Yksinhuoltaja kuin pärjäät kun lapset muuttaa pois?
Sain lapset nuorena. Nyt lapseni ovat muuttaneet kotoa pois kauas. Jäljellä rankka vuorotyö, velkaa ja vuokrakämppä, kotikaupungissa ei ketään ystäviä. Ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu että kuolen suruun ja yksinäisyyteen enkä saa kiinni mistään. Pari vuotta sitten jo muuttivat mutta kävivät paljon kotona. Nyt muuttavat töiden ja opintojen takia vielä kauemmas.
Järjellä ajateltuna osaan kyllä olla kiitollinen ja ylpeä että lapsilla kaikki hyvin ja elämä edessä. Tiesin että tässä kohtaa voi tulla kriisi ja olen yrittänyt väkisin harrastaa jne. Mutta en tiedä selviänkö ja haluanko edes elää. Onko täällä ketään joka ymmärtäisi? Kertokaa miten selvisitte lasten muutosta...
Kommentit (16)
Hienosti selvisin. Olin 43-vuotias, kun lapseni muutti pois kotoa. Minulla oli oma yritykseni, parisuhde, harrastuksia, kiva koti, ystäviä - kaikkea mitä nyt ihminen elämältään kaipaa.
Älä takerru lapsiisi, he huomaavat sen kyllä ja kokevat syyllisyyttä siitä, että haluavat oman elämän ja oman onnellisuutensa.
Rankka vuorotyö? Eli onko hoitoala?
Jos on, niin etkö voi aika vapaasti valita missä asut, ja muuttaa sinne missä olisi enemmän sosiaalista elämää ja muuta mukavaa?
Työtä kun pitäisi löytyä mistä vaan, ulkomaita myöten.
Turha jäädä kitumaan sinne nykyiselle paikkakunnalle, jossa ei ole edes ystäviä.
Itsekin olen yksinhuoltaja, mutta minulle ystävät ja muu ns. oma elämä on elinehto sille, että jaksan olla äiti.
miksei ämmät sano suorraan että holtiton talous sakkaa kun jää elarit ja laps lisät saamatta voi joutua jopa töihin se tosiaan on tuntematon käsite noille pullan tuoksuisille yh äityleille.
No, oon miettinyt tuota. 3-5 vuotta siihen kun lapsi muuttaa pois.
Suunnitelmani ovat nämä:
Jokin kielenopiskelu, tukiystävä yms jonkin järjestön kautta jollekin yh:lle ja vaikka raamattupiiri, kunhan on jokin säännöllisesti kokoontuva ryhmä.
etsi seuraava elättäjä kirjoitti:
miksei ämmät sano suorraan että holtiton talous sakkaa kun jää elarit ja laps lisät saamatta voi joutua jopa töihin se tosiaan on tuntematon käsite noille pullan tuoksuisille yh äityleille.
Ap kertoo heti kolmannella rivillå olevansa töissä mutta vissiin lukutaito ei ole vahvuutesi.
Ota kissa tai koira niin on aina seuraa kotona ja lemmikin kautta löytää helposti seuraa, varsinkin jos harrastaa sen kanssa vaikka näyttelyitä.
Pärjään paremmin kuin silloin, kun lapset asuivat kotona. Nyt minun tarvitsee enää ruokkia ja vaatettaa itseni ja se on taloudellisesti iso helpotus verrattuna 3 ihmisen ruokkimiseen ja vaatettamiseen. Varsinkin lasten ollessa teinejä meinasi olla helisemässä, kun ruokaa kului tolkuttomasti ja vaatetta piti ostaa monta kertaa vuodessa kun edelliset jäivät pieniksi.
etsi seuraava elättäjä kirjoitti:
miksei ämmät sano suorraan että holtiton talous sakkaa kun jää elarit ja laps lisät saamatta voi joutua jopa töihin se tosiaan on tuntematon käsite noille pullan tuoksuisille yh äityleille.
LOL. Itselläni yksinhuoltajana ainoa odotettava asia lapsen kotoa muuttamisessa on se, että sitten saan kaiken rahan omaan käyttööni eikä kaikki mene enää lapseen :D
Tämä ei kyllä liity sinänsä yksinhuoltajuuteen, vaan vanhemmuuteen yleensäkin.
Naurettavaa edes trollata jollain tuollaisella, että elareilla ja lapsilisillä elelisi herroiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ota kissa tai koira niin on aina seuraa kotona ja lemmikin kautta löytää helposti seuraa, varsinkin jos harrastaa sen kanssa vaikka näyttelyitä.
Koira pakottaa säännöllisesti ulos ja siinä tapaa muita ihmisiä pakostakin ja tutustuu muihin.
etsi seuraava elättäjä kirjoitti:
miksei ämmät sano suorraan että holtiton talous sakkaa kun jää elarit ja laps lisät saamatta voi joutua jopa töihin se tosiaan on tuntematon käsite noille pullan tuoksuisille yh äityleille.
Mitä paskaa puhut.
Väheneehän ne menotkin, kun lapset lähtee kotoa.
Ruokaa kuluu minimaalisesti entiseen verrattuna.
Mitään hygienia ja muitakaan tarvikkeita tarvitsee ostaa aina vain yhdelle.
Enää ei ole kotona lapsia ja nuoria, jotka ovat jatkuvasti pyytämässä rahaa, uusiin tennareihin, kahvilassa käynteihin, nettitilauksiin, festarilippuihin, kesälomamatkoille.
Kyllä ne elatusavut ja lapsilisät menevät täysin nyky lapsen omiin kuluihin.
Ja kaikissa tapsuksissa lähivanhempi kuluttaa enemmän rahaa lapsiin, kuin se elatustuen maksaja kokonaisuutena.
Turha vinoilla ja revitellä naamaansa, asioista joista ei tiedä, kuten kommentoija tekee.
etsi seuraava elättäjä kirjoitti:
miksei ämmät sano suorraan että holtiton talous sakkaa kun jää elarit ja laps lisät saamatta voi joutua jopa töihin se tosiaan on tuntematon käsite noille pullan tuoksuisille yh äityleille.
Luuletko että kaikki yksinhuoltajat ovat työttömiä?
Vierailija kirjoitti:
Eipä se äitini selvinnytkään. Tehnyt kaikkien lastensa elämästä täyttä helvettiä takertumisellaan.
Minulla oli tuollainen äiti, tiedän mitä tarkoitat. Siksi varmaan olen nyt niin näköalaton tässä tilanteessa kun en ole nähnyt esimerkkiä tästä eteenpäin omalta äidiltäni. Hän kuoli pian sen jälkeen kun nuorin veli muutti kotoa pois.
Siksi haluaisin tietää keinoja kuinka tästä selvitä. Kun on koko ikänsä hoivannut muita sillä hinnalla ettei ole saanut pidettyä ystävyyssuhteista kiinni niin tässä sitä sitten ollaan. Yksin ikääntymässä ilman näköaloja. Ap.
Porsas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se äitini selvinnytkään. Tehnyt kaikkien lastensa elämästä täyttä helvettiä takertumisellaan.
Minulla oli tuollainen äiti, tiedän mitä tarkoitat. Siksi varmaan olen nyt niin näköalaton tässä tilanteessa kun en ole nähnyt esimerkkiä tästä eteenpäin omalta äidiltäni. Hän kuoli pian sen jälkeen kun nuorin veli muutti kotoa pois.
Siksi haluaisin tietää keinoja kuinka tästä selvitä. Kun on koko ikänsä hoivannut muita sillä hinnalla ettei ole saanut pidettyä ystävyyssuhteista kiinni niin tässä sitä sitten ollaan. Yksin ikääntymässä ilman näköaloja. Ap.
En osaa antaa neuvoa. Ihmettelen vain miksi tuo lainaamasi viesti on pitänyt poistaa?
Porsas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se äitini selvinnytkään. Tehnyt kaikkien lastensa elämästä täyttä helvettiä takertumisellaan.
Minulla oli tuollainen äiti, tiedän mitä tarkoitat. Siksi varmaan olen nyt niin näköalaton tässä tilanteessa kun en ole nähnyt esimerkkiä tästä eteenpäin omalta äidiltäni. Hän kuoli pian sen jälkeen kun nuorin veli muutti kotoa pois.
Siksi haluaisin tietää keinoja kuinka tästä selvitä. Kun on koko ikänsä hoivannut muita sillä hinnalla ettei ole saanut pidettyä ystävyyssuhteista kiinni niin tässä sitä sitten ollaan. Yksin ikääntymässä ilman näköaloja. Ap.
Keinoja selvitä siitä, että saa omaa aikaa, tilaa, rahaa, vapauden mennä ja tulla ja matkustella juuri niin kuin haluaa, hoitaa terveyttään, harrastaa ja opiskella mitä tahansa, tehdä töitä vaikka vuoden jokaisena päivänä halutessaan, käyttää aikaa osallistumalla hyväntekeväisyyteen, tutustumalla uusiin ihmisiin vaikka erilaisen järjestötoiminnan puitteissa jne. jne. Olen pahoillani, mutten ymmärrä, mihin oikeastaan tarvitset apua? Jos kyse on kuitenkin siitä, että olet jättänyt lasten vuoksi omat traumasi ja vaikeat kokemuksesi käsittelemättä, niin nyt on se tilaisuutesi löytää myös sisäinen rauha ja mahdollisesti henkisyyden polku- se tehtävä ei lapsillesi todellakaan kuulu, jos mielit heidät elämässäsi pitää vanhuuteesi saakka.
Terveisin: oman läheisriippuvaisen alkoholisoituneen äitinsä psykiatriksi jo lapsena joutunut ja välit aikuisena täysin katkaissut yh, joka innolla odottaa uutta nuoruuttaan
Jaaha. Itse kirjoitin aplle pitkähkön, täysin asiallisen, tsemppaavan viestin jossa kerroin omia kokemuksiani asiasta myöskin yh-äitinä. Viesti on näköjään poistettu. Olin muutaman viikon pois tältä palstalta tämän täysin päättömän moderoinnin takia, eikä näköjään ois kannattanut tulla takaisin.
Missä on lasten isä?