Lue keskustelun säännöt.
Miten toimitte jos seuraanne pyrkii ihminen jota vihaatte?
Kommentit (19)
Alan fantasioimaan työpaikan vaihtamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hymyilisin, väistäisin ja kävelisin pois.
Vaikea kuvitella, kun en vihaa ketään. Mikä se tilanne olisi?
Jaa, en tiedä mitä ihmistä vihaan, mutta on ihmisiä joista en pidä. Luultavasti poistuisin paikalta, eli antaisin tyypille tilaa, sillä se olisi kuitenkin hetken päässä vääntämässä riitaa aikaiseksi.
Juurihan se tuolla tiellä pari tuntia sitten taas mielisairaan päänsä tuotoksia huuteli, ilmiselvästi taas kaipais jotain aktionia. Sairas mies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vihaa ketään. Viha on sairas tunne, jota ei pidä päästää itseensä. Jos taasen seuraani pyrkii henkilö, josta en pidä, pyrin poistumaan tilanteesta. Jos se ei ole mahdollista, käyttäydyn neutraalisti ja olen mahdollisimman vähän kontaktissa ko. ihmiseen. Tällainen tilanne voisi olla esim. työtilanne.
En vihaa ketään. Mutta jos joku loukkaa minua.Hän on minulle ilma vaikka olisi sukua. En noteraa,en katso häntä, en laske enää lähelle vaikka yrittäisi. Hän on minulle ilmaa eli kuollut.Enkä tuhlaa edes ajatusta häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän olla sanomatta mitään, katselen muualle ja kävelen pois jos mahdollista. Jos on kyse rasittavasta työkaverista en vastaa viesteihin, puhelimeeni tuli mystinen vika jos soittaa ja mahdollisimman lyhyesti jos on ihan pakko. Jos tauno ei oikeasti ymmärrä edes tämän jälkeen saatan sanoa pahasti.
Tätä tapahtuu joka toinen viikonloppu, kun ex tulee hakemaan lapsen. Puhun mahdollisimman vähän hänelle ja lapsen takia käyttäydyn asiallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä tapahtuu joka toinen viikonloppu, kun ex tulee hakemaan lapsen. Puhun mahdollisimman vähän hänelle ja lapsen takia käyttäydyn asiallisesti.
En tajua näitä ihmisiä, jotka ovat valinneet miehen, menneet hänen kanssaan naimisiin, hankkineet hänen kanssaan lapsen, ja sitten eroavat ja vielä kehtaavat sanoa, että vihaavat eksäänsä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä tapahtuu joka toinen viikonloppu, kun ex tulee hakemaan lapsen. Puhun mahdollisimman vähän hänelle ja lapsen takia käyttäydyn asiallisesti.
En tajua näitä ihmisiä, jotka ovat valinneet miehen, menneet hänen kanssaan naimisiin, hankkineet hänen kanssaan lapsen, ja sitten eroavat ja vielä kehtaavat sanoa, että vihaavat eksäänsä!
Ok. Kaikkea toki voi tajuta, jos ei ole kauhalla annettu.
Kun yritän selvittää jotain vaikka tätä kautta tai saada ongelmiini apua niin en ilmeisesti pyri kenenkään seuraan koska tämä on anonyymi palsta.
Jos sitten teen samoin jossain muualla omalla nimelläni niin pyrinkö silloin sen jonkun seuraan jos siis kuvittelet olevasi nyt se joku?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei onneksi ole tullut vastaan sellaista ihmistä, joka olisi yrittänyt tunkea seuraan vielä senkin jälkeen, kun on nähnyt etten seuraansa kaipaa.
Riippuu täysin millä päällä olen. Huonona päivänä vidduilen ja hyvänä päivänä sulkeudun ja poistun paikalta sanomatta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella, kun en vihaa ketään. Mikä se tilanne olisi?
Ärsyttävä ihminen jonka seuraa et kestä.
Mä vedän sitä dunkkuun.