Avoin yliopisto, vapaa-ajan puuhaa vai oikeaa opiskelua?
Mielestäni avoimessa opiskelu on ihan oikeaa opiskelua, mutta suhtautuminen riippuu varmasti kuinka tavoitteellisesti siellä kursseja suorittaa ja mikä on päämäärä.
Miten sinä luokittelet asian? Jos kertoisin sinulle opiskelevan avoimessa yliopistossa, ajatteletko sen olevan vain vapaa-ajan opiskelua vai ihan oikeaa opiskelua ja opiskelijaelämää?
Ehkä tyhmä kysymys, mutta joitain kertoja olen tähän olen törmännyt. Vähätellään avoimessa opiskelun vakavuutta ja sitä ettei se olisi oikeasti mitään opiskelua vaikka toiset siellä paahtaakin menemään, jotta pääsisivät seuraavissa hauissa sisään.
Kommentit (38)
Ihan samoja kurssejahan ne ovat, suoritti ne yliopistossa tai avoimessa yliopistossa. Itse opiskelen avoimessa aina aika- ja muiden resurssieni puitteissa erästä tieteenalaa, josta tuskin koskaan hyödyn työssäni mutta joka kiinnostaa minua. Perusopinnot ovat kasassa ja osa aineopinnoistakin. Syventäviähän siellä ei voi suorittaa mutta en suunnittelekaan hankkivani kyseistä tutkintoa.
Riippuu aika paljon kurssistakin, sieltä löytyy joitain jotka saa suoritettua tekemättä paljon mitään, ja sitten sellaisia joissa täytyy oikeasti opiskella. Mutta yleisesti pidän kyllä oikeana opiskeluna.
Se on ihan oikeaa jos sen sellaisena ottaa. Ystävä haki työn ohella avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi valtsikkaan.
Ajattelen että voi olla kumpaa vaan. Tavoitteellista tai "huvikseen" opiskelemista. Jos kysyn uudelta tuttavuudesta, mitä hän tekee, ja tämä kertoo opiskelevansa avoimessa, oletan että opiskelu on tavoitteellista. Ei hän varmaan oudolle ihmiselle ensimmäisenä kertoisi vapaa-ajan puuhastelustaan.
Täysin samat opinnot kuin muillakin, varmasti myös vie aikaa yhtä paljon jos tavoitteena on opiskella kokonaisuuksia joiden kautta joskus päästä kouluun sisään. Jos taas haluaa käydä yksittäisen kurssin huvikseen on asia eri.
Maisteriopinnoistani yli puolet on suoritettu avoimessa.
Kai se harrastusta on, kun sitä työn ohessa tehdään...
Siskoni oli lähihoitsu-päikkytäti ja kävi muutamalla kasvatustieteen kurssilla avoimessa. Huomasi että pärjäsi hyvin, eikun pääsykoekirjat kätöseen ja heittämällä läpi LTO-kandin koulutukseen, josta sitten valmistuikin.
Eli hyvä tapa käydä tsekkaamassa "pärjääkö oikeasti".
Ne on ihan samat kurssit kuin päätoimisellakin puolella joten en oikein käsitä miksi avointa dissataan.
Samoja kurssejahan ne on kuin yliopiston puolella? Niistä ei vaan voi suorittaa tutkintoa, ei ole opinto-oikeutta tutkintoon.
Ihan oikeaa opiskelua, ihanko oikeasti joku ajattelee toisin?Samoja kursseja kuin yliopistossa. Monilla kursseilla on yliopisto-opiskelijoitakin meidän avoimen opiskelijoiden lisäksi.
Se riippuu omista tavotteistasi ja suhtautumisestasi opiskeluun. Se voi siis olla kumpaa tahansa. Eräs työkaverini opiskeli avoimessa yliopistossa töiden ohella ja sai hyväksiluettua opinnot kun pääsi oikeutieteelliseen. Tiedän myös yhden henkilön joka ihan vain omaksi ilokseen ja tyydyttääkseen tiedonjanonsa opiskelee avoimessa yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Maisteriopinnoistani yli puolet on suoritettu avoimessa.
Kai se harrastusta on, kun sitä työn ohessa tehdään...
Tai se on opiskelua.
Totta kai se on oikeaa opiskelua. Ap on vain törmännyt ihmisiin, jotka eivät tiedä, mikä avoin yliopisto on.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samoja kurssejahan ne ovat, suoritti ne yliopistossa tai avoimessa yliopistossa. Itse opiskelen avoimessa aina aika- ja muiden resurssieni puitteissa erästä tieteenalaa, josta tuskin koskaan hyödyn työssäni mutta joka kiinnostaa minua. Perusopinnot ovat kasassa ja osa aineopinnoistakin. Syventäviähän siellä ei voi suorittaa mutta en suunnittelekaan hankkivani kyseistä tutkintoa.
Itseasiassa ne kurssit ovat täsmälleen samat. osa opiskelijoista vaan saa ne ilmaiseksi=tutkinto-opiskelijat. Toiset taas joutuu maksamaan osallistumisesta=avoimen opiskelijat.
Sisällytin maisteritutkintooni pari toisen yliopiston avoimen kurssia.
Vierailija kirjoitti:
Samoja kurssejahan ne on kuin yliopiston puolella? Niistä ei vaan voi suorittaa tutkintoa, ei ole opinto-oikeutta tutkintoon.
Kun on riittävästi ja hyvin arvosanoin suoritettuja opintoja kasassa, voi hakea tutkinto-opiskelijaksi.
Voi olla kumpaa tahansa. Oli meitä neljän hengen porukka, josta puolet opiskeli ihan vaan harrastuksena, puolet tavoitteellisesti ja sai ne opinnot maisterintutkintoon. Ulkopuolinen tai tentaattorit tuskin olisivat voineet päätellä, kumpaan puolikkaaseen kukin kuului, sillä ihan samalla tavalla kaikki opiskelivat, ja kohtuullisella menestyksellä. Tosin yksi meistä oli eläkeikää lähestyvä, joka kertoi opiskelevansa ehkäistäkseen dementiaa.
Kuten moni on sanonut, se voi olla kumpaakin. Olen itse käynyt ihan mielenkiinnosta joitain kokonaisuuksia ja täydensin AMK-tutkintoani avoimessa matematiikalla ja tilastotieteellä että pystyin hakemaan maisteriopintoihin yliopistoon. Avoimen kurssit voi myös hyväksilukea tutkintoon jos myöhemmin pääsee sisään yliopistoon.
Niinkuin itse sanoit. Varmasti riippuu jokaisesta itsestään mitä sieltä hakee.