Te jotka ette, syystä tai toisesta, pidä aikuisen lapsenne seurustelukumppanista, miten olette pystyneet olemaan näyttämättä
asiaa lapsellenne, ja muutenkin tulemaan ns. sinuiksi asian kanssa että lapsellanne on kumppani josta ette pidä?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin viileän ystävällinen pystyn olemaan. Ollut kolmasti naimisissa, viis lasta, viimesen avioliton jäleen yks avoliitto, nyt alkanut raskaus pojalleni. Pettynyt poikaani, eikö olisi löytänyt paremman elämänhallinnan omaavaa naista . Hänellä yksi liitto takana ja nuoret aikuiset lapset.
Ymmärrän ettei kaikilla henkilökemiat kohtaa, mutta aika vähästä teet päätelmiä naisen elämänhallinnasta. Et kuitenkaan tiedä erojen taustoja ym.
Sitä kutsutaan kasvatukseksi. Et tiennyt? Kun on kasvatettu oikein, tietää pitää määtätyissä tilanteissa mielipiteen omanaan. Sinä et? Voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan kasvatukseksi. Et tiennyt? Kun on kasvatettu oikein, tietää pitää määtätyissä tilanteissa mielipiteen omanaan. Sinä et? Voi voi.
Sitähän tässä juuri kysyttiin että miten parhaiten pystyisi tulemaan toimeen omien negatiivisten tunteidensa kanssa kun niitä ei voi kertoa ja näyttää.
Olen tekemisissä ko. henkilön kanssa mahdollisimman vähän. Toki samalla myös oman lapsen kanssa yhteydenpito ja tapaamiset jääneet vähiin, mikä on surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin viileän ystävällinen pystyn olemaan. Ollut kolmasti naimisissa, viis lasta, viimesen avioliton jäleen yks avoliitto, nyt alkanut raskaus pojalleni. Pettynyt poikaani, eikö olisi löytänyt paremman elämänhallinnan omaavaa naista . Hänellä yksi liitto takana ja nuoret aikuiset lapset.
Ymmärrän ettei kaikilla henkilökemiat kohtaa, mutta aika vähästä teet päätelmiä naisen elämänhallinnasta. Et kuitenkaan tiedä erojen taustoja ym.
Kyllähän siinä hätäisyyttä on ratkaisuissa ja ehkäisy unohtunut. Kolme liittoa ja avoliitto, ei kovin harkitsevaiselta vaikuta. Ja heti taas raskaaksi, tosin poikani on sen siemenen antanut mutta miksi heti suhteen alkamisen.
Ajattelen, että ei ole minun asiani pitääkään hänestä, vaan käyttäytyä kohteliaan ystävällisesti kuten kaikkia ihmisiä kohtaan. Tärkeää on, että lapseni on hänet valinnut ja he pitävät toisistaan. Lisäksi yritän nähdä hänessä myös hyvää, jota uskon kaikissa ihmisissä olevan.
Jotenkin viileän ystävällinen pystyn olemaan. Ollut kolmasti naimisissa, viis lasta, viimesen avioliton jäleen yks avoliitto, nyt alkanut raskaus pojalleni. Pettynyt poikaani, eikö olisi löytänyt paremman elämänhallinnan omaavaa naista . Hänellä yksi liitto takana ja nuoret aikuiset lapset.