Miksi mun lapsi itkee kaikesta?
Alan olla epätoivoinen. Nelivuotias lapseni itkee aivan pienistäkin asioista. Hän on aina ihan pienestä saakka ollut aika itkuherkkä, mutta miksi se ei näin iän mukana ole vähentynyt. Saattaa itkeä joka päivä useammasta eri asiasta. Ei itke pitkään, jonkun minuutin, mutta kuitenkin. Olen yrittänyt tehdä kaikkeni, että lapsella olisi hyvä elämä, mutta alan kohta itsekin itkeä, kun kaikki on itkua vain. Miten tähän saisi muutosta aikaiseksi?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Koska et ole osannut kasvattaa lastasi.
Anna kun arvaan, olet yh?
En ole yh. Ja uskon osaavani kasvattaa ihan siinä missä kuka vain muukin. Ap
Hän on herkkä luonne. Hänellä voi olla ihan hyvä elämä itkuista huolimatta. Tärkeintä on, että hyväksyt hänet ja hänen itkunsa, etkä anna ymmärtää että hänessä on jotain vikaa koska hän on herkkä. Tai että itku on jotenkin paha asia.
Itse olen myös aina ollut itkuherkkä, ja olen aikuisenakin. Ei siitä mitään haittaa ole.
Minä itkin lapsena joka päivä, olen aina ollut herkkä. Kun lähdin kouluun tajusin että pitää vähän tsempata ja sen jälkeen en enää itkseskellyt useinkaan. Mutta aikuisenakin olen niitä naisia jotka itkevät "häissä ja hautajaisissa".
Ollaan yksilöitä.
Onko lapsi tunneherkkä?
Voiko kyseessä olla b-vitamiinien puute tai kuluttaa niitä runsaasti.
Lasten itku tarttuu itsellekin 😯
Olen tunteellinen ja empaattinen.
erityisherkät ovat rasittavia. siis ap ja lapsi molemmat jos nyt lasta voi sellaiseksi kutsua, kun se itkee päivässä 4x1min.
Kotona on opittu että itkemällä saa tahtonsa läpi.
Tulevaisuuden uhriutuja.
Meillä kanssa lapset itkuherkkiä, mutta ovat osaltaan oppineet siihen. Ovat oppineet saamaan rajatonta huomiota jatkuvalla itkulla vaikka mikään ei olisi oikeasti hätänä. Tyyliin pakastimessa ei ollutkaan juuri sitä lempijäätelöä. Kouluikäisistä kyse ja ei, eivät ole minun kasvattamiani eikä biologisesti omia. Omaa lastani kasvatan kestämään myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä ja annan huomiota muutoin kuin ainaisella itkemisellä.
Vierailija kirjoitti:
Hän on herkkä luonne. Hänellä voi olla ihan hyvä elämä itkuista huolimatta. Tärkeintä on, että hyväksyt hänet ja hänen itkunsa, etkä anna ymmärtää että hänessä on jotain vikaa koska hän on herkkä. Tai että itku on jotenkin paha asia.
Itse olen myös aina ollut itkuherkkä, ja olen aikuisenakin. Ei siitä mitään haittaa ole.
Mutta onhan hänessä nyt jotain vikaa, ei siksi että on herkkä, vaan koska jatkuvasti märisee! Onko noin muuten huomiohakuinen?
Olisko vika siinä että sulla on joku pakkomielle saada se itku loppumaan ja oot aina kaikkes tehny että itku loppuisi.
Toiset tuskailee sitä kun laps ei syö kunnolla/ollenkaa, vaikka ovat aina muistaneet tehdä siitä niin ison numeron ettei laps pysty enää syömään ku jo ajatus ruoasta alkaa oksettaa/itkettää jne.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi tunneherkkä?
Voiko kyseessä olla b-vitamiinien puute tai kuluttaa niitä runsaasti.Lasten itku tarttuu itsellekin 😯
Olen tunteellinen ja empaattinen.
Aiheuttaako B- vitamiinin puute itkuisuutta?
Tietää että itkemällä saa huomiota
Koska et ole osannut kasvattaa lastasi.
Anna kun arvaan, olet yh?