Miten parhaiten pääsisi eroon siitä, että todella vanhatkin muistot ahdistavat?
Siis, että se aiheuttaa henkistä ahdistusta, huonommuuden tunnetta, ajatusta että olen muita huonompi ihminen ja katumusta näin jälkikäteen kaikista tyhmistä ja ilkeistä, mitä olen sanonut ja tehnyt? Siis että vielä yli 20 vuoden jälkeen muistelen sitä, että mitä typeriä asioita olen tehnyt ja että ne hävettävät minua yhä, varsinkin kun en voi enää pyytää anteeksi ihmisiltä, joille olen tehnyt väärin? Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Kommentit (3)
Sillä, että laitat mittasuhteet asialle. Sä olet varmasti mokailut ja tehnyt ikäviä juttuja, kuten me kaikki. Mutta ajattele vaikka vankiloissa olevia ihmisiä. Ne sinun Inhimilliset mokat eivät ole mitään niihin verrattuna. Anna itsellesi anteeksi ne.
Ne ahdistavat asiat ovat siis olleet sellaisia, joissa olet loukannut jotakuta, ja nyt kadut ja tunnet jonkinlaista omantunnon ahdistusta? Ja et jostain syystä voi pyytää heiltä anteeksi?
Anna itsellesi anteeksi. Anteeksianto on päätös. Ihan samalla tavalla kuin sinä olet antanut anteeksi niille, jotka ovat loukanneet sinua, annat nyt anteeksi itsellesi. Mieti mitkä tekijät johtivat niihin tekoihin ja sanoihin, ja mieti miten voisit ehkäistä samaa tapahtumasta uudestaan.
Pyydä anteeksi Jumalalta.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sama ongelma. Ahdistaa ja hävettää, en pääse yli enkä ympäri. Välillä valvon öitä tämän takia. Ihan hirveää.