Kannattaako erota nyt vai myöhemmin?! Vauva 5kk...

..ennen kuin p..kat on hous.ssa?

Aika toivottomalta näyttää, mutta lapsen takia haluaisin vielä yrittää pelastaa liiton. Olen vaan tosi pessimistinen ja epäilen, että ero tulee kumminkin eteen jossain vaiheessa.

Olisiko lapsen kannalta parempi erota nyt vai myöhemmin? Esim. jos ero tulisi vuoden kuluttua.

Mietin, että nyt jos erottaisiin ei lapsi tietäisi mitä menetti, sillä ei tajuaisi isän poissaoloa. Vuoden kuluttua isä olisi ehtinyt luoda läheisemmän suhteen lapseen ja uskon, että ymmärtäisi paremmin mitä arki lapsen kanssa on. (Jos nyt erottaisiin, näkisi lasta kumminkin vain muutaman tunnin kerrallaan.)

mulla vauva 5kk.tänään erottiin.pidempään epäilin miestä kaikennäkösestä... ja paljastu että etsii netistä seuraa...ym ei-kivaa...

mies kävi rinnuksiini kii ku asioist sanoin.

vauva pelkäsi ja itki mut miestä se ei hetkauttanu.sanoin että miksei vaan eroa ku kuitenki etsii ja ihailee muita naisia...

ei osannu vastata.laitoin meneen.

Lue hyvä kirja: Hyvä ero, uusi elämä ja pohdi luettuasi tilannetta. Mikäli isä pysyy lapsen elämässä, muista, että koko loppuelämä on lapsen kuskaamista osoitteesta toiseen ja aikatauluttamista...



Kumpikin valinta vaikea. Eroamisen jälkituote eli uusperhe on vaan kokemuksesta 26 kertaa haasteellisempaa kuin sen voi kuvitella... Kukin tekee minkä parhaaksi kokee.



Kysymykseesi mieluummin aimmmin kuin 3-v. kuten itselläni. Lapsi oireilee yhä 1½ vuotta myöhemmin...



Tsemppiä

Alexa

että olisivat ratkaistavissa, jos molemmat haluaisivat. En nyt niitä ala erikseen tässä luettelemaan, sillä ne eivät ole oleellisia.



Isoin ongelma on se, että miehen mielestä hänessä ei ole mitään vikaa ja kaikki surkeus on aina minun syytäni. En todellakaan väitä olevani täydellinen, mutta eipä mieskään ole. En tiedä kauanko jaksan takoa päätäni seinään, kun toisen mielestä hänen ei tarvitse toimia toisin.



Ap.

Hankin tuon kirjan. Isä takuulla pysyisi lapsen elämässä, siitä ei epäilystä.



Tsemppiä vain sinnekin. :)



Ap.

.. sopimaton sulle ja lapsesi isäksi? Olisiko kannattanut miettiä ennen siittämistä, jottei taas yksi isätön laspi joudu kärsijäksi

.. sopimaton sulle ja lapsesi isäksi? Olisiko kannattanut miettiä ennen siittämistä, jottei taas yksi isätön laspi joudu kärsijäksi

En kumminkaan nyt lähde tähän keskustelun suuntaan mukaan. Jos joku haluaa vastata alkuperäiseen kysymykseen, niin kuulen mielelläni kannanottoja.

Ap.

että monessa perheessä vauvan tuoma elämänmuutos, valvominen yms. saa molemmista (ja varsinkin hormonihuuruisesta naisesta) hirviopuolet esiin. Ja jos sinäkin olet sitä mieltä, että kaikki voisi olla ratkaistavissa, niin ne todennäköisesti melko helposti olisi ratkaistua silloin vuoden päästä, kun vauvakin on jo vähän isompi, eikä valvota enää ja muutenkin olette paremmin sopeutuneet tilanteeseen.



Mun yleisvinkkini samanlaisia pohtiville olisi se, että älkää harkitko eroa lapsen eka vuoden aikana/perusteella

kuin edellinen. Ei kannata nyt erota, vauvavuosi on rankka molemmille ja tilanne saattaa vaikuttaa paljon pahemmalta kui oikeasti on kun hormoonit on sekaisin (myös isältä!) ja vauva valvottaa.

Jostain luin, että eroa tulisi välttää ainakin lapsen ensimmäisenä elinvuotena eli parempi erota myöhemmin kuin nyt. Ihan ymmärrettävää jos ajattelee, että ero varmasti vetää sinut apeaksi, surulliseksi, poissaolevaksi ja kaikkea muuta huolimatta siitä, että olet se, joka lähtee. Varmasti tällä on vaikutusta vauvaan, jonka elämän tärkein vuosi on parhaillaan käynnissä. Tsemppiä sulle mitä sitten päätätkin!

Ja jos sinäkin olet sitä mieltä, että kaikki voisi olla ratkaistavissa, niin ne todennäköisesti melko helposti olisi ratkaistua silloin vuoden päästä,

Ainoa ongelma on, että mies ei ole noissa hormonihuuruissa... ;) Mutta tuo oli hyvä näkökulma.

Ap.

Mietin miten vaikuttaa lapseen, jos vanhemmat ei pysty keskustelemaan asoista riitelemättä tai tiuskimatta. En haluaisi lapsen kasvavan siihen käsitykseen, että se on normaali tapa kommunikoida...



Ap.

lähes saman asian kanssa. Mä vaan vitkutan sitä lähtö vielä muutamalla vuodella. Silloin lapset on niin isoja, että pystyn jatkamaan töitäni (vuorotyö) ja on mahdollista jäädä asumaan lasten kanssa tähän asuntoon.



Kyllä tämä vaan syö naista...

kans yritetään vaan jaksaa. Välillä on hyviä aikoja ja välillä tuntuu taas niin toivottomalta. Vauvakuumekin on kova, ja mieluummin tekisin lapset samalle isälle, mutta tähän saumaan.. Vaikeaa on olla suhteessa, jossa vain yksi ihminen sitoutuu.

aina tekee väärin?

Ja sinä olet oikeassa?



Sori vaan, mutta riidassa asiat ei tappele vaan ihmiset. Siihen tarvitaan kaksi.



Sekin auttaa paljon, ettei ole vittumainen nipo.

Ei pyhä pamaus! Vai että vielä vauvakuume?

että olisivat ratkaistavissa, jos molemmat haluaisivat. En nyt niitä ala erikseen tässä luettelemaan, sillä ne eivät ole oleellisia.

Isoin ongelma on se, että miehen mielestä hänessä ei ole mitään vikaa ja kaikki surkeus on aina minun syytäni. En todellakaan väitä olevani täydellinen, mutta eipä mieskään ole. En tiedä kauanko jaksan takoa päätäni seinään, kun toisen mielestä hänen ei tarvitse toimia toisin.

Ap.

tääl vaavi kota 4kk ja isä lähti aamul... ei vastaa puhelimeen ei mitää...eli kai me ns. erottiin.ei kyl virallisesti oo yhdes asuttukaan.

kans yritetään vaan jaksaa. Välillä on hyviä aikoja ja välillä tuntuu taas niin toivottomalta. Vauvakuumekin on kova, ja mieluummin tekisin lapset samalle isälle, mutta tähän saumaan.. Vaikeaa on olla suhteessa, jossa vain yksi ihminen sitoutuu.

samma här...vaavi koht 4kk...isukkia kiinnostaa porno ja vieraat naiset... että sillees.tänää läks,ei oo tavotettu sen koommin:)

näkemään toisensa ja itsensä uudessa valossa, ja kummatkin oppisivat ehkä toimimaan paremmin yhdessä? Ihan vain yhteisen lapsen vuoksi!

Jos ette selviä kriiseistänne ja eroatte vuoden parin päästä, niin lapsi ei tule kuitenkaan muistamaan ydinperheaikaa. Mutta vauvavuosi ja aika sen jälkeenkin on rankkaa aikaa. Sen perusteella ei vielä kannata tehdä johtopäätöksiä siitä, miten perhe alkaa toimia.



Mutta älkää missään nimessä yrittäkö paikata liittoa toisella lapsella.



Tsemppiä.