Miten pesen häpeän yltäni entisenä poninhäntämiehenä?
Siitä on jo 5 vuotta kun leikkasin poninhäntäni pois mutta häpeä ei katoa. Selailin juuri vanhoja valokuvia ja vastaan tuli kuva jossa olen sukujuhlissa poninhännässäni ja teki mieli oksentaa. Vinkkejä?
Kommentit (6)
Mitä ihmettä? Etkö voinut pitää hiuksia auki? Olivatko ne liian ohuet?
Ryhdy IT-guruksi. Kuten Marko Hyppönen.
Mihin suuntaan tämä häpeä kohdistuu? Se, että häpeät ponihäntää vai sitä, että nykyisin olet lyhythiuksinen?
Se oli kuitenkin sitä aikaa ja aikansa kutakin. Ei ehkä kannata liiaksi miettiä menneisyyttään, kun eihän tuo ole vahingoksi puoleen tai toiseen. Siirry elämässäsi eteenpäin sillä hiusten mitalla, kun on toiveessasi/ on mahdollista (kaikille ei tukka kasva).
Paksu hyvinhoidettu lyhyt poninhäntä komeiden kasvojen takana on ihan kivannäköinen. Jos on 18.
Haloo, kasvatat sen tietysti takaisin. Miten tyhmä saa olla.