Mitä oletat, millaista kuoleman jälkeinen elämä (lainausmerkeissä elämä) on?

Vähän samanlaista kuin elämäni, jota elin sata vuotta ennen syntymääni.

Suomeksi: sitä ei ole.

Toivoisin olevan ikiunta/tiedottomuutta

Synnytään takaisin omana itsenä. Loputon kiertokulku kunnes viimein osaat elää elämäsi läpi niin, että kuollessa päällimmäisenä ei ole helpotus.

Ei minkäänlaista.

En usko, että kuoleman jälkeen on mitään.

Kun kuolen, lakkaan olemasta.

Ei oikein ole syytä olettaa muuta.

Sitä ei ole, se on naps ja valot pois, siinä se.

Jos Jeesuksen opetuksiin on uskominen, niin "ajaton" elämä tulee löytää jo tämän "elämän" aikana, ei vasta sen jälkeen. Joten "kuoleman jälkeinen elämä" riippuu siitä löydätkö "ajattoman" elämän vai et.

Tuonpuoleissa ei ole nälkä eikä jano. Aurinkoa ei enää ole, Kristus on valo. Leijona ja lammas ovat siellä sulassa sovussa. Kuolemaa ei ole enää, vain ikuinen elämä. Meillä on siellä uusi keho, sillä on uusia ominaisuuksia ja näytämme kaikki nuorilta. Näemme Jumalan kasvoista kasvoihin, saamme uuden nimen ja saamme tietää Jumalan salatun nimen. Ihmeellisiä enkeleitä, värejä ja kukkia joita maan päällä ei ole. Voimme kävellä oven läpi, mutta pystymme kuitenkin syömään ja juomaan, ja koskettamaan toisiamme. Uusi Jerusalem on 2200 metriä jokaiselta sivultaan ja melkein yhtä korkea. Kiltit dinosaurukset, valtavat perhoset, ihan kaikkea. Kaupunki on kultaa ja kristallia.

Täällä voi lukea kokemuksia. Lieneekö kaikki feikkejä?

https://www.nderf.org/Archives/NDERF_NDEs.html

Ei ole mitään. Tyhjyys.

Elämä päättyy kuolemaan. Kuolema ei ole mitään.

Jossain vaiheessa kuoleman jälkeen me kaikki synnymme aina uudelleen, kunnes valaistumme. Sen jälkeen on vain rauha.

No onhan mulla kokemusta olemattomuudesta jo miljardeilta vuosilta, niin odotan että tiedossa on samaa tulevaisuudessa, sillä erolla että sitten se ei pääty koskaan.

Periaatteessa ei mitään. Elämänsä aikana sitä tavalla tai toisella vaikuttaa maailman kulkuun ja ne vaikutukset ovat ikuisia, ensin pieniä virtauksia, jotka ajan saatossa yhdistyvät suureen kokonaisuuteen kuten purot jokiin ja lopulta meriin. Sillä tavoin on osa ikuisuutta.

Esimerkiksi elämäsi aikana vaikutat siihen, millaisia lapsia kasvatat ja osa sinusta ja arvoistasi siirtyy heihin, jotka vievät sitä muunnellen eteenpäin. Se virtaus ei koskaan lakkaa, mutta yhdistyy osaksi isompaa kokonaisuutta. Lapset tässä vain esimerkki, yhtälailla me vaikutamme kaikkiin ihmisiin ympärillämme.

Vierailija kirjoitti:

Vähän samanlaista kuin elämäni, jota elin sata vuotta ennen syntymääni.

Suomeksi: sitä ei ole.

Sata vuotta ennen syntymääsi olit jo olemassa geeneissä.

Ehkä me emme edes voi aavistaa siitä juuri mitään. Jotain olen kuvitellut, jos tämä maailma on pelkkää hämärää kuvajaista.

Nykyään ajattelen Roomalaiskirjeen 8. lukua missä kerrotaan koko luomakunnan ikävöitsemisestä. Selittäköön joku Room. 8:18 alkaen vaikka Bibliasta vuodelta 1776, siellä puhutaan j o k a i s e n  luontokappaleen ikävöitsemisestä. Mitään kohtaa Raamatusta EI saa ottaa pois, eikä sinne mitään lisätä.

Odotan kiihkeästi, että näkisin siellä rakkaat lemmikkini. Ne juoksisivat minua vastaan.

Odotan kiihkeästi, että näkisin siellä kaikki uskossa nukkuneet rakkaani. Haluaisin, että jokainen ihminen pääsisi sinne.

Siellä olisi käsittämätön todellisuus. Millaista siellä olisikaan, koska luonto on täälläkin niin upea ja runollinen. En osaa edes kuvitella. Ja sellaisia värejä joita ei voi edes kuvitella. Sellaista musiikkia, joka täällä on vain hämärä aavistus.

En osaa kuvitella, onko siellä asuntoja. Jos on, millaisia?

Siellä ei ole surua, ei kärsimystä, ei kuolemaa, ei sairautta. Ei menetyksiä. Siellä ei ole pahuutta.

Siellä on täydellinen, absoluuttinen rakkaus. Täydellinen autuus, sielun lepo, tyyneys, rauha ja ilo. Jota voi hetkittäin täällä kokea.

Ihminen on vain savea täällä, tomua, joten täällä ei käsityskyky riitä.

Hämäränä vertauskuvana voisi ehkä käyttää perhosta joka kuoriutuu kotelosta, ehkä se voisi kuvata hämärästi sitä, kun ihminen nukkuu ja herää uuteen, käsittämättömään todellisuuteen kirkkauden maassa.