Lue keskustelun säännöt.
Hirveä hinkua elää, mutta en minä elä.
04.09.2022 |
Olen elossa,, hoidan velvollisuuteni, mutta muuhun ei energiaa eikä unta riitä,en elä.
Herään aamuisin lähteäkseni töihin, työhön jota en enää jaksaisi tehdä, tulen kotiin, teen ruoan, hoidan pyykit, tuijotan ruutuja. En jaksa muuta, olen lamaantunut ja surullinen.
Kaipaisin valtavasti rakkautta ja intohimoa, olla edes joskus haluttukin, mutta turha toivo, ei mies ole halunnut minua enää vuosiin, elän siis avioliitossa.
Alkaa pää hajoamaan kohta kunnolla, sitten en enää välitä mistään mitään ja työpaikkakin saa haistaa paskan. Mutta eipä ole rohkeutta moiseen, kärsimys siis jatkuu.
Väsyttää.
Kommentit (8)
Mikä teitä estää elämästä? Mikä estää juhlimasta, matkustelemasta, käymästä urheilukisoissa, taidenäyttelyissä ja ravintoloissa? Mikä estää tekemästä elämästään elämisen arvoista? Masennus vai saamattomuus? Miksi ulkoistaa oma hyvinvointi muiden harteille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme volinaa. Mä ainakin harrastan vaikka mitä ihanaa, ihan onnistuu töiden ohella.
Kirjoita miehelle viesti, että kaipaat taas teidän yhteyttä. Hellyyttä. Tehkää jotain mitä ette yleensä tee. Yhdessä tai yksilöinä.
Se että rikkoo rutiinin, ei tarvi olla mitään erikoista. Jonain aamuna juot kahvin eri kupista kuin yleensä tai kierrät kotimatkan eri katua. Siis joku pienikin asia erilailla aktivoi aivoja. Käy elokuvissa. Jotain liikuntaa pitää harrastaa. Ajatus on pienestäkin rutiinin rikkomisesta.
Noin 40-50 vuotiaana on oravanpyörä vaihe. Kun täytät 50 sitten 60, aika menee nopeammin ja arvostat enemmän. Se on sinun ainoa elämäsi ja nyt on vaan tuo vaihe. Joka menee ohi.
Ala muuttamaan ajattelumalliasi pikkuhiljaa. Ota vaikka paperia ja listaa siihen kaikki asiat niin asiat mistä nyt olet kiitollinen ja asiat, mihin haluat muutosta. SItten vain se itsestäsi kiinni miten loppuelämäsi päivät tulee menemään. Ja vaikka et mitään hurjaa muutosta haluaisikaan (en minäkään) , niin juuri ne pari asiaakin mitä muutat saa elämäsi toisenlaiseen 'flowhon'. Jokainen meistä on kuitenkin loppuviimeksi oman elämänsä kapellimestari eikä kukaan muu.
Itselläni mullistui nelisen vuotta elämä, kun aloin kiinnostua ajattelumallin muutoksesta. Huomasin olevani kauhean nega sitten vaikka kuinka sen kielsin. Nyt ei juurikaan haittaa kenenkään minuun kohdista nega, koska olen luonut itseni uudelleen. Katson kaikkea eri lailla kuin ennen. Echhart Tolle on hyvä, - Uusi maa- kirjasta se mulla lähti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita miehelle viesti, että kaipaat taas teidän yhteyttä. Hellyyttä. Tehkää jotain mitä ette yleensä tee. Yhdessä tai yksilöinä.
Se että rikkoo rutiinin, ei tarvi olla mitään erikoista. Jonain aamuna juot kahvin eri kupista kuin yleensä tai kierrät kotimatkan eri katua. Siis joku pienikin asia erilailla aktivoi aivoja. Käy elokuvissa. Jotain liikuntaa pitää harrastaa. Ajatus on pienestäkin rutiinin rikkomisesta.
Noin 40-50 vuotiaana on oravanpyörä vaihe. Kun täytät 50 sitten 60, aika menee nopeammin ja arvostat enemmän. Se on sinun ainoa elämäsi ja nyt on vaan tuo vaihe. Joka menee ohi.
Miksi pitää kirjoittaa juuri miehelle. Olen itse mies ja hetero?
Elämänmaku kirjoitti:
Mikä teitä estää elämästä? Mikä estää juhlimasta, matkustelemasta, käymästä urheilukisoissa, taidenäyttelyissä ja ravintoloissa? Mikä estää tekemästä elämästään elämisen arvoista? Masennus vai saamattomuus? Miksi ulkoistaa oma hyvinvointi muiden harteille?
Raha tai lähinnä se ettei ole varallisuutta siinä määrin, että voisi matkustella, käydä ravintoloissa syömässä tai muutoinkaan tehdä jotakin mielekästä kotona olemisen sijaan.
Sama. Kohta 40 vuotta ja elämä mennyt vaan töissä ja kotona. Se on se oravanpyörä. Kyllähän siitä poius pääsee. Sitten eläkeiässä. Mutta sitten onkin jo vanah vuohi.