Yhteinen peitto on hyvä tapa pilata yöunet.
Me ollaan oltu onnellisesti naimisissa yli 20 vuotta eikä nukuttu yhtään yötä saman peiton alla. Hotelleissakin pyydetään aina omat peitot.
AP tässä. Onpas kiva huomata, että tämä yhteinen peitto ei ole enää "pakollinen". Ilmeisesti tuo on vanhemman ikäluokan keskuudessa yleisempi ilmiö. Tästä tulee kyllä kynnyskysymys. Laitan tänään kovan kovaa vasten, kun äijä tulee illalla käymään. Jos ei kelpaa, niin sitten en kyllä suostu muuttamaan yhteen.
Meillä on mun luona yhteinen peitto ja kyllä molemmille on tähän asti tämä riittänyt. Tarpeen vaatiessa saadaan myös omat peitot täällä mun luona myös. Miehen luona on kaksi erillistä pientä peittoa, mutta hän silti ottaa mut aina oman peittonsa alle. Tai siis siirtää mun peiton pois päältäni ja laittaa omansa meidän päälle.
Puolen vuoden jälkeen muutto yhteen? Kehotan sinua oman peiton lisäksi pitämään oman asunnon.