Paniikkihäiriöstä kärsivät, onko oireitanne joskus vähätelty?

muilla ihmisillä on vaikeuksia asettua toisen asemaan. Käskevät ryhdistäytyä, kyselevät eikö jo helpota, mikä ei tosiaankaan helpota

Lääkäriin en voi mennä paniikkikohtausten enkä muidenkaan mt-ongelmieni takia, koska en voi myöntää kenellekään mielenterveydessäni olevan häikkää. Läheiseni kärsivät, mutta pääasia että kulissi säilyy. Tosin jotkut mokomat näyttävät näkevän kulissini läpi; he ovat minulle kauhea uhka ja heitä yritän hutkia sokkona millä tahansa.

Kun kyseisestä vaivasta ei kärsi, niin on tosi vaikea kuvitella, että joku menee PANIIKKIIN vaikka jossain ruokakaupassa? Se on niin todella outoa! Mitä ihmeen panikoimista siellä on? Ketään ei kiinnosta, mitä muut siellä tekee, kukaan ei tuijota. Mitä ihmettä?



Kyllä siinä ensimmäinen ajatus on, että "ryhdistäydy!"



Varmaan hankala vaiva, mutta...

Menin lääkäriin apua saadakseni ja sainkin lähetteen psykiatrille. Aika meni puolen vuoden päähän. :)



Auttoi siis kovasti.