ET vai uskonto ekaluokkalaiselle?

Jos ei lapsellanne ole käytössä oppikirjaa, kyselkää sen perään. Jos uskonnossa käytetään oppikirjaa, tulisi myös elämänkatsomustiedon oppilailla olla oikeus kirjaan!





Miina, Ville ja vintiöt - Elämänkatsomustieto

Satu Honkala, Kimmo Sundström, Ritva Tuominen



Tämä kirja on elämänkatsomustiedon opiskeluaineisto, jota voi käyttää erilaisissa 1.–5. -luokkien yhdysryhmissä. Kirjan sisältö on ryhmitelty opetussuunnitelman neljän aihepiirin mukaisesti niin, että jokaisesta on esillä yksi teema: Ystävyys, Erilaisuus ja suvaitsevaisuus, Yhdessä eläminen sekä Minä ja luonto.



Kirjan aihepiirejä on hyvä lähestyä oppilaiden kiinnostuksen mukaan ja syventyä niihin yhteisten tutkimusten avulla. Kirjan kuvien, kysymysten ja kertomusten tarkoitus on virittää keskustelua ja saada oppilaat pohtimaan erilaisia aiheita. Hyvät ajattelun taidot ovat kirjan keskeinen tavoite.



107 s.

Tuotanto: Opetushallitus 2006 3. painos

Tuotenumero: 1120001, ISBN 978-952-13-2901-2

Lapsemme on tykännyt kovasti elämänkatsomustiedosta. On mielenkiintoista ja puhutaan myös uskonnoista. Itse pidän opetussuunnitelmia ja oppikirjaa oikein hyvinä.



Ajatuksena oli, että voisin lukea lapsen kanssa myös uskonnon oppikirjan. Samalla voisimme vertailla oppiaineita yhdessä.



Käsitykseni on, että ET:n tunneilla aito suvaitsevaisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat paremmin esillä kuin uskonnon tunneilla. ET:n tunneilla oppii myös tärkeitä ajattelutaitoja ja kyseenalaistamistakin.



Juttele lapsen mahdollisen ET:n opettajan kanssa ja päätä sitten, kumpi oppiaine sopii teille paremmin.

Havaintoni mukaan ET-opettajissa on enemmän uskoon totaalisesti tympääntyneitä kirkonvihaajia kuin uskonnonopettajissa hihhuleita. Olisin vähintään yhtä huolissani siitä, miten uskontokielteinen ET-ope opettaa lapsille kunnioitusta erilaisuutta ja kaikkien ihmisten kunnioitusta kohtaan, suvaitsevaisuutta jne., kun itse eivät tunnu suvaitsevan mitään muuta näkökantaa kuin omansa.

Muistakaapa nyt hyvät ihmiset se, että elämänkatsomustiedon opettajat voivat olla hyvinkin uskovia ihmisiä! Vastaavasti uskonnon opettaja saa lainkin mukaan olla kirkkoon kuulumaton ateisti! Opettajan ammattitaitoon kuuluu se, että hän opettaa opetussuunnitelmien mukaan riippumatta siitä, mikä hänen oma maailmankatsomuksensa on.

Taitaisi tehdä meistä jokaiselle hyvää vierailla niin elämänkatsomustiedon kuin uskonnonkin tunneilla. Koulussahan on avoimet ovet kaikille.

Itse tunnen oikein fiksuja ja päteviä elämänkatsomustiedon ja uskonnon opettajia. En ole törmännyt kirkonvihaajiin tai hihhuleihin :) Omalle lapselleni valitsen oppiaineen (ET:n) opetussuunitelmien perusteella.

Evankelisluterilainen uskonto

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen

tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

VUOSILUOKAT 1–5

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.

TAVOITTEET

Oppilas

• oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä

• tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin

• tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin

• ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden

• tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan

• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin

• oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista.

KESKEISET SISÄLLÖT

Luottamus ja turvallisuus

• oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita

• Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä

• minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä

• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus

• teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia

• suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia

• alku- ja patriarkkakertomukset

• Egyptistä Luvattuun maahan

• Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous

Eettisyyteen kasvaminen

• ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta

• kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä

• yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus

Luterilaisen kirkon elämä

• seurakunta oppilaan elämässä

• kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja

• luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta

• seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä

• kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita hengellisiä lauluja

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

• oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla

• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen

Oppilas

• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia

• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan

• tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä

Oppilas

• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta

• tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia

• näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

• hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta

• osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä

• pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

Oppilas

• kykenee eettiseen pohdintaan

• tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään.

7.12 Elämänkatsomustieto

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.

Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

VUOSILUOKAT 1?5

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta

• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.

KESKEISET SISÄLLÖT

Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen

• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys

• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä

• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa

• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä

• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet

• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus

• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö

• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia

Yhteisö ja ihmisoikeudet

• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö

• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ihminen ja maailma

• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa

• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta

• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita

• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon

• ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä

• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)

• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella

• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään

• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita

• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen

• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.

Ihminen ja maailma

Oppilas

• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä

• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle

• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.

tunnustukselliselta. Ihmettelen ateistia joka pystyy sitä opettamaan vaivaantumatta.

Omalle lapselleni valitsen oppiaineen (ET:n) opetussuunitelmien perusteella.

Koska olen itse uskonnoton, tuntuisi hassulta, jos lapseni käyttäisi viikottain paljon aikaa kristinuskon oppien ja historian opiskeluun. On todettu, että nykyisten opetussuunnitelmien vallitessa suomalaiset lapset ja nuoret opiskelevat kristinuskon historiaa huomattavasti enemmän kuin mitään muuta historian osa-aluetta. Kristinuskolla on toki ollut suuri vaikutus kulttuuriimme, mutta kohtuus kaikessa!

Raamatun kertomuksetkin kuuluvat yleissivistykseen, mutta niin kuuluu monet muutkin kertomukset ja teokset! En siis koe, että lapseni tulisi joka viikko opiskella Raamattua.

miten painottaa asioita yms



mä valkkaisin uskonnon opetuksen, voihan sen ajatella ihan perustietämyksenä luterilaisuudesta ja kotona puhua lisää asioista lapsen kanssa

mutta lapsi osallistuu uskonnon tunneille.



Kaksi syytä: ET olisi pidentänyt päivää.



Ja yleissivistyksen kannalta on hyvä oppia uskonnon peruskäsitteet, vertauskuvia jne.

että lapsi menee et tunneille, koska emme kuulu kirkkoon emmekä halua sitä maailmaa lapsellemme opettaa. Uskonnonopetus ei ole ikinä ollut "puolueetonta" tiedon jakamista eri uskonnoista, mun kokemusten mukaan...ylessivistystä saa ihan samalla lailla et tunneilla, eri asioihin toki painottuen.

mutta lapsi osallistuu uskonnon tunneille.

Kaksi syytä: ET olisi pidentänyt päivää.

Ja yleissivistyksen kannalta on hyvä oppia uskonnon peruskäsitteet, vertauskuvia jne.

Luterilaisuudessa ei ole mitään vikaa.

Kulttuurina :)

Haluan että lapseni saa yleissivistävää opetusta maailman uskonnoista, toki myös evankelisluterilaisesta kirkosta ja suomalaisten uskosta. Minulla on niin kauhea kammo omista tunnustuksellisista uskonnontunneista etten halua lapseni joutuvan tuhlaamaan kouluaikaansa moiseen höpsötykseen. Uskonnollisiin tilaisuuksiin saa toki osallistua.

Meillä koko perhe on uskonnoton, ja ET oli luonnollinen valinta. Jokainen voi halutessaan vertailla uskonnon ja ET:n ops:eja sekä oppikirjoja. Täällä joku antoikin jo et:n opetussuunnitelman, ja tämän linkin kautta löytyy lisää tietoa: http://www.et-opetus.fi



Minusta nykyisessä uskonnon opetuksessa on se ongelma, että siellä tosiaankin opetetaan uskonnollisia väitteitä tosiasioina. Esim. väitetään, että jumala on olemassa, jumala on luonut maailman, ja että rukouksella on jotain vaikutusta.



ET:ssä myös käsitellään monipuolisesti erilaisia katsomuksia ja suomalaista kulttuuria (lukuisten muiden tärkeiden asioiden lisäksi).



Nykyiset uudet alakoulun oppikirjat (Miina, Ville ja Vintiö -sarja) ovat todella hyvin tehdyt.

Tähänkin sivustoon kannattaa tutustua, jos on aikaa:



http://etopetus.wordpress.com/usein-kysyttyja-kysymyksia/



"Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma asettaa opetuksen arvolähtökohdiksi muun muassa ihmisyksilöiden arvokkuuden, yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioituksen, demokratian vahvistamisen, myönteisen monikulttuurisuuden, globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen tukemisen."

Kuka enää haluaa lapsilleen uskonnon opetusta? Menneisyyttä...

juuri olen tavannut erittäin tarkkaan kaikki paperit mitä tuli tulevalle ekaluokkaliselle. JOs kuuluu ev.lut seurakuntaan, pitää osallistua uskonnon opetukseen.

Kyllä kirkkoon kuuluva saa valita ET:n-ap

juuri olen tavannut erittäin tarkkaan kaikki paperit mitä tuli tulevalle ekaluokkaliselle. JOs kuuluu ev.lut seurakuntaan, pitää osallistua uskonnon opetukseen.

Kyllä kirkkoon kuuluva saa valita ET:n-ap

Kirkkoon kuulumattomat saavat valita, opiskelevatko elämänkatsomustietoa vai uskontoa. Jos haluaa lapsensa opiskelevan ET:a, täytyy lapsi erottaa kirkosta.

Nykyinen käytäntö on järjetön. Toivottavasti se muutetaan pian. Järkevintä olisi, että jokainen perhe saisi valita, opiskeleeko lapsi ET:a vai uskontoa - ilman että täytyy erota kirkosta ensin.

Kirkkoon kuulumattomat saavat valita, opiskelevatko elämänkatsomustietoa vai uskontoa. Jos haluaa lapsensa opiskelevan ET:a, täytyy lapsi erottaa kirkosta.

Nykyinen käytäntö on järjetön. Toivottavasti se muutetaan pian. Järkevintä olisi, että jokainen perhe saisi valita, opiskeleeko lapsi ET:a vai uskontoa - ilman että täytyy erota kirkosta ensin.

Pelkääkö luterilainen kirkko menettävänsä jäseniä, jos kaikilla olisi vapaus valita elämänkatsomustieto oppiaineeksi?

"Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma asettaa opetuksen arvolähtökohdiksi muun muassa ihmisyksilöiden arvokkuuden, yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioituksen, demokratian vahvistamisen, myönteisen monikulttuurisuuden, globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen tukemisen."

Mielestäni juuri nämä ovat niitä keskeisiä asioita, joita koulussa tulisi opettaa! Raamatun kertomukset eivät voi olla tärkeämpiä! Tietysti Raamatun kertomuksiakin on hyvä tuntea, mutta laittaisin silti asiat tärkeysjärjestykseen. Ei voi luottaa siihen, että kaikissa kodeissa on aikuisia, jotka pystyvät opettamaan lapsilleen näitä asioita!

tunnustukselliselta. Ihmettelen ateistia joka pystyy sitä opettamaan vaivaantumatta.

Itse en ole ateisti, mutten myöskään kuulu kirkkoon, ja opetan uskontoa. Välillä on todella vaivaannuttavaa opettaa asioita, joista olen itse aivan eri mieltä niinkuin esim. tänään kristinuskon syntikäsitystä..

Oma lapsi aloittaa syksyllä ekaluokan, ja jännityksellä odotamme, millä tavoin hänen et-opetuksensa tulee järjestymään. Olen pätevänä et-opettajana valmistautunut myös siihen, että annamme kotiopetusta. Mieluummin niin kuin koulun uskonnonopetusta.

Tuo sana 'tunnustuksellinen' poistui v. 2003 uskonnonvapauslain uudistuksen myötä, mutta sisältöjä se ei muuttanut. Itse asiassa tietynlainen tunnustuksellisuus lisääntyi sen myötä, että 'tunnustuksellisesta' uskonnonopetuksesta tuli 'oman uskonnon opetusta'.