Ärsyttää luuseriserkkuni hehkutus!
Serkkuni on maisteri, johon tutkintoon opiskeli jotain 8 vuotta. Hän on heilunut ulkomailla ja tehnyt jotain maailmaa parantavia järjestöhommia suomessa ja on naimisissa samanhenkisen luuseriukon kanssa. Palkkaa niistä ei saa varmasti yhteensäkään sen verran, mitä minun duunarimieheni saa. Mutta kun ne on yliopistokoulutettuja. Nyt serkkuni miehensä kanssa muuttaa New Yorkiin ja aikovat asumaan johonkin 30 neliön kämppään (siis kuulemma Nykissä on kallista). Koko suku hehkuttaa siitä! Mua ärsyttää, olen kiukkuinen raskaushormoneista ja muutenkin. Meillä on sentään talo ja kaksi autoa jne mutta kukaan ei koskaan kehu meitä.
Kommentit (53)
varmasti ole tosissas ja jos olet niin, kun luet tekstis uudelleen ymmärrät vielä, mistä kaikki johtuu.
Rahasta viis, sitä voi olla paljon, vaikka lottovoittajalla, mutta kyllä koulutus ja opiskelu ovat sellaisia arvoja, jotita ei ihan kuva vain hanki.
muista samalla, että kateus on hukkaan heitettyä energiaa ja kalvaa sinuan sisältä...
Ihmisiä kiinnostaa kaikki tavallisuudesta poikkeava. Ilmeisesti ap:n suvussa ei ole koskaan aiemmin ollut ketään serkun tavoin ajattelevaa ja toimivaa vaan pelkästää ap:n tapaisia materialisteja, ja sen takia serkusta riittää puhetta ja päiviteltävää.
ellei sinussa...
Olet vaan sairaan kade, ei voi muuta todeta :)
meillä on sama tilanne. Tai itse asiassa, meidän suvussa tätä ihmistä ei hehkuteta. Enemmänkin naureskellaan selän takana. Täyttä idiotismia opiskella vuosia yliopistossa ja lähteä sitten toiselle puolen maailmaa tekemään mitä hommia vaan (sanoi siis itse näin). Mies lähtee töihin mutta tämä serkkuni haluaa myös töihin.
Huvittavaa miten hänestä kuitnekin näkee että on kateellinen vaikka yrittää vaikuttaa siltä, että on parempi ihminen kun asuu miljoonakaupungeissa. Esim viikonloppuna hän kävi äitinsä kanssa katsomassa uutta taloamme ja oli selkeän vaivaantunut! Kateutta ilmassa, sanon minä;)
Miten ihmisillä on aikaa ja energiaa vertailla omaa ja toisten elämää toisiinsa?
Vaikka ap olisikin Porvoosta, on oikeassa elämässä pilvin pimein kateellisia ihmisiä. Jos itsellä on rahaa, niin sitten kadehditaan toisten koulutusta. Jos taas itse on akateeminen, kadehditaan duunari-naapurin hyviä liksoja, jne jne.
Vasta kun elämä kunnolla täräyttää, ymmärretään edes hetken aikaa, mikä elämässä oikeasti on arvokasta.
Kyseinen henkilö ei keksinyt mitään kehuttavaa uudessa mahtavassa omakotitalounelmassanne jossain perähikiällä ja hän itse siunaili mielessään onnea, että saa palata sinne kaupunkiasuntoonsa.
Mulle käy aika usein noin=) Kiitän luojaani joka kerta, ettei minun tartte asua jossain Pudasjärvellä jossain Älvsby-talossa.
meillä on sama tilanne. Tai itse asiassa, meidän suvussa tätä ihmistä ei hehkuteta. Enemmänkin naureskellaan selän takana. Täyttä idiotismia opiskella vuosia yliopistossa ja lähteä sitten toiselle puolen maailmaa tekemään mitä hommia vaan (sanoi siis itse näin). Mies lähtee töihin mutta tämä serkkuni haluaa myös töihin.
Huvittavaa miten hänestä kuitnekin näkee että on kateellinen vaikka yrittää vaikuttaa siltä, että on parempi ihminen kun asuu miljoonakaupungeissa. Esim viikonloppuna hän kävi äitinsä kanssa katsomassa uutta taloamme ja oli selkeän vaivaantunut! Kateutta ilmassa, sanon minä;)
etkö vielä ole oppinut, että kateus vie kalatkin vesistä. Miten serkkusi elämäntapa on sinulta pois? Etkö olekaan niin tyytyväinen kahteen autoosi (!) ja taloosi kuin annat ymmärtää? Mitä väliä sillä on, mitä muut sukulaiset hehkuttavat? Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa ketä tai mitä sukulaiset, naapurit tai whoever hehkuttaa. Pääasia, että itse nautin elämästäni. Etkö voisi olla iloinen serkkusi puolesta, kun hänellä on tällainen mahdollisuus? Ehkä serkkusikin iloitsee sinun ja perheesi puolesta.
Nieleksin vaivautuneena, kun tietysti olisi pitänyt kehua, mutta siskoltani oli mielestäni mopo karannut pahasti käsistä taloa sisustaessaan. Värejä, muotoja ja yksityiskohtia oli ihan joka lähtöön ilman mitään tyyliä ja linjaa. Olin pitänyt siskoani ihan fiksuna ihmisenä, joten olin todella ällistynyt. En saanut sanaa suustani. Varmaan hän piti minua kateellisena, kun asun keskustassa aika minimalistisessa kerrostaloasunnossa.
miksi katsot oikeudeksesi kutsua noita ihmisiä luusereiksi? Miksi ihmisiä pitää arvottaa? Yleensä noiden jupinoiden takana on kovin huono itsetunto. Kaikki työ on arvokasta, mutta sellainenkin ihminen on arvokas jolla työtä ei ole.
Itse arvostan paljon enemmän koulutusta kuin taloa ja autoja - ne saa kuka tahansa, mutta esimerkiksi erikoislääkäriksi pääsee vain parhaat.
ja on hienoa, että hän arvostaa itseään ja pitää itseään erityisen onnistuneena huonosta koulumenestyksestä huolimatta. Ei ylenpalttinen vaatimattomuus tee ketään onnellisemmaksi vaan siinä vanhassa sanonnassa kissan hännästä on vinha perä. Ap:n serkku taas ei todennäköisesti rasitu lainkaan ap:n arvostelusta joten Way to go, ap!
mekin ihmeteltiin, kun appivanhemmille kelpasi vain Euroopassa asuvan pojan kehuminen. Siellä käytiin mielellään lapsenlikkana ja oltiin kansainvälisiä ja saatiin laktoosi-intoleranssikin, kun eihän Euroopassa latkita maitoa. Kun me sitten muutettiin ulkomaille, ajateltiin että meidätkin ylennetään kelvollisiksi. Mutta ei auttanut ei, vaikka mies maksoi vanhemmilleen jopa matkat meille kylään. Asuttiin väärässä maassa, jossa puhuttiin väärää kieltä. Ja onhan se toinen miniäkin kivempi kuin minä olen, myönnetään.
Minä ajattelen, että luusereita on sellaiset ihmiset, jotka eivät välitä hankkia koulutusta eikä työpaikkaa ja elävät vaan yhteiskunnan tuella mitenkuten.
Serkkusi varmaan nauttii elämästään, hienoa että pääsee näkemään ja kokemaan ja vielä on löytänyt samanmielisen kumppanin.
t. yksi maisteri, joka omistaa korkeakoulutetun miehensä kanssa okt:n ja 2 autoa (farkkuja),lapsiakin on... :D
Ap:kin olisi kannattanut opiskella niin ei olisi noin kade ;) Itse arvostan paljon enemmän koulutusta kuin taloa ja autoja - ne saa kuka tahansa, mutta esimerkiksi erikoislääkäriksi pääsee vain parhaat.
Serkkuni on maisteri, johon tutkintoon opiskeli jotain 8 vuotta. Hän on heilunut ulkomailla ja tehnyt jotain maailmaa parantavia järjestöhommia suomessa ja on naimisissa samanhenkisen luuseriukon kanssa. Palkkaa niistä ei saa varmasti yhteensäkään sen verran, mitä minun duunarimieheni saa. Mutta kun ne on yliopistokoulutettuja. Nyt serkkuni miehensä kanssa muuttaa New Yorkiin ja aikovat asumaan johonkin 30 neliön kämppään (siis kuulemma Nykissä on kallista). Koko suku hehkuttaa siitä! Mua ärsyttää, olen kiukkuinen raskaushormoneista ja muutenkin. Meillä on sentään talo ja kaksi autoa jne mutta kukaan ei koskaan kehu meitä.
tiedätte miten hyviä olette.
Serkkuni on maisteri, johon tutkintoon opiskeli jotain 8 vuotta. Hän on heilunut ulkomailla ja tehnyt jotain maailmaa parantavia järjestöhommia suomessa ja on naimisissa samanhenkisen luuseriukon kanssa. Palkkaa niistä ei saa varmasti yhteensäkään sen verran, mitä minun duunarimieheni saa. Mutta kun ne on yliopistokoulutettuja. Nyt serkkuni miehensä kanssa muuttaa New Yorkiin ja aikovat asumaan johonkin 30 neliön kämppään (siis kuulemma Nykissä on kallista). Koko suku hehkuttaa siitä! Mua ärsyttää, olen kiukkuinen raskaushormoneista ja muutenkin. Meillä on sentään talo ja kaksi autoa jne mutta kukaan ei koskaan kehu meitä.
tiedätte miten hyviä olette.
saati ärsyyntyisi serkustaan noin.
no ei kai teitä tartte kehuakaan.
Serkkuni on maisteri, johon tutkintoon opiskeli jotain 8 vuotta. Hän on heilunut ulkomailla ja tehnyt jotain maailmaa parantavia järjestöhommia suomessa ja on naimisissa samanhenkisen luuseriukon kanssa. Palkkaa niistä ei saa varmasti yhteensäkään sen verran, mitä minun duunarimieheni saa. Mutta kun ne on yliopistokoulutettuja. Nyt serkkuni miehensä kanssa muuttaa New Yorkiin ja aikovat asumaan johonkin 30 neliön kämppään (siis kuulemma Nykissä on kallista). Koko suku hehkuttaa siitä! Mua ärsyttää, olen kiukkuinen raskaushormoneista ja muutenkin. Meillä on sentään talo ja kaksi autoa jne mutta kukaan ei koskaan kehu meitä.
tiedätte miten hyviä olette.
ei ees mikään lääkäri tai juristi tai joku muu hyödyllinen maisteri, jolla sais hyvää palkkaa.