Lue keskustelun säännöt.
Kerroppas ystävä hyvä, mikä estää sinua kutsua ystävääsi vastavierailulle kotiisi?
23.07.2022 |
Itse olen tottunut sellaisiin ystäviin ja sukulaisiin, että kun minut on kutsuttu kylään, niin minä kutsun tietysti myös omaan kotiini vastavierailulle ystäviäni.
Mutta yhden ystäväni kutsua olen nyt viimeisimmän hänen minun kodissani vierailun jälkeen odotellut jo noin 7 vuotta. Silloin hän ahnehti minun luonani kaksi ateriaa päivän aikana, ja kahdet kahvit leivonnaisineen, jotka itse olin valmistanut.
Hän on kylläkin pyytänyt minua ravintolaan, missä tapaisimme aterioinnin yhteydessä, mutta en ole kiinnostunut enää missään hälyisessä ravintolassa tapaamisiin, koska aiemminkin tykkäsin vierailla hänen kodissaan.
On totta, että tämän kyseisen ystävän elämän kuviot ovat muuttuneet siinä mielessä, että hänen avopuolisonsa on muuttanut ystäväni kanssa samaan osoitteeseen, mutta eihän se nyt voi olla esteenä minun kutsulleni. Onhan ystäväni voinut käydä minunkin kotonani, vaikka aviopuolisoni on ollut tässä kotona samaan aikaan.
Epäilen vaan, että ystäväni nykyinen mieskumppani on niin dominoiva, että hän ei anna kenenkään tulla kotiinsa, ja täten ystäväni joutuu alistumaan miehensä määräilylle tässäkin suhteessa.
Olisi mukavaa nähdä pitkästä aikaa hyvää pitkäaikaista ystävääni konkreettisesti, eikä vaan jutella puhelimessa tai viestitellä whatshapissa, mutta ei näytä onnistuvan.
Kommentit (36)
Ap hän ei koe sua niin läheiseksi ystäväksi että haluaisi kutsua sut kotiinsa. Kun luen miten olet pitänyt luetteloa tuttusi syömisestä niin en minäkään haluaisi kanssasi tekemisssä olla vaan varaisin ehkä maksimissaan tunnin slotin johonkin kahvilaan kerran puolessa vuodessa sua varten.
Lienet käsittänyt ystävyytenne laadun väärin.
Tänne kirjoittamisen sijaan ois ehkä ollut parasta kysyä tältä hlöltä suoraan. Sen sijaan sä olet tänne avannut tuttusi hlökohtaisia asioita kysymättä häneltä onko se ok.
Sun kirjoituksesi valaisi sua ihmisenä sen verran hyvin että mulle tuli sappi suuhun.
Olet vastenmielinen ullataalasmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapaan mielummin muualla. Meillä on iso koti ja kaikki on kivasti, mutta olen ihan allerginen vieraille. En myöskään välitä siitä, että muut perheenjäsenet joutuisivat olemaan vieraskoreita, joten mielummin rauhoitan kotini ja tapaan ystäväni muualla. Kukaan ei dominoi yhtään mitään, se nyt on typerä ja vainoharhainen ajatuskin.
Se on ihan sama onko ystävä tarjonnut vaikka kymmenen lajin ruuat, se on hänen ongelmansa tai asiansa, enkä varmasti ole pyytänyt häntä niin tekemään. Jos sinä taas et ole kiinnostunut menemään ravintolaan, niin silloin vain sinulla on ongelma. Eli sanoisin tälle aloitukselle hohhoijaa.
Seitsemän vuoden takaa muistat ystäväsi luonasi ahnehtimat ateriat?
Vierailija kirjoitti:
Sotku ja tilanpuute.
Ystävä
Oikean hyvän ystävän kanssa tuollaiset asiat eivät haittaa, mutta jos ystävä on joku ap:n kaltainen nipottaja ja kyylä, niin silloin ei edes ajattele kutsua tyyppiä kotiinsa.
Ap ei ole hyvä rakas ystävä, vaan joku ok kaveri.
Ikävää tuollainen ruokien laskeminen.
Itse vien aina tuliaiset eli kahvileivät tullessani enkä muista että olisin koskaan mitään ruokaa kavereilla syönyt, jos olenkin, on ne olleet nyyttärimeininkiä eli jokainen tuonut jotain.
Mutta en kutsu meille ketään kylään koska kaverit tuovat samalla koko perheen mukana, ei tänne pieneen asuntoon mahdu eikä ole lapsille mitään virikkeitä tms. Ja miehetkin änkeävät mukaan, miksi ihmeessä...
Eikä niitä tuliaisia tähän suuntaan kulkeudu koskaan vaikka on aivan eri asia ruokkia yksi suu kuin 5.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerropas on suomea, kerroppas on joku olio?
Kutsuista kannattaa aina kieltäytyä, koska se aiheuttaa vastakutsuvelvoitteen. Moni tuttu on pyytänyt minua vuosia vieraisille, mutta tiedän, että oikeastaan he haluavat meille, joten kiitos ei, nähdään kaupungilla tai vaikka lähimetsässä, mutta kyläilemään en lähde! Valitse itse ne henkilöt, jotka kotiini haluan eikä ovet avaudu millään "tulkaa meille" -pakottamisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuoden takaa muistat ystäväsi luonasi ahnehtimat ateriat?
Ap: :D;) Ei niin päin vaan toisin päin, ystäväni kävi viimeksi minun kotonani ahnehtimassa minun valmistamani ruoat ja jälkiruoat ja tietysti alkoholitarjoiluni siinä sivussa.
En tykkää tavata ihmisiä kotonani. En ymmärrä mikä ongelma tuossa on, jos kuitenkin näette muuten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai että ahnehtinut 😃
:D, juu oikein maiskutellen, ja kehuen "" Ai että tää ruoka on hyvää" jne. ja leivonnaisteni ylistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuoden takaa muistat ystäväsi luonasi ahnehtimat ateriat?
Ap: :D;) Ei niin päin vaan toisin päin, ystäväni kävi viimeksi minun kotonani ahnehtimassa minun valmistamani ruoat ja jälkiruoat ja tietysti alkoholitarjoiluni siinä sivussa.
Niin, tuo kirjoittajahan sanoi että luonasi. Kuulostat kyllä todella kivalta ystävältä kun puhut kaveristasi noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Estää kutsumasta. Pidemmälle en lue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuoden takaa muistat ystäväsi luonasi ahnehtimat ateriat?
Ap: :D;) Ei niin päin vaan toisin päin, ystäväni kävi viimeksi minun kotonani ahnehtimassa minun valmistamani ruoat ja jälkiruoat ja tietysti alkoholitarjoiluni siinä sivussa.
Sitä tarkoitinkin, mutta suomenkielen lauseenmuodostus on aikahaastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni kävi silloin mökiltä paluureissunsa yhteydessä, ja muistan ikäni, kun hän myös kävi wc:ssämme, sen jälkilöyhkän, kun intiimihygienia oli pitkän mökillä olonsa aikana ollut ilmeisesti heikonlaisella kantimella, koska miehensä mökillä ei ole suihkua, eikä muitakaan nykyaikaisia mukavuuksia.
Oletkohan minun ystävä? En kutsu sinua kylään koska inhoan kyläilykulttuuria, en halua leikkiä emäntää enkä isäntää. Inhoan kaikkea mitä siihen liittyy. Älä sinäkään kutsu minua enää ikinä, syömään ulos voin lähteä.
Nim.en kutsu kotiini enää ketään "kylään", hyi ja yöks
Näitä yskipuolisia kyläilijöitä riittää vähän kaikilla. Itselläkin oli ystävä, joka vuosia yksipuolisesti kyläili minun luonani, eikä kutsunut minua koskaan vastakylään. Sain lopulta tarpeekseni, enkä enää kutsu kylään. Tosin oli muitakin syitä kuin tämä yksipuolisuus, miksi lakkasi näkemiset. Mutta sitten huomasin, etten lainkaan kyläile joittenkin ihmisten luona itse, vaikka he kutsuisivatkin minut kylään. Jätän vain kutsuun vastaamatta. Tämmöisiä me sitten ollaan. Itsekkäitä kakkiaisia kaikki tyynni. Jokainen eri tavalla.
Minäkin muistan sen kalaisan ja tunkkaisen p...n hajun vessassa käydessäni vaimoni ystävän käytyään vierailulla. Se löyhkä jäi ikimuistoisesti nenäkarvoihini kiinni.
En unohda sitä lemua koskaan, viikko meni tuulettaessa wc-tilaa.
Sivusta: Ap:n aviomies
Ap, ymmärrän sinua yksin kun olen samaa kokenut ja aiemmin siitä kovasti kärsinytkin.
Iän myötä olen tullut siihen tulokseen, että en voi edellyttää vastavuoroisuutta. Kaikilla ei ole siihen syystä tai toisesta tahtoa/ valmiutta.
Jos haluan kutsua ystäviä kotiini, teen sen pyyteettä. Tarjoan aika pienellä budjetilla ja vaivannäöllä, teen sen verran että en katkeroidu.
Vuosien saatossa osa näistä tyypeistä on jäänyt pois kuvioistani. Ne ovat pysyneet, jotka esim. Tuovat vähän tuliaisia, osallistuvat tiskaamiseen tai pyytävät ulos kahville/ syömään. Heitä kutsun tärkeiksi ystävikseni, joista haluan pitää kiinni.
En halua kutsua ystäviä kotiin, sillä tilaa on vähän, vessa on melkeen keittiössä, ja omasta rauhasta on turha haaveilla. Tapaan mielummin muualla, jotta keskusteleminen onnistuu ilman telkkaria töllöttävää miestä, tai huomiota jatkuvasti kaipaavaa lasta. Kaikki eivät pidä koirista, enkä saa niitä mihinkään vierailta piiloon. Pyrkivät syliin ja ovat innoissaan ihmisistä.
Kyllä se kyläily täälläkin kävisi, mutta kuulumisten vaihdossa ei sitten pääse sen syvemmälle.
Sotku ja tilanpuute.
Ystävä