Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä vaivaa ihmistä (minua) kun saa raivareita ja mahdollisesti masennusta, vaikka elämässä kaikki on periaatteessa hyvin?
25.08.2022 |
Siis yhtäkkiä joku asia, yleensä ihan pieni sellainen, saa aikaan voimakkaan suuttumuksen. Yleensä tilanne tulee jossain ristiriita tilanteessa mieheni kanssa. Suutun helposti, riita käynnistyy yleensä ihan mitättömästä.
Suuttuessani huomaan, että tunnen sen negatiivisen tunteen liian voimakkaana tilanteeseen nähden. Yritän usein ajatella että nyt vähän ärsyttää, mutta minun ei tarvitse nyt suuttua liikaa tässä.
Kun lähden purkamaan/ keskustelemaan asiaa siinä miehen kanssa, tilanne aina paisuu niin että suutun lisää eli mielestäni mies sanoo jotain joka provosoi minuaa lisää.
Olen miettinyt, miksi tunnen negatiiviset tunteet niin voimakkaassti ja suuttuessani usein huudan ja raivoan.
Olenko persoonallisuushäiriöinen? Näitä tilanteiya ei koskaan tule muiden kanssa. No, paitsi lapselle huudan joskus jota häpeän. Minulla on lämpimät välit lapseeni.
hän on ollut aina lyhyt pinnainen ja hermostuu heti jos joku ei onnistu, hän kiukuttelee usein turhaan. Yritän olla rauhallinen hänen kanssaan mutta sillon kun olen pitkin päivää seurannut hänen huonoa käytöstään ( saattaa turhasta suuttuessa läpsäistä minua yhtäkkiä naamalle) , tulee huudettua hänellekin. Olen aina pyytänyt anteeksi ja sanonut että ei äitikään kaikkea jaksa. Joinain kausina olen leppoisa, hassutteleva tyyppi.
Ihmettelen, voiko ihminen olla masentunut tietämättään? En siis jää mitenkään makaamaan sängylle, ei ole vaikeuksia nousta ylös taikka lähteä ihmisten ilmoille. Elän ihan normaalisti.
Olen vaan toistuvasti kiukkuinen. Poden jatkuvaa morkkista jostakin huutamisestani/ sanomisista. En pidä itsestäni ja olen ikävä ihminen.
Voiko ihminen olla masentunut vaikka kaikki on elämässä hyvin?
Ihana mies ja talo, ihana lapsi. Molemmilla vakituinen työ.
Tulee mieleeni että jonkinlaista tyytymättömyyttä minulla varmaan on.
Töissä on ok olla, joskus ohan kivaakin. Välillä ahdistaa. Mietin usein ett voi kun ei tarvitsisi tehdä lainkaan töitä.
En ole koskaan ollut kunnianhimoinen, enkä mitenkään työ orientoitunut tyyppi.
Meillä kotona riittää rakkautta, huumori pursuaa ja on mukavaa. Mutta silllonkun suutun jollekin, suutun kunnolla ja kamala morkkis.
Kokemuskia kenelläkään vastaavasta?
Asiallisia kommentteja kiitos
Kommentit (41)
Elämämkoululaisuus ja räwäccä luonnehan ne ton aiheuttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku mielialahäiriö. Lääkärissä ne selvittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa vaihdevuosioireilta. Btw. ne eivät välttämättä katso ikää. Oireista voi kärsiä jo ennen keski-ikää.
Kuulostaa tutulta.
Teidän täytyy lähteä rationaalisesti purkamaan, yhdessä miehen kanssa, mistä kiikastaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on sama ongelma ollut aina. Olen normaalisi mukava rauhallinen ja sitten tulee se töks töks kun sanon pahasti. Se vaan tulee ja sitä ärsyyntyy jostain ihan pienestäkin välillä. Kaikki ihmissuhteet mennyt tämän takia vituroilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hormonaalinen ehkäisy? Luovu siitä, jos on.
Määrittelemätön persoonallisuushäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sama ongelma ollut aina. Olen normaalisi mukava rauhallinen ja sitten tulee se töks töks kun sanon pahasti. Se vaan tulee ja sitä ärsyyntyy jostain ihan pienestäkin välillä. Kaikki ihmissuhteet mennyt tämän takia vituroilleen.
Miksi alapeukku? Tälläinen olen.
Ei toi nyt ihan pers. häiriöltä kuulosta. Kannattanee ottaa yhteyttä ammattilaiseen, niin voivat selvittää mikä mahtaa olla taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on hyvä,jos siihen itse havahtuu...johtuisko hormooneista? Vaihdevuosioireet? Suututko asiasta vai tiuskitko ihan liikaa pienistä asioista? Jos muuten elämä kuitenkin maistuu eikä jää sängylle makaamaan,niin voiko sitä vaan yrittää laskea 10:een kun tulee se raivo ja yrittää rauhoittaa itseään,en tiedä? Mitä noihin vaihdevuosioireisiin saa,jos niistä johtuu?
Jouduitko lapsena tukahduttamaan ärtymyksen ja kiukun tunteet? Jos, niin eihän niitä opi varsinkin voimakkaasti tunteva ihminen hallitsemaan. Muutenkin jos patoat paljon niin tuleehan se kaikki jossain vaiheessa ulos väkisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Määrittelemätön persoonallisuushäiriö.
Jäi pois että tämä on omasta kokemuksesta. Minulla oli sama kuin ap:lla ja lääkäri kirjasi tietoihini kantaan että määrittelemätön persoonallisuushäiriö.
PMS ? Verensokerin äkillinen lasku ?
Voi se olla toisesta johtuvaakin. Minä muutuin erään ihmisen kanssa enemmän tekemisissä ollessani aivan hulluksi raivopääksi. Aloin kiinnittämään huomiota missä tilanteissa ne raivot tuli, ja paljon oli sitä, että ensin sanoi yhtä ja sitten toista, jolloin en tiennyt puhuuko edes totta. Tai vaihtoehtoisesti hän oli käyttänyt henkistä väkivaltaa (esim. mykkäkoulua), jolloin aloin pelätä sen uusiutumista, ja niissä pelkotilanteissa tuli raivokohtauksia.
No, totesin vain, että en halua elää sellaista elämää, joten otin reilusti etäisyyttä. Nyt olen vain minimaalisesti tekemisissä, ja saan elää rauhallisempaa ja tasapainoisempaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määrittelemätön persoonallisuushäiriö.
Jäi pois että tämä on omasta kokemuksesta. Minulla oli sama kuin ap:lla ja lääkäri kirjasi tietoihini kantaan että määrittelemätön persoonallisuushäiriö.
Minulla on 112-diagnoosi ja samat vaivat.
Alue: Aihe vapaa
Oletko kenties uupunut? Paahdat eteenpäin huomaamattasi?