Onko täällä joku, joka on laihtunut pysyvästi?

Ymmärsin, että kyseessä on loppuelämän kestävä elämäntapamuutos eikä pelkkä laihdutuskuuri jonka jälkeen paino kertyy takaisin kun palaa siihen epäterveelliseen syömiseen ja liikkumattomuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin, että kyseessä on loppuelämän kestävä elämäntapamuutos eikä pelkkä laihdutuskuuri jonka jälkeen paino kertyy takaisin kun palaa siihen epäterveelliseen syömiseen ja liikkumattomuuteen.

Ja itse asiassa liikkumista pitää koko ajan lisätä, koska kroppa tottuu liikunnan suureenkin määrään. Kaikki urheilullisiksi tietämäni ihmiset lisää vaan aina uusia ja uusia lajeja harrastuksiinsa.

Ymmärtää sen, että pienempikokoinen ihminen ei tarvitse isoja määriä ruokia. Se on yllättävän vähän mitä tarvitsee ruokaa elääkseen. 

Mistä sen tietää, onko laihtunut pysyvästi? Voihan sitä lihoa vaikka 10 vuoden päästä, jos on elossa.

Ensin jätin pizzat pois, sitten muut pikaruuat, ravintolalounaat, sitten muutin ruokavaliota, lopetin alkoholijuomat. Pitkäaikaisen parisuhteen lopettaminen on lopullisesti pitänyt kilot kurissa, naiset ei oikein tykkää liikakiloista. Nyt säädän syömistä heti jos paino alkaa nousta, ja tiukka stoppi tietyille ruuille jos ja kun vaaka menee näyttää liikaa.

Makkaraa ja rasvaista lihaa jos pidempään syön niin vaaka kyllä huomaa sen. Leikkelejuustoja en osta, vaikka olisivat kyllä hyviä leivän päälle. Satunnaisesti voin kyllä mähkiä grillijuhlissa. Näläntunnetta on joka päivä, minkä nykyään pidän luonnollisena. Jos söisin niin paljon ettei nälkää olisi ollenkaan niin olisin pulska. Paino on nyt suurinpiirtein normaalipainon ylärajalla, lihasmassaa kohtuullisen paljon, niin myös ihonalaista rasvaa, pomppumahaa ei yhtään.

M 192 cm 93-95 kg

Pääsin muutaman viikon atkinsilla pysyvästi eroon sokeri-hiilarikoukusta, sen jälkeen ei ole makea maistunut enää ollenkaan eikä pastat tai patongitkaan enää houkuta samalla lailla kuin ennen. Välillä melkein harmittaa kun ei enää saa ruuasta samanlaisia "kiksejä" mitä ennen, mutta sitten muistaa miten kamala olo tuli hiilariturvotuksista ja liikakiloista.

Bmi 27->19 ja tästä on aikaa jo 12v.

Laihduin 30 kg. Paino on pysynyt samana jo muutaman vuoden. Liikun ja kuntoilen maltillisesti. En rääkkää itseäni.

Laihduin 40kg. Normaalipainoisena jo 20-vuotta. Liikunnasta tuli elämäntapa. Säännölliset ruoka-ajat. Vain vähän perunaa, riisiä tai pastaa. Tilalle kasviksia, juureksia sekä salaattia. Kalaa ja kanaa. Myös ravintolassa tilaan ruokaa harkiten. Ei napostelua. Kahvilassa valitsen pääsääntöisesti vain kahvin. Erikoiskahveista kermat ja siirapit pois. 

Kun olo on kylläinen, lopetan syömisen. Lautasta ei tarvitse eikä pidä syödä tyhjäksi.

En "laihduttanut", aloin syödä oikein 2014. Painoni on puolittunut, sokeri- ja verenpainetaudit parantuneet.

Pidän kirjaa ostoksistani notta ravintosisältö pysyy oikeana. Liitistä 5/päivä.

Sähköpyörällä naatin lähes päivittäin.

Ei ole, mutta valhehtelijoita on kyllä!

Ostin kaikki vimpaimet tökötit ja tarinat. Laihdutin 50 kiloa kuukaudessa.

Laihdutin itseni normaalipainoon 15 vuotta sitten. Painoa tippui 30 kiloa. Vaihdoin kaikki maitotuotteet vähärasvaisiin.  Vältän sokeria. Syön tavallista kotiruokaa huomioiden sydänystävällisyyden (kasviöljy, suolan välttäminen).

Yksi herkkupäivä viikossa. Kävelen 5 kilometriä päivässä. En lohduta itseäni ruoalla, vaan mieleisillä tekemisillä. Jos vaatteet alkavat kiristää, lisään liikuntaa ja tarkkailen syömisiäni.

Luonteeltani olen aika kurinalainen, enkä ole taipuvainen masennukseen.

Pysyvyys on toki riippuvainen, koska potkaisen tyhjää. Kesällä 2020 tunnustin tosiasiat itselleni eli olin lihava ja huonossa kunnossa. Päätin tehdä asialle jotain, jotta loppuelämäni olisi parempilaatuista. Puolessa vuodessa tiputin 20kg ja löysin uuden rakkaan harrastuksen. Nyt 1,5 vuotta myöhemmin tuosta päätöksestä olen tyytyväinen ja 1,5 vuotta painoni on pysynyt aika tiukassa putkessa. Punnitsen edelleen itseni viikottain ja seuraan painoni kehitystä. Tämän lisäksi käyn InBody-analyysissä, jotta näen liikkumisen vaikutuksen lihaksiini. 

Muutoksen pitkäkestoisuuden osalta oma mutuni on, että jatkuva seuranta sekä syömisiin keskittyminen on avainasemassa. Lihoin syömällä mitä vain seuraamatta painoa, joten palaamalla entisiin tapoihin luultavasti lihoisin uudestaan.