Meni 1½h taaperon nukuttamiseen päikkäreille, argh:(

kun ap sanoi, että lapsi huutaa hulluna, eikä nukkumisesta tule sitten mitään.



Minä ainakin ymmärsin, että kyse ei ole mistään uhma-parinasta, vaan kunnon raivokarjumisesta. Ei sellaista voi jättää huomioimatta, eikä se lopu vaan sillä huomiotta jättämisellä, vaan lapsi tikahtuu, oksentaa tai menee muuten ihan hysteeriseksi.



Eikä sellainen lopu myöskään millään kädellä pään päällä. Tuollaiset neuvot toimivat, jos itku on sellaista käninää vain.



Mutta voihan toki olla, että ap:n kuvailema hulluna huutaminen onkin oikeasti vain pientä käninäitkua, jolloin keinot voi toimiakin.

Minulla on nyt tyylinä että tehdään pisut pottaan (tultt jos tulee), vaihdetaan vaippaa päälle, pusut ja petiin.

Laitan verhot kiinni.

Otan silityslaudan, pyykkikopan, raudan ja menen silittämään lapsen huoneeseen.



Siinä vieressä olen, keskityn silittämiseen. En katsele lasta, lapselle ei saa puhua tai laulaa.

Jos lapsi koittaa nousta, sanon mene maate. Joskus tarttee mennä peittelemään uudestaan.

Kohta se onkin vähän uupuneempi ja vaikka istuu niin tiedän että kohta nukahtaa. Annan lapsen siinä pelleillä peitolla.



Eilen päiväunet rävähti lapselle yhden pöytäliinan silittämisen aikana! ;)



Ei ehkä toimi teillä, meilläkin saattaa tämä kikka epäonnistua vaikka tänään, viikko mennyt näillä tosin jo mukavasti.

Ajatus lähti siitä että aikasemmin istuin/makasin lapsen pinniksen vieressä vahtimassa että pysyy maate, kokeilin jos voisin olla tehokas tänä aikana ja silittäminen toimii.

Lisäbonuksena kannattaa muistaa että kun lapsella on tukkonen nenä niin silittäminen höyryllä kostuttaa vähän huoneilmaa.. ;)

Jos kokeilet tätä niin muista ottaa silitysrauta piiloon viilenemään, älä jätä sitä lapselle.

Itsellä on 3 lasta, joista 2 ensimmäistä lopetti päiväunet parivuotiaana mutta aloittivat uudelleen 1-2 v myöhemmin. Eivät muuten nukkuneet hoidossakaan, makasivat sen pakollisen puolituntisen ja nousivat ylös heti kun luvan saivat ja nukkuivat sitten pitkät yöunet. Kolmannen kanssa päätin olla hermoilematta, jos ei puolessa tunnissa nukahda, niin sitten jatketaan muita hommia. Yleensä puolen tunnin touhuamisen jälkeen väsy on iskenyt oikein kunnolla ja uni on tullut ongelmitta. Oleellista on, ettei itse hermostu. Henkilökohtaisesti puoli tuntia lapsen nukuttamista on maksimi minkä kestän ärsyyntymättä.

Tuon kyllä ymmärrän, että kun ottaa itse rennosti eikä hermostu, niin lapsikin rauhoittuu helpommin unille.



Mutta jos se lapsi ei siinä puolessa tunnissa kuitenkaan rauhoitu. Ja kuten sanottu, niin sen puoli tuntia moni muukin jaksaa enintään ärsyyntymättä. Eli jos ei puolessa tunnissa sitten nukahda, niin sitten jatketaan muita hommia.



Niin tässä mä putosin kärryiltä. Että miten niitä muita hommia sitten jatketaan. Kun ap selvästi sanoo, että lapsi on kuitenkin väsynyt. Minä ainakin muistan silloin aikanaan, että jos lapsi ei tuossa kohtuuajassa nukahtanut, niin siinä alkoi itsekin hermostumaan, ja sitten se lapsi ei ainakaan nukahtanut. Mutta jos taas antoi periksi, ja alkoi muka jatkamaan muita hommia, niin eihän niistäkään mitään tullut, kun se väsynyt lapsi vain parkui. Eli siinä oli sitten loppupäivä pilalla, kun lasta ei saanut nukahtamaan, mutta toisaalta ei enää mitään sannut tehtyäkään, ei omia juttuja eikä lapsen kanssa leikittyä, kun väsyneelle lapselle ei mikään ollut hyvin.

että lapsi tarvitsee PÄIVÄunet. Tuo vaikuttaa kyllä 100% siltä, että nimenomaan lapsi ei enää tarvitse päiväunia, mutta toki unta vuorokaudessa kuitenkin riittävästi sekä päivällä pienen LEPOHETKEN (jolloin ei ole PAKKO nukahtaa).



Meillä kaksi vanhempaa lasta ovat lopettaneet päiväunien nukkumisen 2-vuotiaana ja tunnistimme sen juurikin siitä, että nukahtamiseen menevä aika meni yli tuntiin... Oikeastihan väsynyt lapsi nukahtaa (asiantuntijoiden mukaan) vartissa. Muussa tapauksessa lapsi ei ole väsynyt.





Meillä lasten vuorokautinen unenmäärä LISÄÄNTYI, kun jätimme päiväunet pois. Ennen lapsi nukkui yöllä esim. 20.30 -> 07.00 ja päivällä taisteluiden jälkeen n. 1-1,5h. Kun päiväunet jätettiin pois, yöunet pitenivät 19-08.



Sitten kun unen tarve väheni, siirtyi iltanukahtaminen tuonne lähelle kahdeksaa.

ei mene kuin 10min :)

ja käyt aina laittamassa takaisin makuuasentoon kun siellä huutaa. ja jatkat niin kauan että nukahtaa. ei varmasti nukahda helposti kun oot siinä vieressä. kokeileppa tota konstia :) vai onko jo kaikki konstit kokeiltu?

No kyllä menee...ennemmin nukkui aina ulkona, sitten kun alkoi olla hirväen vaikeaa se nukahtaminen niin siirryttiin sisälle. Aiemmin siis nukahtikin siellä nopeasti, mutta sittemmin paremmin sisälle.

lapselle ei saa puhua sillon mitään. rauhoitat ja laitat takaisin makuuasentoon ja lähdet pois

rattaita...

Huutaa aivan hulluna kun laitetaan omaan sänkyyn, ja kun itkemisen makuun pääsee niin nukkumisesta tule enää mitään. Toisekseen on vielä pinnasängyssä mutta heittää jalan hetkessä yli, en uskalla jättää sinne vahtimatta. Ja reunattomassa sängyssä ei viitsittäisi vielä pitään, muuten ei pysy yöllä omassaan hetkeäkään.

..vaikeita rauhottumaan.Meillä neljävuotias juoksee vieläkin nukkumaan mentäessä vähän väliä huoneestaan;äiti on jano,äiti on pissahätä,nyt on kakkahätä,kutittaa(atopikko)tuu äiti hieroo,tuu äiti raapii,tuu rasvaa ym. ym. lista on loputon.Mut on helpompi tietty kun ymmärtää puhetta ja käskyjä(eriasia sitten miten niitä noudattaa ja tuntuu et samat asiat saa kuukaudesta toiseen sille toistaa)ja oli pienempänä just tollane vaikee nukutettava,että helpotusta tuskin oo tulossa..

Mä lopetin ihan suosiolla päikkärit siihen, kun joka päivä olis pitänyt tapella se 1,5 tuntia. Ei mun mielestä järkevä eikä hyvä kenenkään kannalta jokapäiväinen tappelu.

No juu, tämä on kyllä nähtävissään hyvin vahvasti hänen luonteessaan (syntymästään lähtien). On varsinainen elohopea.

Nyt mietitään, milloin siirretään pois pinnasängystä ja mitä siitä sitten tulee?

2v ja aivan selvästi niitä päikkäreitä tarvitsee. Itsekin sanoo jo, että väsyttää nukkumaan. Aina ei ole yhtälainen show, joskus nukahtaa hyvinkin nopeasti, mutta varsin villikko on.

alkaneet lopettelemaan päiväunia. Tossa iässä saattoi välillä olla päiviä että ei nuku päiväunia mutta ehkä taas seuraavana päivänä saattoi nukkua. Ei mitään järkeä taistella joka päivä ton asian kanssa.

Kannattaa ihan suosiolla jonain päivinä jättää välistä ne unet.

kokeile huomenna laittaa tuntia- puoltatoista myöhemmin

varsin vahvaa luonnetta.



Ja meidän poika oli sellainen, että sille tehosi tänään jalkojen hieronta, mutta huomenna hermoistui vaan siitä, mutta silloin taas tehosi laulaminen. Seuraavana päivänä karjui laulavalle äidille, että älä laula. Mutta silloin toimikin hyssyttely. Ja joku päivä ei toiminut mikään maan ja taivaan välistä, vaan kiinni pitäminen sai rauhoittumaan (joskus taas se sai lapsen vain raivostumaan hysteerisesti).



Että en ymmärrä miten ylimaallista mielikuvitusta luoja on kuvitellut äitien käyttävän, kun on tuollaisia lapsi luonut. Mutta äidin lapsia ne kuitenkin on, ja hoidettava ne on.



Kyllä se siitä joskus saattaa helpottaakin. Joten älä vaivu epätoivoon vaan usko, että pitkäjänteisellä työllä saat joskus aikaan tulostakin.

Meillä jäi tuossa iässä päiväunet pois, juuri tuommoisen unitappelun takia. Lapsi meni iltaisin nukkumaan klo 19 ja nukkui 12 tuntia. Kaikille hyvä ratkaisu, loppui nukahtamisongelmat kokonaan.

Tama oli niin ihanasti sanottu: "Että en ymmärrä miten ylimaallista mielikuvitusta luoja on kuvitellut äitien käyttävän, kun on tuollaisia lapsi luonut. Mutta äidin lapsia ne kuitenkin on, ja hoidettava ne on."



Kauniisti sanottu! Kiitos kirjoittajalle, tama vaan taytyisi aina pitaa mielessa.