ET vai uskonto ekaluokkalaiselle?

Luulisi että se olisi aika olennaista sanastoa. Yhtä luotettavalata kuulostaa kuin se "gynegologi" joka täällä joskus jakoi neuvoja.

tuntuisi kyllä näin uskovan näkökulmasta aika pahalta jos lapseni opettaja kritisoisi uskonnon opetusta ja hehkuttaisi elämänkatsomustietoa

eiköhän tuo asiayhteys tullut kuitenkin selväksi...

t. ap joka on myös pedagogi, siis pedakoki :D

minusta tuntuu, ettei eri uskontojen perusasioita ja tarinoita ainakaan ET:ssä esitellä, mikä minua harmittaa, tarinat ovat osa kulttuuria vaikkei niihin uskoisikaan. tietääkö opet täällä palstalla ET:n sisällön? Avatkaa pliis.

Valinnanmahdollisuus pitää olla kaikilla, jos kerran kirkkoon kuulumatonkin saa valita uskonnonopetuksen.

kun ovat liittäneet kirkkoon. Jos ei halua opettaa lapselle uskontoa, niin miksi liitää lapsi kirkon jäseneksi. En ymmärrä...

kun ovat liittäneet kirkkoon. Jos ei halua opettaa lapselle uskontoa, niin miksi liitää lapsi kirkon jäseneksi. En ymmärrä...

Ja et:tä koulussa. Miksi ihmeessä ei onnistuisi? Olisi uskonnottomillekin hyvä juttu, kun voisivat saada enemmän osallistujia et:n tunneille. Ja mielestäni kirkkoon kuulumattomat ovat ihan yhtä lailla tehneet valinnan eli automaattisesti et:n tunneille. Ei mitään valinnan mahdollisuutta heillekään sitten.

-ap

yritetään houkutella et:n (joka luotu ateisteille) piiriin.....

Jos mä ja mieheni molemmat ollaan kristittyjä, mutta ei kuuluta evankelisluterilaiseen kirkkoon. Haluan silti lapseni oppivan Raamatun perusasiat, myös koulussa. Etiikkaa ja oikean ja väärän eroyms et-tunneilla käsiteltävät asiat kuuluvat mun mielestä enemmän vanhempien vastuulle kuin koulun.

Heillä ei ole oppikirjaa ja läksyjä ei tule.

Lapsemme on ainoa suomalaistaustainen, joka käy ET:n tunnilla. Tunnilla piirretään, askarrellaan, jopa jumpataan. Lapsi on kertonut mielestäni hyvin tärkeitä asioita mitä tunneilla on opetettu. Mm erinlaisuuden hyväksymistä.

Mm. nyt pääsiäisen alla kerrottiin myös miksi pääsiäistä vietetään kristinuskon mukaan. Ei ainoastaan kerrottu, että on kevään juhla.

Selvästikään lapsia ei opeteta uskonnon vastaisiksi.



Saa valita osallistuuko uskonnollisiin juhliin ja lähteekö kirkkoon mukaan. Jos ei lähde ET:läiset esim. pelaavat pelejä keskenään tai heille luetaan kirjaa.



Minusta oli huvittavaa, että pääsiäisen alla lapsemme askarteli ET:ssä pääsiäiskukon ja luokkaansa tulessa, kun muilla oli vielä uskonto tunti menossa nämä piirsivät Jeesusta ristillä.

Kumpikohan olisi ollut mieluisempaa lapsista ja lapsille sopivampaa?



Ainakin lapseni koulussa uskonnosta tulee läksyjä ja on kokeita. He laulavat myös virsiä uskonto tunnilla. Mm. siksi lapseni on onnellinen, että saa olla ET:ssä.

Kirkkoon kuuluva ei voi valita ET-opetusta. Näin se ikävä kyllä on.

Vaikka se tuntuisi oikealta olla sellainen mahdollisuus. Mutta kun ei ole.

Uskonnon lukemisesta ei seuraa pakkoa mennä kirkkoon. Jos koulu pakottaa, se toimii vastoin lakia. Ketään ei saa (ei pientä, ei suurta koululaista) pakottaa kirkkoon. Kummallisia nämä jutut, että et:läisille olisi järjestetty omaa ohjelmaa kirkon ajaksi. Ohjelmaa voi olla vain kirkolle vaihtoehtona.

Saa valita osallistuuko uskonnollisiin juhliin ja lähteekö kirkkoon mukaan. Jos ei lähde ET:läiset esim. pelaavat pelejä keskenään tai heille luetaan kirjaa.

saisiko jotain faktaa tuohon, että ET:n voi valita, vaikka kuuluu kirkkoon???? Täällä Salossa ei saa.

Uskonnonopetus ei ole ikinä ollut "puolueetonta" tiedon jakamista eri uskonnoista, mun kokemusten mukaan...ylessivistystä saa ihan samalla lailla et tunneilla, eri asioihin toki painottuen.

Uskonnossa varsinkin pienille luetaan paljon: raamatun tarinoita lapselle sopivina versioina ja ne esitetään totuutena. Itse en haluaisi omalle lapselleni sellaista syöttää. Menee liian hankalaksi sitten kotona selitellä että ne on satuja... Ja kyllä niitä termejä ja yleissivistystä tulee myös (tai etenkin) siellä et:n puolella.

Uskonnonopetuksessa EI opeteta minkään uskonnon tarinoita totuuksina. Jos opettaja näin antaa asian ymmärtää, se on hänen häpeänsä ja siitä pitäisi huomauttaa esimiehelle. Uskontotunneilla laajemman katsauksen kristinuskon ja luterilaisuuden taustoihin, mutta totena niitäkään tuskin asiansa osaava opettaja opettaa. Olen aineenopettaja yläkoulussa, joten alakoulun opetuksesta en tiedä (toki olen lukenut läpi oppikirjat), mutta yläkoulussa olen sijaisena käsitellyt oppilaiden kanssa maailmanuskontoja, kristinuskon syntyvaiheita ja yleistä etiikkaa. Materiaali ei ole missään vaiheessa vaikuttanut mitenkään tuputtavalta tai kristinuskon puolesta liputtavana. Toki meidän koulun opella on aivoja tehdä itse oppimateriaalia, eli nämä oppilaat eivät opiskele vain kirjan mukaan (ehkä 70 % muuta).

Havaintoni mukaan ET-opettajissa on enemmän uskoon totaalisesti tympääntyneitä kirkonvihaajia kuin uskonnonopettajissa hihhuleita. Olisin vähintään yhtä huolissani siitä, miten uskontokielteinen ET-ope opettaa lapsille kunnioitusta erilaisuutta ja kaikkien ihmisten kunnioitusta kohtaan, suvaitsevaisuutta jne., kun itse eivät tunnu suvaitsevan mitään muuta näkökantaa kuin omansa.

7.12 Elämänkatsomustieto



Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.



VUOSILUOKAT 1?5

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.



TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta

• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.



KESKEISET SISÄLLÖT

Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.



Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen

• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys

• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä

• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa

• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä

• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet

• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus

• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö

• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia



Yhteisö ja ihmisoikeudet

• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö

• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja



Ihminen ja maailma

• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa

• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö



KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta

• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita

• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon

• ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä

• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)

• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella

• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään

• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.



Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita

• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen

• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.







Ihminen ja maailma

Oppilas

• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä

• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle

• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.



VUOSILUOKAT 6?9

Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.



TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.



KESKEISET SISÄLLÖT

Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1?5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.



Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

• yhteiskuntateorian perusteet, demokratia

• politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys



Katsomusten maailma

• katsomusten historiaa, katsomusvapaus

• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus

• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen

• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus



Kulttuuri

• kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto

• kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus

• käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen



Etiikka ja hyvä elämä

• etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu

• ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka

• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä



Tulevaisuus

• tulevaisuuden tutkiminen

• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö

• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi



PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä

• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat

• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun

• kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin

• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron

• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.



Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron

• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön

• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden

• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä

• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita

• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.



Ihminen ja maailma

Oppilas

• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita

• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia

• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön

• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

Ja lapsi on tykännyt. Opiskelee ET:tä pienessä ryhmässä, jossa on siis myös 2. luokkalaisia mukana. Silti ryhmässä alle 10 oppilasta. Olen seurannut hänen vihkostaan, mitä aiheita tunneilla on käsitelty ja kysellyt myös lapselta. Aiheet on olleet kivoja ja hyödyllisiä.



Lapsi on saanut osallistua kaikkiin kouluvuoden juhliin ja kirkkokäynteihin ja esim. pääsiäis / jouluaiheisia lauluja on opeteltu tunneilla ja taatusti on tullut tutuksi myös ne ev.lut. tarinat, vaikka ei uskontotunneilla olekaan.



Mun mielestä tämä on ollut hyvä ratkaisu ja lapsi itse myös tykkää, joten valitsemme saman myös nuoremmille, kun he aikanaan aloittaa koulun.

Minusta kodin asia on opettaa nuo asiat jossa ET-tunneilla on. Voi niitäkin tietty koulussa pohtia ja vastaavia asioita kyllä pohditaan uskonnontunneilla. Haluan edelleen lapseni oppivan myös kristinuskon perusteet, ihan yleissivistyksen ja historian ymmärryksen kannalta.

Nimimerkki historiaa pääaineenaan opiskellut pakana.