Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Annettiin lapselle nimeksi Matilda. Isovanhemmat eivät osaa lausua sitä :/

Vierailija
17.05.2010 |

Siitä tulee Matilta tai Matilra.

Tajusin vasta, että nuo isovanhemmat ovat murrealueelta, jossa ei sanota lainkaan d:tä (d:hän on ylipäätään hyvin nuori suomen kielessä). Ovat sitä vanhempaa ikäpolvea, joka ei ole koskaan kieliä opiskellut. No huonomminkin voisi olla, jos olisi vaikka David.

Kommentit (60)

Vierailija
1/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidin (80+) siskot ovat Hilda ja Hulda - lausutaan Hilta ja Hulta ( ;



Radio on rario jne.



Anna sanoa, kuten tykkäävät. Ehkä he joskus oppivat...



terveisiä Etelä-Pohjanmaalle.

Vierailija
2/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

D on lähes kaikille suomenkielisille ainakin hieman vaikeahko lausua, joten nuoremmankin väen suussa se muuntuu helposti ainakin hieman t-mäiseksi. Ei siis ollenkaan ihme, jos isovanhemmat eivät lausu D-kirjainta tunnollinen oikein.



Ei se lapsi siihen kuole ja hän tulee varmasti törmäämään vastaavaan jatkuvasti elämänsä varrella. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

No huonomminkin voisi olla, jos olisi vaikka David.

Vierailija
4/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

se kirjainhan on ree niin kuin raavir...

Vierailija
5/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sait mut hyvälle tuulelle huumointajullasi. Halit sinne. Kylä se Matilda on kaunis nimi, sama se miten se lausutaan, ei se nimen kaunetta vähennä =)

Vierailija
6/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä Madeksi. Madde.

Kyllä murrealueellakin puhutaan suomea..



Sopiva lemppari lapselle tai tokanimi käyttönimeksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei uo Matilta ole paha. Meillä kanssa isovanhemmat (alle 60v) eivät osaa sanoa poikamme nimeä Julian. (ollaan suomi-ranska perhe) sanovat Juliani tai Juuliani :/

Vierailija
8/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanokaa sitä Madeksi. Madde. Kyllä murrealueellakin puhutaan suomea.. Sopiva lemppari lapselle tai tokanimi käyttönimeksi?

Sitten siitä tulee Matte :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä Madeksi. Madde.

Kyllä murrealueellakin puhutaan suomea..

Sopiva lemppari lapselle tai tokanimi käyttönimeksi?

Jos isovanhemmat eivät osaa deetä, tuosta tulee Matte tai Mare tai jotain muuta vastaavaa. Ei se nimen lyhentäminen asiaa auta yhtään.

Veikkaan muuten, että David-nimestä tulisi peritamperelaiselle Raavit.

Vierailija
10/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tiedän ihmisiä, joiden omat vanhemmatkaan eivät lausu nimeä oikein. Tiedän yhden Mikaelin, jonka äiti sanoo poikaansa nimellä Miikkaeli. Ja on siis vieraita kieliä osaava koulutettu nainen kyseessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne ilmeisesti kuitenkin yrittää, eikä tahallisesti väännä (Sofia -> Sohvi, David -> Taavetti).



Isäni tädit on Hilta ja Linta. ;)

Vierailija
12/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vrt. Joeli (Joel), Miija (Miia) jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä Madeksi. Madde.

Kyllä murrealueellakin puhutaan suomea..

Vierailija
14/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

itäsuomalaiset isovanhemmat sanovat "Madildaksi", kun yrittävät saada sitä deetä onnistumaan. Parempi ja kivempi minusta tuo "Matilta". Enpä osannut tätäkään asiaa ottaa huomioon...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Se on meidän käyttämissämme aakkosissa siinä missä muutkin kirjaimet sekä monissa, monissa sanoissa. Vai ovatko esim. sanat sade ja made ulkomaankieltä?



Ei noin juntti sentään saa olla, hyvä kirjoittaja.

Vierailija
16/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että valtaosassa suomea d ei ole lainkaan kuulunut puhuttuun kieleen. Se otettiin vähän keinotekoisesti käyttöön, ei siis ollut suomen kielen äännerakenteessa alkujaan.


Se on meidän käyttämissämme aakkosissa siinä missä muutkin kirjaimet sekä monissa, monissa sanoissa. Vai ovatko esim. sanat sade ja made ulkomaankieltä?

Ei noin juntti sentään saa olla, hyvä kirjoittaja.

Vierailija
17/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


ja kyllä nykysuomeen d-kirjain kuuluu erittäin vakaasti.

että valtaosassa suomea d ei ole lainkaan kuulunut puhuttuun kieleen. Se otettiin vähän keinotekoisesti käyttöön, ei siis ollut suomen kielen äännerakenteessa alkujaan.


Se on meidän käyttämissämme aakkosissa siinä missä muutkin kirjaimet sekä monissa, monissa sanoissa. Vai ovatko esim. sanat sade ja made ulkomaankieltä?

Ei noin juntti sentään saa olla, hyvä kirjoittaja.

Vierailija
18/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidin (80+) siskot ovat Hilda ja Hulda - lausutaan Hilta ja Hulta ( ;

Radio on rario jne.

Anna sanoa, kuten tykkäävät. Ehkä he joskus oppivat...

terveisiä Etelä-Pohjanmaalle.

Haloo? Miksi lähetät terveisesi vain etelä-pohjanmaalle? Miksei terkkuja lähetetä Tamapereelle tai jonnekin Satakuntaan? Sielläkin sanotaan rario-radio/käret-kädet jne.

Tarkistin muuten juuri, että Matilda sanottaisiin sekä tampereella, että Porissa, että esim. Kankaanpäässä " MATILRA" - eikä "Matilta".

Vierailija
19/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Se on meidän käyttämissämme aakkosissa siinä missä muutkin kirjaimet sekä monissa, monissa sanoissa. Vai ovatko esim. sanat sade ja made ulkomaankieltä?

Ei noin juntti sentään saa olla, hyvä kirjoittaja.

ja suomen murteissa ne ovat esim. sare ja mare. Nykyinen yleiskieli jossa d äännetään d:nä on keinotekoisesti luotu, eikä missään murteessa (rauman murretta lukuunottamatta?) d:tä ole. Ja murteethan ovat sitä oikeaa puhuttua kieltä.

Vierailija
20/60 |
17.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se otettiin käyttöön vaikka ehdoton valtaosa suomalaisista ei käyttänyt sitä lainkaan.



wikipediasta:

Aikoinaan suomen kielessä on nykyisen d:n paikalla ollut soinnillinen spiranttiäänne [ð], sama äänne, joka englannin kielessä kirjoitetaan th (esimerkiksi sanoissa the ja this)[1]. Myöhemmin tämä äänne on useimmista suomen murteista kuitenkin hävinnyt. Itämurteista se on kadonnut kokonaan, useimmissa länsimurteissa se on muuttunut r:ksi, Hämeessä paikoitellen l:ksi ja muutamilla harvoilla paikkakunnilla ruotsinkielisten alueiden läheisyydessä ruotsin kielen vaikutuksesta d:ksi. Vain pienellä alueella Satakunnassa alkuperäinen ð esiintyi paikoitellen vielä 1900-luvulla[1].



Kun ð-äänne alkoi käydä suomalaisille täysin vieraaksi, alkoi jo 1700-luvulla yleistyä tapa lausua d-kirjain kirjoitettua tekstiä luettaessa nykyisellä tavalla, samoin kuin ruotsissa ja useimmissa muissakin kielissä.



Sen ääntämys ja kirjoitustapakin tuli kuitenkin 1800-luvulla murteiden taistelun aikana yleiseksi kiistanaiheeksi, ja useat itäsuomalaiset kirjailijat ehdottivat sen poistamista kokonaan. Lopulta se kuitenkin päätettiin säilyttää, ja yleiskielessä se oli lausuttava d. Kun äänne kuitenkin oli useimmille suomalaisille vieras, jouduttiin sen ääntämistä vielä pitkään 1900-luvulla kansakouluissa erityisesti harjoittelemaan.[2.



Nykyisin kuitenkin, osittain radion ja television vaikutuksesta, useimmat lapset oppivat sen jo kauan ennen kouluikää eikä se enää tuota vaikeuksia. Kuitenkin sen poisjättäminen itämurteiden tapaan on nykyisessäkin puhekielessä yleistä varsinkin eräissä tavallisimmissa sanoissa (lähetään = lähdetään, kaheksan = kahdeksan).



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kolme kahdeksan